Kenraali Gustav Hägglundin upseerinura on vertaansa vailla sodanjälkeisessä Pohjolassa. Mikä on ohjannut häntä? Mitä perhe on merkinnyt? Ja mitä Ukrainan sota tarkoittaa?
Hägglund kertoo tässä haastattelussa uskovansa, että Venäjän suurvalta-ajan joutsenlaulu on alkanut.
Pandemia. Sota lähellä. Energiakaaos. Taivaisiin kipuavat hinnat. Onko meillä sama henkinen valmius kriisin kynnyksellä kuin vanhemmalla sukupolvella?
Folkloristiikan tohtori, kolppilainen Sofie Strandén-Backa, näkee monia yhtäläisyyksiä aiempiin kriisiaikoihin. Hänelle viljeleminen oli itsestäänselvyys kauan ennen kuin hän kuuli omavaraisuudesta. Mutta miten pitkälle pärjää pienellä maatilalla?
Jokaisessa kodissa tulisi olla vähintään kolmen vuorokauden kotivara, jos sähköt menevät tai jokin katastrofi iskee. Päivi Sorjonen ja Pekka Haukilahti ovat hyvin varautuneita.
Venäläisjoukot vyöryvät Viipurista salmen yli kohti Tienhaaraa. Jatkosodan ratkaisun hetket ovat käsillä. Gösta Karlsson ja hänen asetoverinsa, kuvassa Hackmanin talolla, taistelevat elämästä ja kuolemasta. Nyt, 78 vuoden jälkeen, saamme kuulla Göstan tarinan.
Suomalaiset ovat kautta vuosisatojen käyneet läpi kriisiaikoja esimerkiksi sotien tai ankarien sääolosuhteiden vuoksi. Sodasta, pulasta ja nälästä, kuten kansan selviytymiskeinoistakin, on tallentunut jälki Suomen murteiden sana-arkistoon ja Suomen murteiden sanakirjaan.
Maapallon magneettikentän vahvuus on heikentynyt kuluneen 180 vuoden aikana noin 10 %, ja Atlantille Etelä-Amerikan länsirannikon edustalle on ilmestynyt alue, jonka magneettikenttä on epätavallisen heikko. Satelliitit ovat useasti hajonneet tämän alueen