Matkapuhelujen syntysijoilla

Norjalainen matkapuhelin oli markkinoille saapuessaan sensaatio. Se painoi vain 7 kiloa.


Muutamia NMT-työn keskeisiä henkilöitä Thamesjoella Lontoossa 23.6.1982. Seisomassa Arild Børresen, Bo Magnusson ja Matti Makkonen, istumassa Hans Myhre, Thomas Haug, Östen Mäkitalo, Kalevi Teräsvuo ja Marius Jacobsen.
Kuva: Matti Makkonen

 

NMT-järjestelmä otettiin virallisesti käyttöön Telelaitoksen Hammarbyn vaihteessa Tukholman liepeillä 1. lokakuuta 1981, Norjassa 10. marraskuuta, Tanskassa tammikuussa 1982 ja Suomessa maaliskuussa 1982. Harmillista kyllä, NMT-puhelut otti kuitenkin ensimmäisenä käyttöön Saudi-Arabia, viikkoa ennen Ruotsia. Se tapahtui osana suurta kauppaa, jonka Ericsson oli solminut Saudi-Arabian kanssa.

Aluksi oli pulaa NMT-puheluihin sopivista laitteista. Suomessa Nokian ja Saloran yhteisyritys Mobira toi markkinoille kymmenisen kiloa painavan matkapuhelimen. Norjassa Simonsen-yritys esitteli täysin norjalaisvalmisteisen matkapuhelimen, joka oli kannettava, vesitiivis ja painoi sensaatiomaisen vähän, vain 7 kg.

Pian kuitenkin NMT:n menestys kasvoi tavalla, jota edes suurimmat optimistit eivät osanneet ennustaa. Ruotsissa oli jo ennen 1980-luvun loppua 250 000 NMT-käyttäjää ja muissa Pohjoismaissa yhtä monta. Enimmillään 1990-luvun puolivälissä NMT-käyttäjiä oli noin 50 miljoonaa eri puolilla maailmaa.

NMT-järjestelmän rakentajat saivat kuitenkin todellisen voittonsa, kun Euroopan suuret teleoperaattorit oppivat tuntemaan järjestelmän. NMT-ryhmä oli jo v. 1971 kysynyt, oliko realistista saada aikaan koko Euroopan kattava matkapuhelujärjestelmä. Johtopäätökseksi tuli, että olisi erittäin vaikea päästä yksimielisyyteen radiotaajuuksista, signaalijärjestelmistä ja muusta ja että eurooppalaisen järjestelmän rakentamisen täytyy tapahtua ”erittäin pitkäjänteisesti”.

Nyt kävi kuitenkin selväksi Euroopan kollegojen ymmärtäneen, että Pohjoismaissa oli luotu uraauurtava uutuus. Ehkäpä kohokohtana oli tapahtuma, johon joukko NMT:n edustajia oli kutsuttu Lontooseen 23.6.1982. Arvostetut kunniavieraat saivat kuulla British Telecomin ja France Telecomin johtajien julkistavan yhteistä brittiläis-ranskalaista NMT-palvelua koskevat suunnitelmat.

Thomas Haugille Lontoon vierailusta tuli ikimuistoinen toisestakin syystä. CEPT, Euroopan teleoperaattoreiden yhteistyöelin, päätti samana päivänä asettaa ryhmän tutkimaan tulevaisuuden yleiseurooppalaista matkapuhelujärjestelmää. Ryhmän nimeksi tuli Groupe Spécial Mobile, GSM, ja Thomas Haug nimettiin sen puheenjohtajaksi.

”En tiennyt siitä mitään eikä minulta ollut kysyttykään. Mutta Lontoon kokouksessa joku kertoi minulle asiasta”, Thomas Haug sanoo.

Tie NMT:stä GSM:ään on yhtä mullistavan tärkeä tarina kuin tie Kabelvågin konferenssista NMT:n käyttöönottoon Hammarbyssä. GSM:ää voi lyhyesti kuvailla NMT:n digiversioksi. GSM:n myötä luotaisiin ensimmäistä kertaa koko maailman kattava tekninen standardi prosessissa, jossa Nokia oli yksi voittajista.

Siitä kerrotaan lehden seuraavassa numerossa.

 


Thomas Haug johti puheenjohtajana sekä NMT:n että GSM:n kehitystyötä.
Kuva: Mikael Nybacka

 

Artikkelin kirjoittaja teki tekstissä mainitut haastattelut vuosina 2007–2009. Östen Mäkitalo menehtyi v. 2011, Laila Ohlgren v. 2014 ja Matti Makkonen v. 2015.

TEKSTI: Svenolof Karlsson