Mikään ei kulje yhtä nopeasti kuin radioaallot. Se selittää, miksi juuri tähän ympäristöön, ulommaiseksi Lofoottien saaristossa, sijoitettiin maailman ensimmäinen kiinteä siviilikäyttöön tarkoitettu radiosähkötysyhteys 115 vuotta sitten. Sama ympäristö toimi 63 vuotta myöhemmin, helteisenä kesäkuisena päivänä v. 1969, syntymäpaikkana myös toiselle radioaaltoihin perustuvalle uutuudelle: nykyajan matkapuheluille.
Tässä kerrotaan, miksi nimenomaan Pohjoismaissa kehitettiin maailmaa ehkä enemmän kuin mikään muu muuttanut tekniikka.

Teknologian kehitys muuttaa yhteiskuntamme, työskentelytapamme, arkemme ja kanssakäymisemme. Tätä kehitystä ei voi pysäyttää, sanoo Kirsimarja Blomqvist, mutta voimme huolehtia siitä, että teknologia saa hyvät sovellukset.

Kirjanpainotaitoa, autoa, puhelinta ja transistoria kuvaillaan toisinaan ihmiskunnan historian suurimmiksi keksinnöiksi. Transistori on ehkä tärkein, koska it-yhteiskuntamme rakentuu sen varaan. Virallisena totuutena pidettiin pitkään, että transistorin k

Nykyiset mobiiliverkon suoratoistopalvelut ja videopuhelut ovat liki uskomattoman teknisen kehityksen tulosta, jossa kiinteän verkon ja mobiiliverkkojen yhteispeli on kaiken ytimenä. Nyt meillä on ovella mobiilitekniikan viides sukupolvi, 5G. JNT on vuosikausia panostanut mittavasti kuiturakentamiseen, ja sen ansiosta alueemme on erityisen hyvin varautunut muutokseen.

Matkapuhelutekniikasta on tullut osa arkeamme mutta tekniikka ei ole lähestulkoonkaan valmista. VTT:n johtava tutkija Jaana Leikas kaipaa enemmän sovelluksia, jotka ovat käytännönläheisiä ja helppokäyttöisiä. Usein vain yhden painikkeen käyttö pitäisi riittää.

On olemassa joukko käsitteitä, joille suomen yleiskielen sanakirjassa annetaan kaksi nimitystä, joskus useampikin. Tarkoitan tässä yhteydessä sellaisia tapauksia, joissa eri nimityksillä on (ollut) selvä maantieteellinen levikkinsä. Näihin kuuluvat vasta ja vihta, lakka, muurain ja hilla, karitsa ja vuona sekä tämän jutun aihepiiriin kuuluvat kutoa ja neuloa.