Etätyöskentely ja uudet vapaa-ajantavat ovat saaneet monet hankkimaan jopa 1000 Mbps:n vahvat kuitupohjaiset datayhteydet. ”Mobiiliverkko on hyvä moneen tarkoitukseen, mutta jos naapuri striimaa samaan aikaan filmiä, ehkä mobiiliverkon kapasiteetti ei juuri silloin riitä sinun tietoliikenteellesi”, sanoo JNT:n toimitusjohtaja Maria Höglund.
Linus Lindholm

”Olemme valmiina”

Nykyiset mobiiliverkon suoratoistopalvelut ja videopuhelut ovat liki uskomattoman teknisen kehityksen tulosta, jossa kiinteän verkon ja mobiiliverkkojen yhteispeli on kaiken ytimenä. Nyt meillä on ovella mobiilitekniikan viides sukupolvi, 5G. JNT on vuosikausia panostanut mittavasti kuiturakentamiseen, ja sen ansiosta alueemme on erityisen hyvin varautunut muutokseen.

Maailma on siirtymässä 5G:hen, matkaviestinnän viidennen sukupolven standardiin. Yksi 5G:n visioista on ollut vauhdittaa esineiden internetiä, siis että kotien laitteet on kytketty internetiin ja pystyvät viestimään keskenään.

Me matkapuhelimen käyttäjät emme ehkä ole oikein vielä ymmärtäneet, mitä tämä tarkoittaa. Mutta jos katsoo matkaviestintekniikan historiaa neljännesvuosisadan taaksepäin, näkee uskomattoman kehityskaaren, jossa tekniikan jokainen uusi sukupolvi on tuonut uusia toimintoja ja uusia mahdollisuuksia.

”Jos vain pidämme huolta infrastruktuurin rakentamisesta, fiksut ihmiset kyllä kehittävät uusia palveluja. Ehkä se vie jonkin aikaa, mutta ainakaan minä en ole tähän mennessä tavannut ketään, joka haluaisi palata mobiiliverkon aiempien sukupolvien pariin”, sanoo JNT:n toimitusjohtaja Maria Höglund.

Hän tuli yhtiöön 1990-luvulla, kun matkapuhelimia alkoi olla taskussa jos toisessakin. Silloin rakennettiin mastoja, joiden oli tarkoitus palvella mobiiliverkon tukiasemina. Varhainen NMT-verkko (1G) oli valtion Posti- ja Telelaitoksen monopoli, mutta kun GSM-verkkoa (2G) alettiin rakentaa vuodesta 1991 lähtien, yksityisetkin toimijat pääsivät mukaan.

JNT oli yksi niistä paikallispuhelinyhtiöistä, jotka lähtivät Radiolinja Oy:n toimintaan yhdessä Elisan kanssa. Radiolinja oli Telelaitoksen kaupallinen haastaja. Telelaitos sai sittemmin yhtiöittämisen ja pörssinoteerauksen jälkeen nimekseen Sonera ja on tätä nykyä osa Teliaa.

”Halusimme maksimoida infrastruktuurin hyötyä yhteiskunnalle ja pyrimme jo varhain hakemaan yhteistyötä ja kutsuimme kilpailijoitakin mukaan rakennuttamiimme mastoihin. Asiakkaat saivat sitten valita, mitä operaattoria he halusivat käyttää”, Maria Höglund sanoo.

En tiedä ketään, joka haluaisi palata vanhaan

Matkaviestinverkon rakentaminen rahoitettiin JNT:n alueella paikallisesti. Mobiilipalvelujen suuri kysyntä vaati isoja investointeja ja tarkkaan harkittuja päätöksiä.

”Näimme matkapuhelinten potentiaalin, ja tietenkin oli JNT:n edun mukaista rakentaa mahdollisimman paljon verkkoa itse omalla alueellamme. Edellytyksenä oli kuitenkin samalla, että investoinnit pystyttäisiin todella rahoittamaan verkkoa käyttävien asiakkaiden maksuilla.”

Paikallispuhelinyhtiöt perustivat vuosituhannen vaihteessa mobiiliyritys DNA:n, josta tuli Soneran ja Elisan (alun perin Helsingin Puhelinyhdistys) haastaja matkapuhelinoperaattorimarkkinoilla. Se loi kilpailutilanteen, jonka vuoksi puhelumaksut ja mobiilipalvelujen hinnat olivat matalia kansainvälisessä vertailussa.

”Paikallisyhtiöt ovat pakottaneet hintasotaan, joka on osaltaan vaikuttanut siihen, että meillä on ollut todella edulliset mobiilipalvelut useimpiin muihin maihin verrattuna”, Maria Höglund sanoo.

Seuraavana askeleena mastoverkon pystytyksen jälkeen oli nopeuttaa niiden välistä siirtoliikennettä. 2000-luvulla on otettu käyttöön 3G- ja 4G-standardit ja nyt kun 5G on tulollaan, mastojen datakapasiteettia on lisättävä voimakkaasti ja sähkönsaantia vahvistettava.

”Työskentelemme jälleen perusinfrastruktuurin parissa, koska 5G-verkko asettaa tekniikalle paljon aiempia tekniikkasukupolvia kovemmat vaatimukset ja kuluttaa myös valtavan paljon enemmän sähköä.”

 

Maria Höglund tapasi v. 2012 Thomas Haugin, legendaarisen NMT- ja GSM-ryhmien puheenjohtajan.

Maria Höglund tapasi v. 2012 Thomas Haugin, legendaarisen NMT- ja GSM-ryhmien puheenjohtajan.
Kuva: Karl Vilhjálmsson

 

Luonnonlakien mukaan signaalien kantama lyhenee, kun ne lähetetään korkeammassa taajuuskaistassa. Suomessa käytetään paikallisissa 4G- ja 5G-verkoissa peräti 2300–2320 MHz:n ja 24,25–25,1 GHz:n taajuusalueita, mikä siis vaatii, että mastot ja mobiiliyksiköt sijaitsevat lähellä toisiaan.

”5G:n rakentaminen edellyttää käytännössä mastojen yhdistämistä kuitukaapelilla, mikä on nopein tuntemamme tekniikka. Ei kannata kuvitella, että 5G ja sen vaatima korkea tiedonsiirtokapasiteetti toimisivat paikoissa, joissa 4G-verkko on heikko.”

JNT on jo pitkään panostanut määrätietoisesti kuituverkon laajentamiseen alueellaan, mutta verrattaessa kuiturakentamista Suomessa ja Ruotsissa jäämme valtakunnallisesti kauas naapurimaan tasosta.

”Alueemme on kuiturakentamisessa Suomen huippua, mutta jopa sellaisten suurkaupunkien kuin Helsingin ja Tampereen ympärysalueita puuttuu kuituliittymiä. Suomessa on ehkä uskottu liian lujasti siihen, että pelkkä mobiilitekniikka riittää.”

”Mobiiliverkot kasvavat koko ajan, ja se on hyvä mutta ei riitä nykyiseen käyttöön. Olemme koronapandemian aikana voineet kaikki todeta, että tarvitsemme kuitupohjaisia dataliikenteen moottoriteitä, emme selviä mobiiliverkkojen tarjoamilla oikoteillä.”

Siinä että kaikilla on nopea verkkoyhteys, on kyse oikeudenmukaisuudesta

Etätyöskentely ja muuttuneet vapaa-ajanviettotavat ovat koetelleet tietoliikenneyhteyksiä pandemian aikana. Monet istuvat kotikonttorissaan Teams- tai Zoom-kokouksissa samaan aikaan, kun joku toinen perheenjäsen katsoo elokuvaa suoratoistona olohuoneessa ja kolmas ehkä pelaa Fortnitea verkossa.

Arkielämä vuonna 2021 vaatii sellaista dataliikennettä, jota vielä 10 vuotta sitten pidettiin ylimitoitettuna.

”Kun JNT jo vuosia sitten alkoi tarjota yli 500 Mbps:n datapaketteja yksityisasiakkaille, monet kysyivät, kuka niin suurta datakapasiteettia edes tarvitsisi. Nyt tarjotaan 1000 Mbps:n nopeuksia ja tulevaisuudessa tarjolla on tätäkin nopeampia yhteyksiä.”

”Viime vuonna saimme ennätysmäärän uusia kuituliittymiä. Useimmat kiittävät ja ottavat nopeammat liittymät vastaan, ja kaikki viittaa siihen, että suurempien nopeuksien kysyntä jatkuu vielä pitkään.”

JNT:n dataverkon ruuhkaliikenne osui ennen iltoihin ja viikonloppuihin, mutta keväästä 2020 lähtien kuormitus on tasaantunut vuorokauden eri tunneille ja viikon eri päiville.
”Se viittaa siihen, että verkko on nyt yhä enemmän käytössä päiväaikaan etätöihin ja -opintoihin.”

Hän kaipaa poliittista porkkanaa, jotta voitaisiin pitää huoli, että nopea tietoliikenne olisi tosiasiassa jokaisen saatavilla.

”Toki on haja-asutusalueita, joille kuidun vetäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, mutta nopeat verkkoyhteydet kaikkien ulottuville on viestintäyhteiskunnassa oikeudenmukaisuuskysymys”, Maria Höglund sanoo.

 

Matkapuhelinsukupolvet


Tekniikka Lanseeraus
1G: NMT lokakuu 1981
2G: GSM heinäkuu 1991
3G: WCDMA lokakuu 2001
4G: LTE joulukuu 2010
5G: Useita huhtikuu 2019

Laajakaista tuli mahdolliseksi 3G-tekniikan myötä.


On tietyltä osin määrittelykysymys, täyttyivätkö 3G:n, 4G:n ja 5G:n viralliset standardivaatimukset vielä lanseeraushetkellä.


2G (GSM) alkoi yleistyä Pietarsaaren alueella v. 1994. 3G otettiin käyttöön v. 2006, 4G v. 2014 ja 5G tänä vuonna.

TEKSTI: Johan Svenlin, Svenolof Karlsson