{"id":596,"date":"2016-02-21T20:27:43","date_gmt":"2016-02-21T18:27:43","guid":{"rendered":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/fraga-jalle\/"},"modified":"2017-06-13T17:45:43","modified_gmt":"2017-06-13T14:45:43","slug":"kysy-jallelta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/kysy-jallelta\/","title":{"rendered":"Kysy Jallelta"},"content":{"rendered":"

[vc_row margin_top=”-30px” margin_bottom=”50px”][vc_column][vc_column_text]

Teema tieto<\/a><\/div>
Teema Pohjanmaa<\/a><\/div>
Teema energia<\/a><\/div>
Mielipide<\/a><\/div>
Katseet luontoon<\/a><\/div>
Trendit<\/a><\/div>
Paikalliset<\/a><\/div>
Nappula<\/a><\/div>
Muut<\/a><\/div>
<\/div>
<\/div><\/div>[\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1497364185158{margin-bottom: 25px !important;}”]<\/p>\n

Kysy Jallelta lopetetaan<\/h2>\n

[\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”1\/6″][vc_single_image image=”392″ img_size=”100×150″][\/vc_column][vc_column width=”1\/2″][vc_column_text]Asiantunteva ty\u00f6ntekij\u00e4mme<\/strong> Jarl Ahlbeck j\u00e4\u00e4 el\u00e4kkeelle ja samalla lopetamme Kysy Jallelta -palstan. Kaikki artikkelit j\u00e4\u00e4v\u00e4t edelleen kotisivuillemme uudelleen poimittaviksi. Kysymyksi\u00e4 ja artikkeleiden aiheita otetaan edelleen vastaan, mutta nyt uuden ty\u00f6ntekij\u00e4mme Mattias Kanckosin toimesta.[\/vc_column_text][vc_column_text]OTA YHTEYTT\u00c4 MATTIAKSEEN T\u00c4ST\u00c4<\/a>[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/6″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1465563679503{margin-top: 35px !important;border-top-width: 2px !important;padding-top: 50px !important;border-top-color: #cecdca !important;border-top-style: solid !important;}”]<\/p>\n

Kysymykset<\/h4>\n

[\/vc_column_text][vc_column_text el_class=”ktrn-p-jalle-view”]\n\n\n

\n\n\t\n\t\n\t
\n\t\t\n
\n

Jalle sanoo kiitos ja hyv\u00e4sti<\/h3>\n
\n \n \t\n

Robert Seger<\/p>\n \n

\u201dNykyp\u00e4iv\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6viranomaiset ovat paavillisempia kuin paavi itse\u201d<\/h3>\n

 
\n

<\/div>\n

T<\/strong>oimittuaan yli vuosikymmenen Kattern\u00f6-lehden asiantuntijana Jalle, Jarl Ahlbeck, j\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 el\u00e4kkeelle. H\u00e4n on vastannut palstallaan noin 150 kysymykseen. Nyt me esit\u00e4mme pari kysymyst\u00e4 uusikaarlepyyl\u00e4issyntyiselle Jallelle.<\/p>\n

Miksi sinusta tuli kemisti?<\/h3>\n

\u201dLuokkakaverini Martin Granholm aloitti opinnot v. 1965 \u00c5bo Akademin kemiallis-teknisess\u00e4 tiedekunnassa, jossa my\u00f6s serkkuni Carl-Eric Bruun (sotien h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4lent\u00e4j\u00e4) oli opiskellut. Niinp\u00e4 min\u00e4 yksinkertaisesti vain seurasin heit\u00e4.\u201d<\/p>\n

Jalle oli suunnitellut uraa Schaumanin selluloosatehtaalla Pietarsaaressa (jossa Martin sittemmin nousi johtoon), mutta se j\u00e4i l\u00e4hinn\u00e4 kes\u00e4t\u00f6ihin. Jalle p\u00e4\u00e4si Kymi Oy:n teknillisen\u00e4 johtajana toimineen professori Bertel Myr\u00e9enin assistentiksi Turussa.<\/p>\n

\u201dBertel oli esikuvani ja mentorini ja auttoi l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman insin\u00f6\u00f6rin ja tutkijan identiteettini.\u201d<\/p>\n

Jalle v\u00e4itteli tohtoriksi v. 1986 aiheenaan savukaasujen rikinpoiston kemialliset ja l\u00e4mp\u00f6tekniset prosessit ja niiden tehostaminen. Silloin ongelmana olivat happosateet ja hiukkasp\u00e4\u00e4st\u00f6t. Ty\u00f6skennelty\u00e4\u00e4n jonkin aikaa teollisuuden j\u00e4tevesien puhdistuksen parissa h\u00e4nest\u00e4 tuli \u00c5bo Akademin dosentti ja ymp\u00e4rist\u00f6tekniikan lehtori laitetekniikan laitoksella, jossa Jallen Uudenkaarlepyyn naapuri Tapio Westerlund toimii edelleen professorina. <\/p>\n

Millainen Suomen ymp\u00e4rist\u00f6n tila on nyky\u00e4\u00e4n?<\/h3>\n

\u201dHyv\u00e4, ja suunta on positiivinen. Ne, jotka eiv\u00e4t ole el\u00e4neet 1960- ja 1970-luvulla, eiv\u00e4t tied\u00e4, miten paljon silloin saastutettiin. It\u00e4meri on poikkeus, se on nyt rehev\u00f6ityneempi, mutta sit\u00e4 vastoin Pohjanlahti on puhtaampi kuin tuolloin.\u201d<\/p>\n

Jallen suhtautuminen Suomen ymp\u00e4rist\u00f6viranomaisiin on vuosien mittaan muuttunut kriittisemm\u00e4ksi. Heist\u00e4 on esimerkiksi tullut \u201dpaavillisempia kuin paavi itse\u201d tulkitessaan EU-s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 liioitellun ankarasti, Jalle sanoo.<\/p>\n

\u201dMuun muassa Turun erinomainen, savukaasujen puhdistuksella varustettu j\u00e4tteenpolttolaitos suljettiin 10 vuotta etuajassa, koska typpioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t ylittiv\u00e4t normit tilap\u00e4isesti. Savupiipun typpioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6 oli kuitenkin vain murto-osa niist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, joita j\u00e4tett\u00e4 laitokselle kuljettaneet dieselautot tupruttivat ilmaan. Nyky\u00e4\u00e4n Turun j\u00e4tteet rahdataan Tukholmaan, Viroon ja Vantaalle, joten typpioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat moninkertaistuneet.\u201d<\/p>\n

Miksi \u201dvihre\u00e4\u201d politiikka on suosiossa suurkaupungeissa?<\/h3>\n

\u201dMonet ovat ideologisesti vakuuttuneita ymp\u00e4rist\u00f6n tilan heikkenemisest\u00e4. He haluavat pelastaa maailman tuholta, joka on olemassa vain mielikuvituksessa. Maalla ehk\u00e4 n\u00e4kyy selvemmin, ettei tuho pid\u00e4 paikkansa. Median tuomionp\u00e4iv\u00e4jutut ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet k\u00e4sityksiin\u201d, Jalle toteaa.<\/p>\n

\u201dYmp\u00e4rist\u00f6n tila itse asiassa kohentuu vuosi vuodelta my\u00f6s globaalisti, jos hyv\u00e4ll\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan puhdasta ilmaa ja vett\u00e4. Uskon yh\u00e4 vakaammin, ett\u00e4 vihre\u00e4 ideologia toimii uskonnon korvikkeena nyt, kun kristinusko ja kommunismi eiv\u00e4t sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 ole.\u201d<\/p>\n

Jalle pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n \u201dmaltillisen kristittyn\u00e4 ja suhteellisen teknovihre\u00e4n\u00e4.\u201d \u201dNuoruuden sosialistiset ajatukset nostavat joskus p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, mutta j\u00e4rki yleens\u00e4 voittaa. Olen RKP:n j\u00e4sen, ja minut luetaan luultavasti oikeistosiipeen.\u201d<\/p>\n

Nyt el\u00e4kel\u00e4isen\u00e4 Jalle soittaa kahdessa orkesterissa: Akademiska Orkestern (sinfoniaorkesteri) ja Turun Sotaveteraanisoittajat (Dallap\u00e9n tyyliin). Pitk\u00e4t py\u00f6r\u00e4retket luontoon, hiihto ja luistelu kuuluvat my\u00f6s huveihin. Niiden v\u00e4liss\u00e4 h\u00e4n katsoo nauhalta Englannin valioliigaotteluita ja k\u00e4y jokaisessa Interin kotiottelussa Turussa.<\/p>\n

\u201dTeknologian ja poliitikan j\u00e4t\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n nuoremmille, minulla on niihin aivan liian kiire\u201d, kertoo Jalle, jolla on vaimo, kolme tyt\u00e4rt\u00e4 ja nelj\u00e4 lastenlasta.<\/p>\n

\u201dKaksi lapsenlapsista asuu Moskovassa, ja sinne on aina kiva l\u00e4hte\u00e4 mongertamaan huonoa ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Kannattaa k\u00e4yd\u00e4 Tretjakovin taidegalleriassa, sen taulut ovat aivan uskomattomia.\u201d<\/p>\n\n <\/div>\n <\/div>\n\t\t\n

\n

L\u00f6ytyyk\u00f6 uusia nis\u00e4k\u00e4slajeja edelleen?<\/h3>\n
\n \n \t\n

Nqugen Truong Son\/Handout<\/p>\n \n

Jalle<\/strong>: Uusia lajeja l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n vuosittain. Esimerkiksi Maailman luonnons\u00e4\u00e4ti\u00f6 julkaisi hiljattain my\u00f6nteisen tiedon, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Mekong-joen alueella l\u00f6ydettiin viime vuonna 163 uutta lajia. Niist\u00e4 kolme oli nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4, 9 sammakkoel\u00e4imi\u00e4, 11 kaloja, 14 matelijoita ja 126 kasveja. Alueelta on l\u00f6ydetty 2409 uutta lajia vuoden 1997 j\u00e4lkeen. L\u00f6ydetyt uudet hy\u00f6nteislajit eiv\u00e4t sis\u00e4lly lukuun.<\/p>\n\n <\/div>\n <\/div>\n\t\t\n

\n

Mik\u00e4 ilmasto on paras?<\/h3>\n
\n \n \t\n

Wikipedia<\/p>\n \n

Jalle<\/strong>: Minun puolestani jokainen saa itse valita mieli-ilmastonsa. Ilmasto on vaihdellut niin paljon jo tuhannen viime vuodenkin aikana, ett\u00e4 valittavana on monta vaihtoehtoa. Mutta yht\u00e4 hyvin voitaisiin kysy\u00e4, mik\u00e4 on pahin ilmasto. Hyv\u00e4n\u00e4 valintana sellaiseksi on Suomen l\u00e4hihistoriassa tarjolla 1860-luvun katovuodet ja niiden n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 ja lavantautiepidemia. Runeberg kuvasi olosuhteita:<\/p>\n

 <\/p>\n

Tuli kev\u00e4t, hanki suli mailta,<\/em><\/p>\n

my\u00f6t\u00e4ns\u00e4 vei puolet orahista,<\/em><\/p>\n

tuli kes\u00e4, raekuuro kulki,<\/em><\/p>\n

kaatoi maahan puolet<\/em><\/p>\n

t\u00e4hk\u00e4p\u00e4ist\u00e4,<\/em><\/p>\n

tuli syksy, kaikki ry\u00f6sti halla.”<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

<\/div>\n

Janne Sibeliuksen (Jeanin nimi oli alunperin Janne) is\u00e4 sai tartunnan ja kuoli lavantautiin v. 1868 hoitaessaan potilaita H\u00e4meenlinnan kaupungin- ja sotilasl\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4. Perhe muutti Jannen \u00e4idin\u00e4idin luo samaan kaupunkiin \u2013 iso\u00e4iti oli ankara pianonsoiton opettaja ja l\u00f6i Janne-poikaa sormille, jos t\u00e4m\u00e4 soitti v\u00e4\u00e4rin. Joten ehk\u00e4 meid\u00e4n on kiitt\u00e4minen ankaraa ilmastoa Finlandiasta ja viulukonsertoista.<\/p>\n

Ilmasto vauhditti my\u00f6s rautatien rakentamisesta. Vuonna 1870 vihitty Riihim\u00e4en ja Pietarin v\u00e4linen rataosuus rakennettiin pitk\u00e4lti h\u00e4t\u00e4aputy\u00f6n\u00e4, rataty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4 katovuosien k\u00f6yhdytt\u00e4m\u00e4t. Radan valmistuttua saatoimme saada vilja-apua id\u00e4st\u00e4, kun sato Suomessa ep\u00e4onnistui.<\/p>\n

Alpeilla voidaan vanhojen asiakirjojen ansiosta seurata kylmemm\u00e4n ilmaston aiheuttamaa h\u00e4t\u00e4\u00e4. Kasvavat j\u00e4\u00e4tik\u00f6t \u201ds\u00f6iv\u00e4t\u201d kokonaisia kyli\u00e4, ja muodostuneista j\u00e4\u00e4tikk\u00f6j\u00e4rvist\u00e4 aiheutui usein tuhoisia seurauksia. T\u00e4m\u00e4 (ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4) lienee vanhin kuva, elokuulta 1601, Rofener Eissee -j\u00e4\u00e4tikk\u00f6j\u00e4rvest\u00e4 Alppien \u00d6tz-laaksosta (josta muinainen \u201dj\u00e4\u00e4mies\u201d \u00d6tzi l\u00f6ydettiin). J\u00e4\u00e4tikk\u00f6j\u00e4rvi muodostui Vernagtferner-j\u00e4\u00e4tik\u00f6n kasvaessa, ja kun j\u00e4rvi sitten purkautui j\u00e4\u00e4massojen l\u00e4pi, hy\u00f6kyaalto upotti alapuolella sijainneen Inn-laakson ja repi mukaansa taloja ja kirkkoja. Tuho toistui useita kertoja, pahimmat vahingot sattuivat v. 1678. Viimeisimm\u00e4ll\u00e4 kerralla v. 1845 kymmenmetrinen hy\u00f6kyaalto pyyhk\u00e4isi yli osan laaksoa.<\/p>\n

Kaudella 1850\u20131970 alppij\u00e4\u00e4tik\u00f6iden laajuus supistui noin kolmasosalla ja tilavuus puolella. Viel\u00e4 1980-luvulla l\u00e4mpenemist\u00e4 kuvattiin yleisesti \u201dilmaston paranemisena\u201d ja viilentymist\u00e4 pidettiin uhkana. Verkosta l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4 helposti vanhoja lehtiartikkeleita. T\u00e4ss\u00e4 vieress\u00e4 esim. New York Times ja Time-aikakauslehti.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Time kysyy v. 1974, onko tulossa uusi j\u00e4\u00e4kausi. \u201dTutkijat ovat l\u00f6yt\u00e4neet uusia viitteit\u00e4 globaalista j\u00e4\u00e4htymisest\u00e4\u201d, alussa todetaan.<\/div>
<\/div><\/div>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

New York Times kirjoittaa v. 1978, ettei kansainv\u00e4linen asiantuntijaryhm\u00e4 n\u00e4e merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 30 vuotta kest\u00e4nyt j\u00e4\u00e4htyminen olisi l\u00e4henem\u00e4ss\u00e4 loppuaan. <\/div>
<\/div><\/div>\n\n <\/div>\n <\/div>\n\t\t\n
\n

Miksi Sahara oli aiemmin vihre\u00e4?<\/h3>\n
\n \n \t\n

<\/p>\n \n

Jalle<\/strong>: Se johtui runsaista sateista. Nyt tiedet\u00e4\u00e4n, miten paljon alueella on satanut 25 000 viime vuoden aikana. Tutkijaryhm\u00e4 on p\u00e4\u00e4tynyt tiettyihin lukuihin kemiallisilla analyyseilla, joissa on tutkittu L\u00e4nsi-Afrikan rannikon merenpohjan kairauksista saatuja muinaisia lehti\u00e4. Kuten kuvasta n\u00e4kyy, Saharassa on satanut reippaasti pitki\u00e4 ajanjaksoja, tummanvihrein\u00e4 kausina yli 1 000 mm vuodessa.<\/p>\n

Tutkimuksessa todetaan, ett\u00e4 entisajan l\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4t kes\u00e4t voimistivat L\u00e4nsi-Afrikan monsuunia ja toivat lis\u00e4\u00e4 sateita. Saharassa asusti tuolloin mets\u00e4st\u00e4j\u00e4\u2013ker\u00e4ilij\u00f6it\u00e4, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t elannokseen savannien ja mets\u00e4isten ruohomaiden el\u00e4imi\u00e4 ja kasveja.<\/p>\n

Tutkimuksen mukaan \u201duseimmat nykyisist\u00e4 ilmastomalleista eiv\u00e4t pysty simuloimaan oikein L\u00e4nsi-Afrikan monsuunin voimistumista vihre\u00e4n Saharan aikakautena\u201d. Tutkimus ilmestyi Science Advances -julkaisussa otsikolla \u201dRainfall regimes of the Green Sahara\u201d.<\/p>\n\n <\/div>\n <\/div>\n\t\t\n

\n

Mit\u00e4 tied\u00e4mme Plutosta?<\/h3>\n
\n \n \t\n

<\/p>\n \n

Jalle:<\/strong> Nasan New Horizons -avaruusluotaimen odotetaan lokakuuhun menness\u00e4 l\u00e4hett\u00e4neen maahan tiedot, joita se ker\u00e4si ohittaessaan k\u00e4\u00e4pi\u00f6planeetta Pluton ja sen suurimman kuun Charonin kes\u00e4ll\u00e4 2015. Luotaimen jo l\u00e4hett\u00e4m\u00e4t tiedot ovat odotettua j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4.<\/p>\n

Tied\u00e4mme nyt esimerkiksi, ett\u00e4 Plutolla on ohut sininen ilmakeh\u00e4 ja ett\u00e4 suuri osa planeetasta on typpij\u00e4\u00e4tik\u00f6n peitossa. Planeetalla on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viisi kuuta, joiden rakenne viittaa niiden muodostuneen samanaikaisesti, ehk\u00e4 Pluton t\u00f6rm\u00e4tty\u00e4 toiseen taivaankappaleeseen Kuiperin vy\u00f6hykkeell\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4emme kuvista, ett\u00e4 Charonin toinen napa on tummanpunainen, sill\u00e4 kuu on todenn\u00e4k\u00f6isesti imenyt kaasuja Pluton ilmakeh\u00e4st\u00e4. Vaikuttaa my\u00f6s silt\u00e4, ett\u00e4 kuun sis\u00e4ll\u00e4 on aikoinaan ollut j\u00e4\u00e4tynyt valtameri.<\/p>\n

New Horizons -luotaimen matka maasta Plutoon kesti yhdeks\u00e4n vuotta, mutta matka ei ole viel\u00e4 ohi. Luotaimen arvioidaan ohittavan vuodenvaihteessa 2018\/2019 Kuiperin vy\u00f6hykkeell\u00e4 taivaankappaleen, jonka uskotaan muodostuneen hyvin varhain aurinkokunnan historiassa. En ole aivan varma, minne luotain sen j\u00e4lkeen suuntaa, mutta aurinkokunnassamme Neptunuksen kiertoradan takana oletetaan olevan yli 70 000 miniplaneettaa (yli 100 km halkaisijaltaan).<\/p>\n\n <\/div>\n <\/div>\n\t\t\n

\n

Mink\u00e4 v\u00e4risi\u00e4 dinosaurukset olivat?<\/h3>\n
\n \n \t\n

<\/p>\n \n

Jalle:<\/strong> T\u00e4m\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt paljon keskustelua. Jos el\u00e4in kuolee kuivassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja muumioituu, siit\u00e4 saattaa l\u00f6yty\u00e4 painaumia, joista paljastuu suomuja ja ihopoimuja. Dinosaurusten nahka on todenn\u00e4k\u00f6isesti muistuttanut nykyisten matelijoiden nahkaa. Tutkijoiden mukaan nahassa on ollut pigmentti\u00e4, mutta he eiv\u00e4t ole osanneet kertoa tarkkoja v\u00e4rej\u00e4. Dinosaurusten on arvioitu k\u00e4ytt\u00e4neen v\u00e4rej\u00e4 suojanaan ja l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n lajitovereilleen viestej\u00e4, joten oletettavasti vihre\u00e4t ja ruskehtavat v\u00e4rit olivat yleisimpi\u00e4.<\/p>\n

Geeniteknologian ansiosta tied\u00e4mme nyt lis\u00e4\u00e4. Seeprapeipoilta on l\u00f6ydetty geeni, joka tekee niiden h\u00f6yhenist\u00e4 ja nokista punaiset. Sama geeni on tunnistettu er\u00e4\u00e4lt\u00e4 merikilpikonnalajilta, jolla on punaisia t\u00e4pli\u00e4 kuoressaan. N\u00e4ist\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 geeni on ollut pitk\u00e4\u00e4n olemassa \u2013 mahdollisesti lintujen ja kilpikonnien yhteisill\u00e4 esi-isill\u00e4 jo 250 miljoonaa vuotta sitten. G\u00f6teborgin yliopiston ekologisen el\u00e4intieteen professori Staffan Andersson sanoo, ett\u00e4 jotkin suuret kasvinsy\u00f6j\u00e4t ovat saattaneet olla kirkkaanpunaisia. Ne ovat voineet saada punaisen v\u00e4riaineen ruokavalionsa sis\u00e4lt\u00e4mist\u00e4 keltaisista karotenoideista.<\/p>\n\n <\/div>\n <\/div>\n\t\t\n

\n

Miksi Pisan torni on kalteva?<\/h3>\n
\n \n \t\n

<\/p>\n \n

Jalle:<\/strong> Torni on kalteva, koska se rakennettiin pehme\u00e4\u00e4n maahan. Rakennusty\u00f6t aloitettiin v. 1173, ja torni alkoi kallistua jo toisen kerroksen rakennusvaiheessa vain viiden vuoden j\u00e4lkeen. Nykyiset tiedotusv\u00e4lineet sanoisivat tapausta rakennusskandaaliksi.<\/p>\n

Ty\u00f6t keskeytettiin sadaksi vuodeksi Pisan kaupunkivaltion sotiessa naapureitaan vastaan. Maa ehti t\u00e4ss\u00e4 ajassa asettua rakennelman painon alla, joten torni vaikutti vakaalta rakennust\u00f6iden j\u00e4lleen alkaessa. Tornin ylimm\u00e4t kerrokset rakennettiin toiselta puolelta hieman korkeammiksi kallistuman vastapainoksi.<\/p>\n

Tornin valmistuessa v. 1372 se oli taas alkanut kallistua, ja kallistuminen vain kasvoi vuosien my\u00f6t\u00e4. Rakennelman perustusten alle ruiskutettiin 1900-luvulla betonia, mik\u00e4 pahensi asiaa. Kallistus oli 5,5 astetta v. 1990, jolloin torni suljettiin yleis\u00f6lt\u00e4 onnettomuusriskin takia. Se avattiin uudelleen vasta t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella sen j\u00e4lkeen, kun sit\u00e4 oli suoristettu 45 cm. Nyt torni on kallellaan 3,99 astetta.<\/p>\n\n <\/div>\n <\/div>\n\t\t\n

\n

Miss\u00e4p\u00e4in maapalloa el\u00e4m\u00e4 syntyi?<\/h3>\n
\n \n \t\n

<\/p>\n \n

Jalle:<\/strong> Siihen on esitetty monta selityst\u00e4, mutta nyt tutkijat ovat l\u00f6yt\u00e4neet uuden mielenkiintoisen johtolangan. Mantereiden maankuori on noin 40 km paksuinen, ja sen alla on nk. vaippa, joka ulottuu maan ytimeen 2900 km syvyyteen. Vaipassa kiert\u00e4vist\u00e4 aineista osa nousee kuorta kohti ja osa vajoaa ytimeen p\u00e4in. Yli puolet vaipan tilavuudesta koostuu bridgmaniitti-mineraalista (sai virallisen nimens\u00e4 vasta v. 2014 nobelisti Percy Bridgmanin mukaan), ja bridgmaniitti on n\u00e4in ollen maapallon yleisin mineraali.<\/p>\n

On mielenkiintoista, ett\u00e4 hapekkaassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 muodostuva bridgmaniitti hapettuu ja siis sitoo happea, toisin kuin hapettomassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 muodostuva bridgmaniitti. Hapettuneen bridgmaniitin tiheys on pienempi kuin hapettoman (ero 1\u20131,5 %). Teorian mukaan maapallon alkutaipaleella n\u00e4m\u00e4 kaksi bridgmaniitti-varianttia olivat tasapainossa, mutta aikojen saatossa ja vaipan konvektion seurauksena kevyempi hapettunut mineraali alkoi liikkua maankuorta kohti. T\u00e4ll\u00e4 tavoin happi nousi yl\u00f6sp\u00e4in ja vapautui tulivuortenpurkausten my\u00f6t\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n \u2013 ja samalla loi edellytyksi\u00e4 el\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n\n <\/div>\n <\/div>\n\t\t\n

\n

Miten l\u00e4hell\u00e4 maapalloa voi avaruudessa olla el\u00e4m\u00e4\u00e4?<\/h3>\n
\n \n \t\n

<\/p>\n \n

Jalle<\/strong>: Avaruudessa on ehk\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 vain 40 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 maapallosta. El\u00e4m\u00e4 voisi olla mahdollista yhdell\u00e4 tai useammalla niist\u00e4 kolmesta planeetasta, jotka kiert\u00e4v\u00e4t Trappist-1-t\u00e4hte\u00e4.<\/p>\n

Trappist-1 sijaitsee Vesimiehen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4, ja se luokitellaan ultraviile\u00e4ksi k\u00e4\u00e4pi\u00f6ksi. Sen massa on vain 8 % Auringon massasta ja kirkkaus kaksi tuhannesosaa Auringon kirkkaudesta.<\/p>\n

ESO (Euroopan etel\u00e4inen observatorio, jonka rahoitukseen Suomikin osallistuu) ilmoittaa, ett\u00e4 Trappist-1:t\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 kolme maapallon kokoista planeettaa. Kaksi niist\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 t\u00e4hte\u00e4 niin l\u00e4hell\u00e4, ett\u00e4 kierros kest\u00e4\u00e4 vain 2\u20133 vuorokautta. Kaikilla kolmella planeetalla voi ESOn mukaan teoriassa olla el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

ESO saa v. 2018 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 uuden teleskoopin, jolla toivotaan voitavan tutkia planeettojen kaasukehien koostumusta.<\/p>\n\n <\/div>\n <\/div>\n\t\t\n

\n

Miten kuu syntyi?<\/h3>\n
\n \n \t\n

<\/p>\n \n

Jalle<\/strong>: Siit\u00e4 on esitetty useita teorioita, mutta kiinnostavan uuden teorian mukaan kuu syntyi maapallon ja sen kaksoisplaneetan, Theian, yhteent\u00f6rm\u00e4yksest\u00e4. Teoria esiteltiin \u00e4skett\u00e4in Science-lehdess\u00e4, ja se perustuu kuu- ja maakivien vertailuun.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4telm\u00e4t pohjautuvat kivien happi-isotooppien analyysiin. Happiatomeja on kolmea varianttia, isotooppia (O-16, O-17 ja O-18), ja niiden suhteelliset osuudet vaihtelevat aurinkoj\u00e4rjestelm\u00e4mme eri planeetoilla.\u00a0 Maan ja kuun happi-isotooppikoostumus on sama, ja siksi uskotaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi taivaankappaletta ovat samaa alkuper\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Uuden teorian mukaan maapallo ja Theia t\u00f6rm\u00e4siv\u00e4t noin 4,5 miljardia vuotta sitten maapallon ollessa vain 100 miljoonaa vuotta. T\u00f6rm\u00e4ys oli niin voimakas, ett\u00e4 planeetat sulautuivat nykyiseksi maapalloksi, ja samalla vapautui ainesta, josta kuumme sitten muodostui.<\/p>\n

Tutkimusta johti Kalifornian yliopistossa toimiva Edward Young.<\/p>\n\n <\/div>\n <\/div>\n\t\t\n

\n

Miten hyv\u00e4 s\u00e4hk\u00f6auto on ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta?<\/h3>\n
\n \n \t\n

Wikipedia<\/p>\n \n

Jalle<\/strong>: Tuulivoimaloissa samoin kuin s\u00e4hk\u00f6autoissa, joissa on s\u00e4hk\u00f6moottorit ja -generaattorit, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n harvinaisia maametalleja, joita louhitaan enimm\u00e4kseen Kiinassa, koska siell\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaatimukset ovat heikoimmat.\u00a0 Valtavista maamassoista liuotetaan kemiallisesti hyvin pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 harvinaisia metalleja. Liuosvedet ja \u2013j\u00e4\u00e4m\u00e4t varastoidaan myrkkyj\u00e4rviin ja \u2013kasoihin, koska niiden puhdistaminen olisi \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n kallista. Olen n\u00e4hnyt Kiinassa esimerkkej\u00e4, jota saavat Talvivaaran viattomat sulfaattivedet kalpenemaan. Lis\u00e4ksi kyseess\u00e4 on varsin rajalliset metallivarat.<\/p>\n

Jos osa s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 tuotetaan hiilivoimalla, p\u00e4\u00e4st\u00f6t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti nykyajan bensiini- ja dieselautoihin verrattuna. Suomessa on pulaa s\u00e4hk\u00f6st\u00e4, ja maa joutuu tuomaan runsaasti s\u00e4hk\u00f6\u00e4 Ruotsista ja Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n tuontis\u00e4hk\u00f6\u00e4 voidaan tuskin pit\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisen\u00e4. Se on usein tuotettu hiililauhdevoimalla ilman kunnollista savukaasujen puhdistusta.<\/p>\n

Vastaukseni kysymykseen on siis: S\u00e4hk\u00f6autot voivat olla ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta parempi tai huonompi vaihtoehto bensa-autoihin verrattuna. Se v\u00e4h\u00e4n riippuu.<\/p>\n\n <\/div>\n <\/div>\n\t\t\n

\n

Kuinka monta lajia maapallolla el\u00e4\u00e4?<\/h3>\n
\n \n \t\n

Erbe, Pooley: USDA, ARS, EMU<\/p>\n \n

Jalle<\/strong>: Uskomaton vastaus on biljoona \u2013 siis miljoona miljoonaa eli\u00f6lajia \u2013 ainakin jos on uskominen USA:n tiedeakatemian huhtikuussa julkaisemaa tutkimusta. Ja kaikista n\u00e4ist\u00e4 lajeista tunnemme ehk\u00e4 10 miljoonaa, siis yhden lajin sadastatuhannesta.<\/p>\n

Valtaosa lajeista on mikro-organismeja, pieneli\u00f6it\u00e4, joita ei voi n\u00e4hd\u00e4 paljain silmin, esim. bakteereja, homeita, levi\u00e4, hiivasieni\u00e4 ja viruksia. Niiden valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 on saatu selville vasta uuden geenitekniikan avulla.<\/p>\n

Tutkijaryhm\u00e4 kokosi yhteen 5,6 miljoonan tunnetun mikrobin sek\u00e4\u00a0 35 000 elinymp\u00e4rist\u00f6n kasvi- ja el\u00e4inlajien tietokannat. Sen perusteella voitiin arvioida, miten monta lajia maailmassa kaiken kaikkiaan on.<\/p>\n

Biljoona on niin suuri luku, ett\u00e4 sit\u00e4 on vaikea tajua. Maapallon v\u00e4kilukuun (7,3 miljardia) suhteutettuna biljoona tarkoittaa liki 140 eri eli\u00f6lajia jokaista ihmist\u00e4 kohti.<\/p>\n

\"E<\/a><\/p>\n

Kolibakteereja. Gramma ulostetta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 biljoonia kolibakteereja.<\/div>
Kuva: Erbe, Pooley: USDA, ARS, EMU<\/div><\/div>\n\n <\/div>\n <\/div>\n\t\t\n
\n

Miten radioaktiivisuus keksittiin?<\/h3>\n
\n \n \t\n

Getty Images<\/p>\n \n

Jalle:<\/strong> Henri Becquerel (1852\u20131908) havaitsi ilmi\u00f6n ensimm\u00e4isen\u00e4. H\u00e4n huomasi tutkiessaan valokuvauslevy\u00e4 v. 1896, ett\u00e4 uraanisuolat s\u00e4teiliv\u00e4t itsest\u00e4\u00e4n ilman ulkoisia energial\u00e4hteit\u00e4. H\u00e4nen mukaansa on nimetty s\u00e4teilyn aktiivisuuden yksikk\u00f6, becquerel.<\/p>\n

Radioaktiivisuus-termin kehitti Marie Curie (1867\u20131934), joka miehens\u00e4 Pierre Curien (1859\u20131906) kanssa oli radioaktiivisuuden tutkimuksen uranuurtajia. He l\u00f6ysiv\u00e4t v. 1898 kaksi aiemmin tuntematonta alkuainetta, radiumin (atomiluku 88) ja poloniumin (luku 84).<\/p>\n

Juuri polonium aiheutti entisen ven\u00e4l\u00e4isagentti Alexander Litvinenkon kuoleman syksyll\u00e4 2006.<\/p>\n

Marie Curiella oli merkitt\u00e4v\u00e4 rooli fysiikassa. H\u00e4n oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen lahjakas mutta joutui taistelemaan asemastaan eik\u00e4 naisena saanut opiskella kotimaansa Puolan yliopistoissa. H\u00e4n saapui Pariisiin 23-vuotiaana, v\u00e4itteli tohtoriksi Sorbonnen yliopistossa ja avioitui Pierren kanssa.<\/p>\n

H\u00e4nelle my\u00f6nnettiin kaksi Nobel-palkintoa (fysiikanpalkinto v. 1903 yhdess\u00e4 Pierre Curien ja Henri Becquerelin kanssa ja kemianpalkinto v. 1911). H\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 Ir\u00e8ne Joliot-Curie sai kemianpalkinnon v. 1934 ja v\u00e4vy vastaanotti rauhanpalkinnon Unicefin edustajana v. 1965 \u2013 siis viisi Nobel-palkintoa samassa perheess\u00e4.<\/p>\n

Toinen tyt\u00e4r \u00c8ve Curie oli tunnettu kirjailija ja pianisti. H\u00e4n kuoli 102-vuotiaana New Yorkissa v. 2007.<\/p>\n\n <\/div>\n <\/div>\n\t\t\n

\n

Kuinka paljon alku-aineita on?<\/h3>\n
\n \n \t\n

<\/p>\n \n

Jalle:<\/strong> Alkuaineita tunnetaan nyky\u00e4\u00e4n 118. Nelj\u00e4 viimeisint\u00e4 (jaksollisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 atomiluvut 113, 115, 117 ja 118) l\u00f6ydettiin hiljattain, ja kansainv\u00e4lisen kemian liiton odotetaan vahvistavan ja nime\u00e4v\u00e4n aineet my\u00f6hemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna.<\/p>\n

Uraania (luku 92) painavammat aineet luodaan keinotekoisesti t\u00f6rm\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muita painavia atomeja toisiinsa. Ne ovat kaikki radioaktiivisia ja niill\u00e4 on yleens\u00e4 eritt\u00e4in lyhyt puoliintumisaika. On mielenkiintoista huomata, ett\u00e4 jaksollisen j\u00e4rjestelm\u00e4n seitsem\u00e4s rivi on uusien aineiden my\u00f6t\u00e4 t\u00e4ysi.<\/p>\n

Viel\u00e4kin painavampia alkuaineita saadaan varmasti luotua. Teorian mukaan lukujen 120 tai 126 tienoilla aineiden tulisi olla pitk\u00e4ik\u00e4isempi\u00e4, ja on kiinnostavaa, paljastuuko niist\u00e4 ominaisuuksia, joita kevyemmill\u00e4 alkuaineilla ei ole.<\/p>\n

Viimeksi nimetyt alkuaineet ovat: 104 rutherfordium, 105 dubnium, 106 seaborgium, 107 bohrium, 108 hassium, 109 meitnerium, 110 darmstadtium, 111 r\u00f6ntgenium, 112 kopernikium, 114 flerovium, 116 livermorium.<\/p>\n\n <\/div>\n <\/div>\n\t\t\n

\n

Ovatko ilmastotutkijat yksimielisi\u00e4?<\/h3>\n
\n \n \t\n

<\/p>\n \n

Jalle:<\/strong> Se riippuu siit\u00e4, mit\u00e4 tieteen katsotaan oikeasti todistaneen ja mik\u00e4 on tutkijoiden spekulaatiota. Jos tutkija spekuloi, esitetty asia ei automaattisesti ole parempaa tiedett\u00e4 vain siksi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on tutkija, mutta t\u00e4llaiset tutkijat ovat poliittisesti suositumpia kuin varovaisemmat tutkijat.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi Pariisissa k\u00e4ytettiin l\u00e4ht\u00f6kohtana \u00e4\u00e4riarvoja hy\u00f6dynt\u00e4vien tietokonemallien keskiarvoja, joiden mukaan kaksinkertaistunut hiilidioksidipitoisuus nostaisi l\u00e4mp\u00f6tilaa useilla asteilla erilaisten vahvistavien vaikutusten kautta. Ne ovat kuitenkin teoreettisia eik\u00e4 niit\u00e4 ole todistettu havainnoilla.<\/p>\n

Suomen talvis\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy pitk\u00e4lti matalapaineiden reitist\u00e4, joka liittyy ns. Arktiseen Oskillaatioon (jolla kuvataan sesongista riippumattomia ilmanpaine-eroja). Nousevaa residuaalitrendi\u00e4 ei ole olemassa, toisin sanoen ainut l\u00e4mpeneminen on aiheutunut siit\u00e4, ett\u00e4 matalapaineiden reitti on kulkenut keskim\u00e4\u00e4rin pohjoisempaa v. 1989 l\u00e4htien. Suomessa on nyt samankaltainen talvis\u00e4\u00e4 kuin 1930-luvulla, kun taas kes\u00e4s\u00e4\u00e4mme on silloista kylmempi.<\/p>\n\n <\/div>\n <\/div>\n\t\t\n

\n

Minne vesi katosi Marsista?<\/h3>\n
\n \n \t\n

NASA<\/p>\n \n

Jalle:<\/strong> Nasan Maven-luotain, joka on syksyst\u00e4 2014 l\u00e4htien kiert\u00e4nyt Marsia, mittaa aurinkotuulen (auringosta suihkuava s\u00e4hk\u00f6isesti varautunut hiukkasvirta) ja erityisesti aurinkomyrskyjen vaikutusta planeetan ilmakeh\u00e4\u00e4n. Mars menett\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n noin 100 g ilmakeh\u00e4st\u00e4\u00e4n sekunnissa.<\/p>\n

Vaikka aurinko oli varhain aurinkokunnan historiassa paljon aktiivisempi, Marsilla oli silloin magneettikentt\u00e4, joka suojasi planeettaa hiukkasilta. Sen ansiosta planeetalla oli my\u00f6s tihe\u00e4 ilmakeh\u00e4 ja vett\u00e4, joka todenn\u00e4k\u00f6isesti muodosti sek\u00e4 jokia ett\u00e4 meri\u00e4.<\/p>\n

Magneettisuus on t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen heikentynyt voimakkaasti, mink\u00e4 seurauksena suurin osa ilmakeh\u00e4st\u00e4 on kadonnut, planeetta on viilentynyt ja vesi on (ainakin p\u00e4\u00e4-osin) h\u00e4vinnyt.<\/p>\n

Maapallon magneettikentt\u00e4 ei onneksi osoita heikentymisen merkkej\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"sid52_bild2\"<\/a><\/p>\n

Frankfurter Illustrierte -lehti helmikuussa 1957. Artikkelissa luvataan kertoa, kuinka Wernher von Braun (saksalaissyntyinen uranuurtaja, josta tuli Yhdysvaltain avaruusohjelman p\u00e4\u00e4hahmoja) suunnitteli koko ihmiskunnan historian j\u00e4nnitt\u00e4vimm\u00e4n seikkailun: matkan Marsiin.
\n<\/div>
Kuva: TT Bild<\/div><\/div>\n\n <\/div>\n <\/div>\n\t\t\n <\/div>\n\t\n\t\n\t\n<\/div>\n[\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row]<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

[vc_row margin_top=”-30px” margin_bottom=”50px”][vc_column][vc_column_text][\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1497364185158{margin-bottom: 25px !important;}”] Kysy Jallelta lopetetaan [\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”1\/6″][vc_single_image image=”392″ img_size=”100×150″][\/vc_column][vc_column width=”1\/2″][vc_column_text]Asiantunteva ty\u00f6ntekij\u00e4mme Jarl Ahlbeck j\u00e4\u00e4 el\u00e4kkeelle ja samalla lopetamme Kysy Jallelta -palstan. Kaikki artikkelit j\u00e4\u00e4v\u00e4t edelleen kotisivuillemme uudelleen poimittaviksi. Kysymyksi\u00e4 ja artikkeleiden aiheita otetaan edelleen vastaan, mutta nyt uuden ty\u00f6ntekij\u00e4mme Mattias Kanckosin toimesta.[\/vc_column_text][vc_column_text]OTA YHTEYTT\u00c4 MATTIAKSEEN T\u00c4ST\u00c4[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/6″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1465563679503{margin-top: 35px !important;border-top-width: 2px !important;padding-top:…<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-596","page","type-page","status-publish","hentry","description-off"],"yoast_head":"\nKysy Jallelta - Kattern\u00f6 Digital | 2 \u2022 2024<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/kysy-jallelta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kysy Jallelta - Kattern\u00f6 Digital\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"[vc_row margin_top=”-30px” margin_bottom=”50px”][vc_column][vc_column_text][\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1497364185158{margin-bottom: 25px !important;}”] Kysy Jallelta lopetetaan [\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”1\/6″][vc_single_image image=”392″ img_size=”100×150″][\/vc_column][vc_column width=”1\/2″][vc_column_text]Asiantunteva ty\u00f6ntekij\u00e4mme Jarl Ahlbeck j\u00e4\u00e4 el\u00e4kkeelle ja samalla lopetamme Kysy Jallelta -palstan. Kaikki artikkelit j\u00e4\u00e4v\u00e4t edelleen kotisivuillemme uudelleen poimittaviksi. Kysymyksi\u00e4 ja artikkeleiden aiheita otetaan edelleen vastaan, mutta nyt uuden ty\u00f6ntekij\u00e4mme Mattias Kanckosin toimesta.[\/vc_column_text][vc_column_text]OTA YHTEYTT\u00c4 MATTIAKSEEN T\u00c4ST\u00c4[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/6″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1465563679503{margin-top: 35px !important;border-top-width: 2px !important;padding-top:…\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/kysy-jallelta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Kattern\u00f6 Digital\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/herrfors\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2017-06-13T14:45:43+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/katternodigital.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/katterno-logo.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"147\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/kysy-jallelta\/\",\"url\":\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/kysy-jallelta\/\",\"name\":\"Kysy Jallelta - Kattern\u00f6 Digital\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2016-02-21T18:27:43+00:00\",\"dateModified\":\"2017-06-13T14:45:43+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/kysy-jallelta\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/kysy-jallelta\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/kysy-jallelta\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Hem\",\"item\":\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kysy Jallelta\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/\",\"name\":\"Kattern\u00f6 Digital\",\"description\":\"Kattern\u00f6-lehti verkossa\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/#organization\",\"name\":\"Kattern\u00f6 Digital\",\"url\":\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/katternodigital.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/katterno-logo.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/katternodigital.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/katterno-logo.png\",\"width\":600,\"height\":147,\"caption\":\"Kattern\u00f6 Digital\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/#\/schema\/logo\/image\/\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/www.facebook.com\/herrfors\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kysy Jallelta - Kattern\u00f6 Digital | 2 \u2022 2024","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/kysy-jallelta\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kysy Jallelta - Kattern\u00f6 Digital","og_description":"[vc_row margin_top=”-30px” margin_bottom=”50px”][vc_column][vc_column_text][\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1497364185158{margin-bottom: 25px !important;}”] Kysy Jallelta lopetetaan [\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”1\/6″][vc_single_image image=”392″ img_size=”100×150″][\/vc_column][vc_column width=”1\/2″][vc_column_text]Asiantunteva ty\u00f6ntekij\u00e4mme Jarl Ahlbeck j\u00e4\u00e4 el\u00e4kkeelle ja samalla lopetamme Kysy Jallelta -palstan. Kaikki artikkelit j\u00e4\u00e4v\u00e4t edelleen kotisivuillemme uudelleen poimittaviksi. Kysymyksi\u00e4 ja artikkeleiden aiheita otetaan edelleen vastaan, mutta nyt uuden ty\u00f6ntekij\u00e4mme Mattias Kanckosin toimesta.[\/vc_column_text][vc_column_text]OTA YHTEYTT\u00c4 MATTIAKSEEN T\u00c4ST\u00c4[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/6″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1465563679503{margin-top: 35px !important;border-top-width: 2px !important;padding-top:…","og_url":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/kysy-jallelta\/","og_site_name":"Kattern\u00f6 Digital","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/herrfors","article_modified_time":"2017-06-13T14:45:43+00:00","og_image":[{"width":600,"height":147,"url":"https:\/\/katternodigital.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/katterno-logo.png","type":"image\/png"}],"twitter_card":"summary_large_image","schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/kysy-jallelta\/","url":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/kysy-jallelta\/","name":"Kysy Jallelta - Kattern\u00f6 Digital","isPartOf":{"@id":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/#website"},"datePublished":"2016-02-21T18:27:43+00:00","dateModified":"2017-06-13T14:45:43+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/kysy-jallelta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/kysy-jallelta\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/kysy-jallelta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Hem","item":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kysy Jallelta"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/#website","url":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/","name":"Kattern\u00f6 Digital","description":"Kattern\u00f6-lehti verkossa","publisher":{"@id":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/#organization","name":"Kattern\u00f6 Digital","url":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/katternodigital.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/katterno-logo.png","contentUrl":"https:\/\/katternodigital.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/katterno-logo.png","width":600,"height":147,"caption":"Kattern\u00f6 Digital"},"image":{"@id":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/herrfors"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/596"}],"collection":[{"href":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=596"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/596\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/katternodigital.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=596"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}