Meillä Setrassa on käynnissä erittäin jännittävä hanke. Haluamme rakentaa Kastetin sahallemme Gävlen seudulle laitoksen, jossa sahajauhosta tuotetaan pyrolyysitekniikalla bioöljyä. Meistä tulee sen myötä ensimmäisiä yrityksiä, jotka siirtävät tätä ideaa kaupalliseen tekniikkaan, ja tietääksemme Kastetin laitos on Ruotsissa ensimmäinen teollisen mittakaavan pyrolyysiöljylaitos.
Sahajauho on teollisuusprosessimme jäännöstuote, joka nykyään poltetaan ja käytetään lämpöenergiana. Kun sen sijaan muunnamme sahajauhon bioöljyksi, harppaamme pitkän askeleen eteenpäin kestävien polttoaineiden jalostusketjussa. Kun sahajauhoa kaasutetaan korkeassa lämpötilassa ilman happea, se muuttuu kiinteästä kaasuksi, sitten kaasu lauhdutetaan ja tiivistyy juoksevaksi tervaksi, pyrolyysiöljyksi, jota jalostetaan eteenpäin.
Bioöljy voi korvata fossiilisen öljyn, ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi energia-alan lämpökattiloissa tai teollisuudessa. Sitä voidaan käyttää myös biopolttoaineen tuotantoon, mikä olisi merkittävä edistysaskel siirryttäessä kohti fossiilitonta liikennesektoria.
Potentiaaliset ilmastohyödyt ovat suuria öljyn käyttökohteesta riippumatta. Siihen on myös Ruotsin Naturvårdsverket (Luonnonsuojeluvirasto) tarttunut – virasto päätti viime kesäkuussa tukea Setran hanketta 12 miljoonalla eurolla. Rahat tulevat Klimatklivet-ohjelmasta, jolla Ruotsin hallitus tukee paikallisia ja alueellisia investointeja, joilla pyritään vähentämään kasvihuonepäästöjä.
Meille yrityksenä kyseessä on jalostusasteen nostaminen, eikä vain omassa arvoketjussamme vaan myös ylipäätään yhteiskunnassa. Ruotsissa tulee kansallisten tavoitteiden mukaan olla v. 2030 fossiilisista polttoaineista riippumaton ajoneuvokanta ja v. 2045 maan tulee olla kokonaan fossiiliton.
Kansainvälisesti katsoen Ruotsissa on kunnianhimoiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet, mutta parannettavaakin on. Maalta puuttuu mm. yhtenäinen valtakunnallinen biotalousstrategia fossiilisiin raaka-aineisiin tai muihin rajallisiin resursseihin pohjautuvien tuotteiden korvaamiseksi uusiutuvista raaka-aineista valmistetuilla tuotteilla.
Meidän on etenkin lisättävä metsäraaka-aineiden käyttöä ja panostettava edelleen tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioon. Esimerkiksi teollisen puurakentamisen piristäminen on tärkeä toimenpide, jota voitaisiin toteuttaa vaatimalla julkisrahoitteisilta rakennushankkeilta elinkaariperspektiiviä. Se edistäisi nopeasti biotaloutta, toisi maaseudulle lisää työtä ja supistaisi voimakkaasti kasvihuonekaasupäästöjä.
Uusiutuva raaka-aine ja energia auttavat monin tavoin ratkaisemaan ilmastohaasteita – ja lisäksi niihin liittyy mittavia liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia. Mutta jotta biotalous voisi kukoistaa, vaaditaan poliittisia päätöksiä ja takuita, jotka ovat samaan aikaan selkeitä ja pitkäjänteisiä. Se koskee niin kansallista kuin EU-tasoakin.
Viime lokakuussa monet olivat metsäteollisuudessa huolissaan uusiutuvan energian uudesta sääntöesityksestä, josta äänestettiin EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa. Esitystä voi tulkita niin, että metsätalouden sivutuotteita – siis esimerkiksi sahajauhoa – ei saisi luokitella uusiutuvaksi.
EU-parlamentin äänestys ns. uusiutuvuusdirektiivistä (ILUC) 17.1.2018 toi tilanteeseen lisää toiveikkuutta. Yksi päivän viesteistä oli, että puun kaikkia osia tulee pitää kestävinä, kunhan metsätalous sinänsä täyttää kestävyyskriteerit. Se on tärkeä tieto koko metsäelinkeinolle ja ylipäätään yhteiskunnalle.
Seuraavaksi lakiteksti etenee prosessiin, jossa Eurooppa-neuvoston, parlamentin ja komission tulee päästä yksimielisyyteen direktiivin lopullisista muotoiluista. Sen odotetaan tapahtuvan vuoden 2018 aikana.
Sillä aikaa jatkamme Setrassa pyrolyysiöljylaitoksemme suunnittelua. Laitos pyritään saamaan tuotantovalmiiksi kesällä 2020. Tiedämme, että bioöljy on vain yksi monista uusiutuvista tuotteista, joita meillä metsäteollisuudessa on kapasiteettia kehittää lähivuosina. Upealla arvoketjullamme on paljon enemmänkin annettavaa.
