Pohjoismaista yhteistyötä

Jorma Ollila luovutti odotetun raporttinsa pohjoismaisesta energiayhteistyöstä kesäkuussa. Raportissa analysoidaan ansiokkaasti Nord-pool-alueen yhteismarkkinoiden kehittämisen ongelmia, ja Ollilan ehdotus vision laatimisesta pohjoismaista energiayhteistyötä varten pitäisi toteuttaa mahdollisimman pian.

Ollila esittää hyvän yhteenvedon sähkön ylitarjonnasta mutta silti tehopulasta. Tehopulan on aiheuttanut se, että tuettu säästä riippuvainen sähkö on keinotekoisen alhaisilla hinnoilla syrjäyttänyt säästä riippumatonta kapasiteettia, mikä on erityisesti Suomen ongelma. Raportin olisi tässä pitänyt tuoda selkeämmin esiin, kuinka maiden erilaiset tukijärjestelmät ovat johtaneet hinnoitteluun, jossa markkinatalouden perusteet eivät toimi.

Nyt kun uusiutuvat vaihtoehdot tarjoavat ilman tukiakin parhaat kannattavuusedellytykset uuteen sähköntuotantokapasiteettiin investoitaessa, tukijärjestelmien jatkamisesta on vain haittaa sekä yhteiskunnalle että talouselämälle. Ollila on raporttia seuranneissa haastatteluissa myös korostanut kaikkien tukijärjestelmien lakkauttamista.

 

Valitettavasti pohjoismainen yhteistyö sai kunnon kolauksen samana päivänä, jolloin Ollila esitteli raporttinsa. Ruotsin Svenska kraftnät ja Norjan Statnett julkistivat salassa valmistellun esityksensä, jonka mukaan ne ottaisivat pitkälti järjestelmävastuun myös Suomessa ja Tanskassa.

Kantaverkkoyhtiöt ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, ja Nordpool on tunnetusti parhaiten toimiva markkina-alue Euroopassa. Käytännössä uusi esitys tarkoittaisi, että Svenska kraftnät ja Statnett voisivat ohjata hinnoittelua Suomen säätö-markkinoilla. Tekniikan kannalta esityksen voi ymmärtää, mutta Svenska kraftnät ja Statnett ovat merkillisesti unohtaneet Pohjoismaiden muodostuvan itsenäisistä valtioista.

 

Yksi esimerkki onnistuneesta suomalais-ruotsalaisesta yhteistyöstä koskee LULUCF-käsittelyä Brysselissä. (Katso Lennart Ackzellin kolumni s. 5.) Alkuperäinen esitys olisi lyönyt Suomea kovaa ja epäreilusti. Nils Torvalds laati kompromissiesityksen, ja se voitti Europarlamentin äänestyksessä, jossa ruotsalaisedustajat tukivat esitystä jopa vankemmin kuin omat suomalaisemme.

Suomi on maailman paras metsätaloudessa, jossa yhdistetään ympäristö ja kestävyys, luodaan taloudellista lisäarvoa ja käytetään metsää hiilidioksidin sitomiseen. Meitä olisi alkuperäisen esityksen mukaan rangaistu siitä, mikä on absurdia.

 

Katternö-konsernissa voimme Härjedalenin tytäryhtiömme Härjeånsin kanssa esittää oman myönteisen esimerkkimme pohjoismaisesta yhteistyöstä. Olemme oppineet, että toimintaympäristöt ja keskustelut Pohjanlahden itä- ja länsipuolella ovat hyvin samankaltaiset, samoin haasteet ja mahdollisuudet.

Olemme nyt yhdessä Härjeånsin kollegoiden kanssa arvioineet erilaisia tulevaisuuskonsepteja. Näemme yhä useampia alueita, joissa voimien yhdistäminen kannattaa. Se on pohjoismaista yhteistyötä parhaimmillaan!

TEKSTI: Roger Holm, TJ Katternö Ab