Sähkönkulutus on hyvä suhdannemittari, ja vuonna 2017 Suomen teollisuuden sähkönkulutus lisääntyi toista vuotta peräkkäin, 1,7 %. Koko Suomen sähkönkulutus kasvoi 0,4 %. Suomessa tehtiin samaan aikaan kaksi uutta ennätystä, 47 % sähköstä tuotettiin uusiutuvilla energianlähteillä, ja jos lisäämme siihen ydinvoiman osuuden, 33 %, saamme toisen uuden ennätyksen, 80 % tuotannosta oli päästötöntä.
Herrfors on edelleen uusiutuvan sähkön kärjessä, sen osuus kasvoi 68 prosenttiin v. 2017. Etenkin tuulivoimatuotanto on mittavaa Herrforsissa, 26 %, lähes neljä kertaa enemmän kuin Suomen keskiarvo, 7 %. Vesivoimassakin Herrforsin osuus, 26 %, on keskiarvoa korkeampi. Sitä vastoin ydinvoimaosuutemme on huomattavasti alhaisempi, 14 %, verrattuna Suomen 33 %:iin, minkä vuoksi Herrforsin päästöttömän sähkön osuus, 81 %, on vain karvan verran koko Suomen tasoa parempi. Biomassan osuus, 16 %, on myös tärkeä osa Herrforsin uusiutuvan energian salkkua.
EU-perspektiivistä katsoen Suomi on uusiutuvan sähköntuotannon osuudessa toisella sijalla Ruotsin jälkeen. Lisäksi kokonaishinta*, jonka suomalaiset sähköasiakkaat maksavat sähköstä, mukaan lukien verot ja sähkönsiirto, on EU:n alhaisin. Sähkönhinta on Euroopassa matalampi vain Islannissa ja Norjassa, jotka eivät ole EU-maita. Euroopan korkein sähkönhinta on Saksassa, jossa yksityisasiakkaiden kustannus on liki kolme kertaa suurempi kuin Suomessa.
Korkeasta sähkönhinnasta huolimatta Saksan fossiilisen sähköntuotannon osuus on yli 50 % (Suomessa 20 %). Energiewende, siis energiajärjestelmän murros jossa pyritään mm. ydinvoiman lakkauttamiseen, on siihen suurena syynä. Vaikka tuuli- ja aurinkovoimaan on tehty valtavia investointeja, jotka maksavat saksalaisille sähkönkuluttajille erilaisina tukina yli 20 miljardia euroa vuodessa, hiilidioksidipäästöjen taso polkee paikallaan. Saksa ei todennäköisesti saavuta päästötavoitteitaan vuoteen 2020 mennessä. Suomi saavutti jo v. 2014 uusiutuvan energian 2020-tavoitteensa, 38 %.
Miten Saksalle kävi näin? Syy on yksinkertainen. Energiewenden päätavoitteeksi on tullut ydinvoiman korvaaminen uusiutuvalla sähköllä, ei hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Edelleen vuonna 2030 suuri osa Saksan sähköntuotannosta tapahtuu fossiilisesti kaasun ja hiilen alkaessa korvata ydinvoiman lakkauttamisen myötä poistuvaa perusvoimaa, joka on välttämätön säästä riippuvan aurinko- ja tuulivoiman tasapainottamiseksi.
Energiewende on hyvä esimerkki siitä, että maailma tuskin selviää ilmastotavoitteista ilman ydinvoimaa. Suomessakin perusvoiman tarve kasvaa tuulivoiman laajenemisen myötä. Suomen sähköjärjestelmä joutuisi ilman Olkiluoto 3:a ja Fennovoimaa kriittiseen tilaan kulutushuippujen aikana tulevaisuudessa etenkin sitten, kun Olkiluodon ja Loviisan nykyiset reaktorit ovat vanhentuneina suljettu.
ROGER HOLM, vd Katternö Ab
*) Eurostat: Ostovoiman mukaan laskettu kokonaishinta kotitalouksille, tammi-kesäkuu 2017.
