Luonnon resurssien käyttöön ihmisen ja talouden hyväksi suhtaudutaan hyvin eri lailla eri maissa ja jopa maan sisällä. Samoin näyttää siltä, että bioenergian käyttö hyväksytään oman elämänpiirin kulttuuritaustojen mukaisesti.
Metsien tosiasiallinen määrä vaihtelee Euroopan eri maissa valtavasti. Todelliset metsät ovat joissain maissa harvinaisia, metsiä pidetään pikemminkin puistoina ja yksittäisinä puina. Toisissa maissa taas metsät peittävät miljoonia hehtaareja ja puumäärä lasketaan tuhansina miljoonina kuutiometreinä. Ei ole kumma, että näkökulma metsään on silloin erilainen ja että metsää katsoo silloin helposti vain omasta näköpiiristään.
Näkökulmien ero näkyy kirkkaasti vuoden 2015 Eurobarometrissa. Siinä kysyttiin, mikä on metsien tärkein merkitys. Suomalaisista vastaajista 57 % piti tärkeimpinä seikkoina metsien tarjoamaa bioenergiaa sekä ilmastonmuutoksen hidastavaa vaikutusta. Hollantilaisvastaajista 86 % piti tärkeimpänä metsien tarjoamaa suojelualuetta eläimille ja kasveille. Ainoastaan 7 % puukenkäkansasta näki metsät bioenergian lähteenä.
Eri kansalaisjärjestöt ja tiettyjen teollisuudenalojen intressipiirit ovat oppineet hyödyntämään näitä mielikuvia omien tarkoituksiensa ajamiseen. Käytetään raflaavia muotoiluja, kuten ”metsien polttaminen energiaksi” tai ”puiden polttohävitys”. Tarkoituksena on tietysti vedota niihin kulttuuriin sidottuihin mielikuviin, joita ihmisillä on.
Suomi ei ole ainoa alue maailmassa, jossa biomassaresurssit kasvavat tai ovat alikäytössä. Sitä vastoin voidaan sanoa, että Brysselin päättäjien jakauma on vääristynyt suhteessa metsien levinneisyyteen. Suuri osa EU-poliitikoista tulee Euroopan tiheään asutuilta alueilta, joissa yhteiskunnat ovat vuosisatojen kuluessa syöneet metsät kaupunkien, maanviljelyn ja teollisuuden tieltä.
Nämä taustat huomioiden oli myönteinen yllätys, että Euroopan parlamentin äänestyksessä tammikuussa valtaosa euroedustajista kuitenkin pääosin ymmärsi bioenergian merkityksen eikä lähtenyt kieltämisen tielle. Parlamentti halusi varmistaa, että käytön kestävyyttä tarkastellaan monesta näkökulmasta.
Uusiutuvan energian direktiivin korjattu versio viimeistellään kevään aikana EU-toimielimissä. Kun direktiivi on lopullisesti hyväksytty, saamme alalle selkeän poliittisen kehikon yli vuosikymmenen päähän.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA ja kansainvälinen uusiutuvien polttoaineiden järjestö IRENA korostavat kansainvälisten tutkimusten perusteella, että bioenergian osuuden tulee edelleen kasvaa, jotta ilmastonmuutokseen voidaan vastata. Samalla on syytä painottaa, että bioenergia ei voi vastata kaikesta energian tarpeesta maailmassa, jossa väestön määrä ja elintaso ovat kasvussa. Fossiilisten polttoaineiden osuus maailmassa on kaikesta puheesta huolimatta edelleen noin 80 %.
Siksi on tarpeetonta ja vaarallista asettaa erityyppistä uusiutuvaa energiaa ja päästötöntä energiaa, käytännössä ydinvoimaa, vastakkain; niitä kaikkia tarvitaan.
Kotimaan politiikassa on nyt oikea hetki varmistaa, että muutaman viime vuoden hidastunut metsähakkeen kehitys lähtee uuteen nousuun. Bioenergian käytön lisäämiselle on Suomessa edelleen erinomaiset edellytykset. Meillä bioenergian kestävyys on maailman huippuluokkaa. Tuottamalla lämpöä, sähköä ja biopolttoaineita luomme biomassasta lisäarvoa ja tarjoamme työtä paikallisesti.
