Mies ja koira

Poliisin kynsissä

Tuntemattomilla pihoilla kouluamisessa voi olla omat puolensa. Petri kertoo, kuinka kääpiöpystykorva oli juossut matkoihinsa Kaustisella. Se oli kuudetta päivää hukassa. Petri ja Nemo olivat ajautuneet sen perässä aina Veteliin asti.

”Siellä minä otsalamppu päässä kuljin keskellä yötä sen perässä, huomaamattani myös ihmisten pihoilla.”
Yhtäkkiä paikalle tuli poliisi. Talonväki oli herännyt ja luuli varkaan hiippailevan heidän pihallaan ja varastoissaan.

”Siinä minä sitten ihmettelin konstaapeleilta, mitä te oikein täällä teette. Virkavalta vastasi, että sitä samaa me sinultakin kysymme. Kun tilanne oli molemmin puolin selvä, virkavalta toivotti onnea etsintään”, Petri kertoo.

Vaikka koirien etsiminen on vaativaa ja aikaa vievää, Petri ei ota siitä maksua. Bensarahat hän hyväksyy. Joskus hänelle maksetaan myös majoitus, jos on pitkästä reissusta kyse.

”Olen toki ajatellut, että tästä saisi hyvän bisneksen, mutta siihen en ala. Olen kuljetusalalla töissä, ja se riittää tienestiksi. Teen tätä auttamisenhalustani.”

Petri vertaa etsintöjä tavallaan liikenneonnettomuuteen. ”Jos maantiellä on sattunut kolari ja tulen paikalle, menen totta kai apuun. En kysele ensin uhrilta, onko sinulla 50 euroa, jotta voin alkaa auttaa sinua.”

Petri kuuluu Susirajan etsijäkoirat -yhdistykseen, jonka pääpaikka on Joensuussa. Yhdistys on erikoistunut etsimään kadonneita eläimiä ja esineitä koirien avulla. Petri pitää yhdistyksessä etsijäkoirakoulutuksia. Muitakin koirakkoja olisi hyvä saada mukaan.


Ensimmäisessä tapaamisessa Nemo hyppäsi heti Petrin rinnuksille ja näytti isoja hampaitaan. 20 minuuttia myöhemmin se oli Petristä löytänyt kaipaamansa johtajan.
Kuva: Kasper Dalkarl

Kovaa aivotyöskentelyä

Onko etsiminen työlästä Nemolle?

”Etsiminen on koiran aivoille tosi raskasta. Mutta Nemo nauttii siitä eikä sitä tarvitse motivoida. Se tietää, mitä pitää tehdä. Se on uskomaton koira. Meillä on mahtava yhteys ja luottamus toisiimme”, Petri kertoo.

Jossain kohtaa Nemo silti väsyy, ja sitten pidetään taukoa. Petrin mukaan Nemon täytyy saada levätä ainakin 12 tuntia raskaan etsinnän jälkeen. Joskus parikin päivää.

”Jos Nemoa väsyttää, ja kysyn siltä, että lähdetäänkö ’töihin’, se mulkaisee minua alta kulmiensa ja jatkaa lepohetkeään. Joskus se hyppää makuupaikaltaan omaan sänkyyni ja alkaa vetää siinä hirsiä. Silloin ei sitten lähdetä mihinkään. Mutta yleensä se juoksee ovelle ja istuu siinä odottamassa lähtölaukausta.”

Petri säilyttää jääkaapissa muovista pamppua, joka on Nemon lempilelu. Kun Petri näyttää sitä Nemolle, se innostuu. Tietää, että kohta lähdetään seikkailemaan. Nemo saa pamppunsa palkinnoksi, kun se on löytänyt karanneen koiran. Lämpiminä kesäpäivinä palkkiona voi olla myös jäätelötuutti.

Etsiikö Nemo myös kissoja?

”Kyllä se niitäkin etsii. Mutta kissojen omalla vastuulla”, Petri nauraa.

TEKSTI: Susanne Strömberg KUVAT: Kasper Dalkarl