Ruotsalaisviranomainen haluaa antaa vallan sähkönmyyjälle

Ruotsin Energimarknadsinspektionen (Energiamarkkinavirasto) haluaa ottaa käyttöön uuden sähkömarkkinamallin, joka ohjaa asiakasviestinnän sähkönmyyjän hoidettavaksi.

Kahden vuoden selvitystyön jälkeen Ruotsin Energimarknadsinspektionen, Ei, on luovuttanut raporttinsa Ny modell för elmarknaden (Sähkömarkkinoiden uusi malli). Se perustuu hallituksen toimeksiantoon ja sisältää mittavia lakimuutosehdotuksia, jotka koskevat niin energiayhtiöitä kuin asiakkaitakin.

Mallin mukaan sähkömarkkinoiden osapuolten tiedonvaihto tapahtuisi ”sähkömarkkinakeskittimen” kautta. Ein pääjohtajan Anne Vadasz Nilssonin mukaan se ”helpottaa asiakkaita” ja ”edistää sähkömarkkinoiden kilpailua”.

Tässä yhteydessä ilmoitettiin myös ns. yhteislaskutuksesta eli että verkkomaksun ja sähköenergiamaksun tulee olla samassa laskussa. Malli tulisi voimaan, kun keskus otetaan käyttöön, alustavasti tammikuussa 2021.

Kiistanalaista tässä on se, että asiakas ottaisi sähköasioissa pääasiallisesti yhteyttä sähköenergian myyjään, vaikka uudessakin mallissa verkkoyhtiöt toimittavat fyysisesti sähkön.

Ei väittää, että Pohjoismaiden energiaministerit haluavat ottaa käyttöön myyjäkeskeisen mallin ”vahvistaakseen kuluttajien asemaa”. Käytännössä asiaa on ajanut NordREG, viiden Pohjoismaan sääntelyviranomaisten yhdistys, konsulttien tuella.

Käytänteet ja mielipiteet mallista eroavat näissä maissa hyvin paljon. Tanska on ainoana Pohjoismaana ottanut yhteislaskutuksen käyttöön, Suomi on tästä järjestelystä hyvin kaukana.

 

Catherine Lillo, joka hoitaa sähkön loppuasiakasmarkkinoihin liittyviä asioita Ruotsin energiayritysten järjestössä, toteaa Ein ehdotuksen merkitsevän suuria muutoksia.

”Tämä kysymys on aktivoinut monia toimijoita. Ala pitää tärkeänä, että markkinamallin muutos todella johtaa asetettuihin tavoitteisiin – asiakkaalle koituvaan hyötyyn, kilpailuneutraalisuuteen ja tehokkaisiin prosesseihin.”

”Siksi on erittäin tärkeää ottaa huomioon energiajärjestelmän koko arvoketju ja eri komponenttien muutosten toteuttaminen rinta rinnan”, hän sanoo.

”Selvää on, että kaikki ovat hyväksyneet keskuksen idean, mutta sähkönmyyjäkeskittimen mallin käytännön toteutusta on tulkittu eri lailla. Suomi on kauimpana NordREGin aikanaan ehdottamasta mallista”, Catherine Lillo sanoo.

 

Sähköverkkoyhtiöiden järjestö, Lokalkraft Sverige, vastustaa myyjäkeskeistä markkinamallia (SCM:ää):

”Myyjäkeskeisestä mallista seuraa kielteisiä vaikutuksia asiakkaalle. Jos se toteutetaan, meidän on rakennettava miljardeja kruunuja maksava järjestelmätuki hoitamaan laskutusta, jonka sähköverkkoyhtiöt pystyvät nykyisin hoitamaan omilla resursseillaan.”

”SCM tuo uusia menoja sähköenergia- ja sähköverkkoyhtiöille, ja nämä kustannukset siirtyvät sähköasiakkaiden energia- ja verkkokustannuksiin”, sanoo Lokalkraft Sverige ja vastustaa poliittisia tavoitteita, joilla pyritään ”supistamaan sähköverkkoyhtiöiden määrää sellaiseksi, jota viranomaisten on helpompi valvoa”.

 

 


Anne Vadasz Nilsson, Ruotsin Energiamarkkinaviraston pääjohtaja. Hänen virastonsa on jättänyt mittavan lakimuutosesityksen, joka toteutuessaan vaikuttaa myös Suomeen.
Kuva: Energimarknadsinspektionen
TEKSTI: BENGT MAGNUSSON