Aloitetaan lopusta. Kun otamme valokuvia vanhalla sisäpihalla – joka on ironisesti vanha venäläinen kasarmialue – huomaa Mikael Antell tutut kasvot: Tšekin tasavallan suurlähettiläs Adam Vojtěch osuu paikalle vaihtamaan muutaman sanan.
”Onnittelut hienosta neuvottelutuloksesta, olette pian maalissa”, hän sanoo ja kättelee kollegaansa.
Vojtěch puhuu DCA-sopimuksesta, joka työllisti Antellia ja tämän kollegoita yhden intensiivisen vuoden verran. Se, että juuri Antell valittiin johtamaan Suomen neuvotteludelegaatiota, johtuu hänen pitkästä diplomaattitaustastaan sekä perehtyneisyydestään kansallisiin ja kansainvälisiin puolustuskysymyksiin.
”Kyseessä on ehdottomasti tähän mennessä vaativin tehtäväni ja sellainen asia, josta ei vain voinut kieltäytyä”, hän kertoo.
DCA-sopimus on Suomen Nato-jäsenyyden välttämätön seuraus. Sopimuksessa määritellään Yhdysvaltojen ja Suomen välisen puolustusyhteistyön pelisäännöt.
”Meidän osaltamme neuvottelut koskivat pitkälti sellaisen sopimuksen luomista, joka mahdollistaa sujuvan yhteistyön kaikissa turvallisuustilanteissa, mutta joka samalla kunnioittaa Suomen suvereeniutta, lainsäädäntöä ja kansainvälisiä velvoitteita.”
”Mielestäni saavutimme hyvän tasapainon. Yhdysvallat on kiinnostunut mahdollisimman yhtenäisistä sopimuksista ja sujuvasta arjesta. Heille tulee olla helppoa lähettää tänne joukkoja ja tarvittaessa siirtää sekä miehiä että kalustoa rajojen yli. Toinen olennainen osa sopimusta on mahdollisuus varastoida puolustustarvikkeita Suomessa.”
Sopimus sallii esimerkiksi 15 suomalaisen sotilasalueen (mm. Dragsvikin) yhteiskäytön sekä antaa Yhdysvalloille mahdollisuuden investoida ja rakennuttaa uutta sotilasinfrastruktuuria Suomen rajojen sisällä – jos molemmat osapuolet niin toivovat.
Kuinka tämä käytännössä toteutetaan ja mitkä säännöt ja lait sopimukseen pätevät, on nyt kirjattu 38-sivuiseen oikeudelliseen asiakirjaan, jossa on yhteensä 30 pykälää. Asiakirja allekirjoitettiin Washingtonissa 18.12.2023 ja Suomen eduskunta hyväksyi sopimuksen 1.7.2024.
Mikael Antell kutsuu DCA-sopimusta yhdessä Nato-jäsenyyden kanssa nykyajan suurimmaksi tapahtumaksi Suomen turvallisuuspolitiikassa, mutta sanoo samalla, että tästäkin muodostuu arkipäiväistä.
”Media raportoi nyt jokaisesta sotaharjoituksesta, mutta parin vuoden päästä kukaan ei enää reagoi Suomessa oleviin amerikkalaissotilaisiin. Esimerkiksi Norjassa amerikkalaisten läsnäolo ei ole pitkään aikaan luonut otsikoita.”
Valtiotieteilijä Mikael Antell on työskennellyt ulkoministeriössä 1990-luvun puolivälistä lähtien. Hän on aina puhunut lämpimästi pohjoismaisesta yhteistyöstä, ja tehtävät Tukholman ja Norjan suurlähetystöissä olivat luonnollinen urapolku.
Suomi ja Ruotsi ottivat Nato-askeleen yhdessä, muiden Pohjoismaiden tukemina, mikä tuntuu hänestä hyvältä. Ja luonnolliselta. Antellia kuunnellessa ymmärtää, miten kaikki liittyy yhteen; Suomella on itsestään selvä paikka Pohjoismaissa, ja Pohjoismailla on tärkeä rooli sekä EU:ssa että Natossa.
”Yhdysvaltojen Suomi-kiinnostus selittyy pääasiassa geopoliittisella sijainnillamme. Tulee muistaa, että puolet Naton Venäjän vastaisesta rajasta sijaitsee Suomessa. Mutta totta kai he ovat myös aidosti kiinnostuneita kokonaispuolustusratkaisuistamme, kuuluisasta puolustustahdostamme ja teknologisesta osaamisestamme.”
Saatamme olla pieni ja syrjäinen maa, mutta Antellin mukaan Suomi ja Pohjoismaat ovat juuri nyt paljon esillä eri puolilla maailmaa.
”Median paine oli neuvotteluprosessin aikana valtava, myös ulkomaisten lehtien ja tv-kanavien toimesta.”
Mikael Antell palasi Suomeen v. 2022 usean ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Hän työskentelee ulkoministeriön poliittisella osastolla, jota tavataan kuvailla ministeriön konehuoneeksi. Osasto vastaa maan turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista, rauhanvälityksestä, ihmisoikeusasioista, aseiden vientivalvonnasta, aseriisunnasta sekä yhteyksistä EU:hun, Natoon ja YK:hon.
Suomi toimii v. 2025 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtajamaana, ja käytännön valmistelut tätä varten ovat täydessä vauhdissa.
”Liikumme suurella pelikentällä, mutta monet asiat liittyvät toisiinsa. Arvioimme koko ajan, mikä on parasta Suomelle eri tilanteissa. Käytännössä kyse on siitä, että tunnistamme muiden maiden kanssa yhteisiä intressejä sekä pyrimme saamaan tukea ja ymmärrystä omia tavoitteitamme ja näkemyksiämme kohtaan.”
Vaikka suuri osa työstä on tarkasti suunniteltua ja aikataulutettua, Mikael ja hänen kollegansa elävät todellisuudessa, jossa mitä tahansa voi tapahtua milloin tahansa.
”Lähialueemme turvallisuustilanne on muuttunut perusteellisesti. Kaasuputkia räjähtelee äkillisesti ja GPS-signaalit lakkaavat toimimasta. Totuttelemme vieläkin tähän uuteen todellisuuteen, jossa meidän tulee oppia käsittelemään odottamattomia tilanteita.”
Elämme uudella aikakaudella, joka Mikael Antellin mukaan alkoi v. 2014 Venäjän miehittäessä Krimin niemimaan.
Hän työskenteli silloin Tukholmassa ja seurasi tapahtumia pohjoismaisesta näkökulmasta. Jo silloin käynnistyi suomalais-ruotsalainen puolustusyhteistyö, joka on sittemmin muuttunut yhä intensiivisemmäksi. Maiden puolustusministerit tapasivat yli 50 kertaa Antellin viisivuotisen Tukholman-komennuksen aikana.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, Antell istui koko yön tv:n edessä.
”Ilmassa oli useita merkkejä siitä, että jotain tapahtuisi, ja minä tunsin, että juuri tuo yö olisi ratkaiseva.”
Hänen pelkonsa toteutuivat, eikä mikään ole ollut ennallaan sen jälkeen.
Toinen Antellille ikimuistoinen hetki on päivä, kun Suomi ja Ruotsi ilmoittivat hakevansa Nato-jäsenyyttä.
Suomen Nato-jäsenyys huomioitiin suuresti myös Norjassa. Antell kuvailee tunnetta, kun pääministeri Jonas Gahr Støre kutsui hänet ja ruotsalaisen suurlähettiläskollegan päivä ennen Norjan kansallispäivää 17. toukokuuta tilaisuuteen, jossa hän virallisesti ilmoitti Norjan tuen Suomen hakemukselle lehdistöjoukon edessä ja antoi meille turvallisuustakuut hakemusprosessin ajaksi.
Ja miten ylpeä hän oli kotimaastaan, kun hän samana päivänä istui NRK:n suorassa lähetyksessä.
”Se oli historiallista, mahtava osoitus pohjoismaisesta solidaarisuudesta. Ei tarvitse palata ajassa taaksepäin montakaan vuotta, kun tämä olisi ollut täysin epätodennäköinen skenaario.”
Media kutsuu Mikael Antellia huippudiplomaatiksi. Mikä selittää kyvyn saada tahtonsa läpi?
”Mielestäni kyse on kokemuksesta, suoraselkäisyydestä, osaamisesta, kuuntelutaidosta ja hyvästä tiimistä. Olen hyvin vaikuttunut Suomen delegaatiosta, joka koostui oman ministeriöni jäsenistä, puolustusministeriön ja puolustusvoimien jäsenistä sekä muiden ministeriöiden edustajista.”
”Näiden seinien sisällä on valtavasti osaamista, joka joutui nyt koetukselle ja kesti koko matkan. Molemminpuolisen luottamuksen rakentaminen on myös diplomaattisissa yhteyksissä kaiken A ja O, etenkin pienen maan neuvotellessa suurvallan kanssa.”
Muitakin ominaisuuksia tarvitaan, kuten melko mustaa huumoria.
”Delegaatiot tapasivat Washingtonissa ja Helsingissä viiden pitkän neuvottelukierroksen puitteissa, mutta näiden kierrosten välissä tapahtuneet asiat olivat vähintään yhtä ratkaisevia – valmistelut, analyysit, poliittiset yhteensovittamiset ja kuulemiset eduskunnassa.”
”Kaikki nämä olivat tärkeitä saavuttaaksemme neuvottelutuloksen, jonka mahdollisimman laaja enemmistö voisi hyväksyä. Käytännössä paiskimme töitä lähes kellon ympäri kahdeksan kuukautta.”
Lisähaasteena oli, että suomalaisdelegaatio – Mikael Antell itse pääneuvottelijana – hoiti tämän tehtävän sivutyönä varsinaisen työnsä ohella.
”Emme ole uskaltaneet laskea, miten monta työtuntia tämä vaati. Tällaisesta tehtävästä ei voi mitenkään selvitä ilman huumoria ja kykyä rentoutua.”
Tätä kahdeksaa kuukautta kuvaillaan ennätysnopeaksi aikatauluksi, mikä osoittaa, että molemmat delegaatiot toimivat optimaalisesti.
Sopimuksen 38 sivusta osa sisältää pelkkiä muodollisuuksia, kun taas toiset asiat vaativat huomattavasti suurempia ponnisteluja ja joskus jopa tiukkoja vääntöjä.
Antell kertoo sadoista mutkikkaista kysymyksistä, jotka täytyi ratkoa, ja taidosta löytää tasapaino Yhdysvaltojen tahdon ja Suomen suvereenisuuden, lakien ja EU:n lainsäädännön välillä. Oli hetkiä, jolloin odottamattomat ongelmat olivat lähellä kaataa kaiken.
”Juutuimme pitkään Yhdysvaltain puolustusvoimien konseptiin toimittaa joukoilleen ruokaa ja lääkkeitä ulkomaille.”
”Amerikassa on pitkät perinteet oman miehistön huoltamisesta kotimaasta käsin. Kohtasimme tässä haasteita EU:n tuontisääntöjen muodossa, mutta tämäkin asia saatiin ratkaistua. Myös Ahvenanmaan erityisasema vaati jonkin verran selvityksiä.”
Suomi on nyt puolustuspoliittisesti askeleen lähempänä Yhdysvaltoja, mikä tarjoaa myös loistavan tilaisuuden elinkeinoelämälle. Diplomaattipiireissä on yleisesti tunnustettu totuus, että turvallisuuspolitiikka hyödyttää liiketoimintaa. Nato-jäsenyyden sanotaan jo nyt vahvistaneen Suomen tavaramerkkiä.
”Näemme kasvavaa kiinnostusta suomalaista teknologiaosaamista kohtaan mm. kvanttiteknologian ja tietoliikenteen alalla sekä mielenkiintoa Suomen energiateknologian innovaatioita, kestävyyttä, vihreää siirtymää, kaivostoimintaa ja ydinvoimaosaamista kohtaan.”
Mikael Antell sivuaa nyt toista suurta aluetta päivittäisessä työssään – kotimaansa markkinointia. Hänen on myöhemmin samana päivänä tarkoitus puhua Suomen kunniakonsulien edessä, joskin tällä kertaa valitettavasti videoyhteyden välityksellä.
”Rakastan luennoimista, mutta teen sen kaikista parhaiten livenä. Verkkoluennot eivät anna minulle tai yleisölle samaa tunnetta.”
Sen suhteen hän on oikeassa paikassa, sillä ulkoministeriö on ehkä se instituutio, joka on siirtynyt vähiten etätyöskentelyyn ja digitaalisiin kokouksiin.
”Suuri osa työstämme liittyy arkaluonteisiin tietoihin, joten valtaosa täytyy tehdä kasvokkain. Onneksi.”
Viisi tärkeää asiaa DCA-sopimuksesta
- Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen puolustussopimus, joka määrittää puolustusyhteistyön pelisäännöt ja säätelee amerikkalaisarmeijan toimintaa Suomen maaperällä.
- Määrittää myös, kuka tutkii ja tuomitsee amerikkalaisten Suomen maaperällä tekemät rikokset, sotilaiden viisumivapauden ja verosäännökset, tarvikkeiden varastoinnin sekä missä amerikkalaisjoukot voivat oleskella ja rakentaa infrastruktuuria.
- Sopimus täydentää Suomen Nato-jäsenyyttä. Noin 20 muulla maalla on vastaava sopimus Yhdysvaltojen kanssa.
- DCA = Defence Cooperation Agreement.
- Eduskunta hyväksyi sopimuksen heinäkuussa 2024 perustuslakivaliokunnan, lakivaliokunnan ja puolustusvaliokunnan lausuntojen jälkeen.
Haluatko lukea lisää? Ulkoministeriö on koonnut DCA-sopimuksesta kysymyksiä ja vastauksia: um.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-dca-puolustusyhteistyosopimuksesta
Lähteet: Ulkoministeriö, Hufvudstadsbladet
Mikael Antell
Ammatti: Diplomaatti ja ulkoministeriön poliittisen osaston apulaisosastopäällikkö.
Kuka: Syntynyt ja kasvanut Vaasassa, jossa perheellä on edelleen kesämökki. Naimisissa Sonjan kanssa, kaksi aikuista poikaa.
Tausta: Koulutukseltaan valtiotieteilijä. Ulkoministeriön palveluksessa v. 1995 lähtien. Suomen Tukholman-suurlähetystön entinen ministeri ja Suomen Norjan-suurlähettiläs v. 2018–2022. Lisäksi työskennellyt EU-asioiden parissa sekä Tanskan ja Chilen suurlähetystöissä.
Vapaa-ajalla: Pitää jalkapallosta ja pelasi nuorena Vasa IFK:ssä. Myös pojat ovat perineet rakkauden lajiin. Viettää mielellään aikaa kesämökillään, jossa hän rentoutuu, kalastaa, lukee ja seurustelee perheen ja ystävien kanssa. Chilessä vietetyt vuodet vahvistivat hänen kiinnostustaan latinalaisamerikkalaista kulttuuria ja espanjan kieltä kohtaan.
Tällä hetkellä: Johti Suomen delegaatiota DCA-sopimusneuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa v. 2023.
