1.0Katternö Digitalhttps://katternodigital.fi/fi/Hannes Nyåkerhttps://katternodigital.fi/fi/author/hannes-nyaker/rich600338<blockquote class="wp-embedded-content" data-secret="JZNwxdplBC"><a href="https://katternodigital.fi/fi/article/onko-vety-uusi-kulta/">Onko vety uusi kulta?</a></blockquote><iframe sandbox="allow-scripts" security="restricted" src="https://katternodigital.fi/fi/article/onko-vety-uusi-kulta/embed/#?secret=JZNwxdplBC" width="600" height="338" title="”Onko vety uusi kulta?” — Katternö Digital" data-secret="JZNwxdplBC" frameborder="0" marginwidth="0" marginheight="0" scrolling="no" class="wp-embedded-content"></iframe><script> /*! This file is auto-generated */ !function(d,l){"use strict";l.querySelector&&d.addEventListener&&"undefined"!=typeof URL&&(d.wp=d.wp||{},d.wp.receiveEmbedMessage||(d.wp.receiveEmbedMessage=function(e){var t=e.data;if((t||t.secret||t.message||t.value)&&!/[^a-zA-Z0-9]/.test(t.secret)){for(var s,r,n,a=l.querySelectorAll('iframe[data-secret="'+t.secret+'"]'),o=l.querySelectorAll('blockquote[data-secret="'+t.secret+'"]'),c=new RegExp("^https?:$","i"),i=0;i<o.length;i++)o[i].style.display="none";for(i=0;i<a.length;i++)s=a[i],e.source===s.contentWindow&&(s.removeAttribute("style"),"height"===t.message?(1e3<(r=parseInt(t.value,10))?r=1e3:~~r<200&&(r=200),s.height=r):"link"===t.message&&(r=new URL(s.getAttribute("src")),n=new URL(t.value),c.test(n.protocol))&&n.host===r.host&&l.activeElement===s&&(d.top.location.href=t.value))}},d.addEventListener("message",d.wp.receiveEmbedMessage,!1),l.addEventListener("DOMContentLoaded",function(){for(var e,t,s=l.querySelectorAll("iframe.wp-embedded-content"),r=0;r<s.length;r++)(t=(e=s[r]).getAttribute("data-secret"))||(t=Math.random().toString(36).substring(2,12),e.src+="#?secret="+t,e.setAttribute("data-secret",t)),e.contentWindow.postMessage({message:"ready",secret:t},"*")},!1)))}(window,document); </script> Maailmankaikkeuden atomeista 90 % on vetyä, atomeista yksinkertaisinta ja keveintä, joka yleisimmässä muodossaan koostuu yhdestä elektronista ja yhdestä protonista. Vedyn palaessa, ja vety siis reagoi hapen kanssa, muodostuu palamistuotteena vettä. Vety on normaalilämpötilassa ja -paineessa kaksiatominen kaasu, hajuton, väritön ja mauton sekä erittäin helposti syttyvä. Siitä saatiin todiste toukokuussa 1937, kun sensaatiomainen, vetykäyttöinen, 245-metrinen Hindenburg-ilmalaiva…https://katternodigital.fi/wp-content/uploads/2021/10/mika-lintila-3_web.jpg