Karl-Erik Antus on metsänomistaja ja asuu Karvsorissa Vöyrillä. Hän toimittaa samoin kuin viitisenkymmentä muutakin metsänomistajaa koivunmahlaa sopimuspohjaisesti Arctic Birch Oy:lle. Katternö-lehden vieraillessa Karvsorissa ja sen naapurikylässä Kaitsorissa mahlakausi on kestänyt viikon ja sen odotetaan jatkuvan vielä useita viikkoja.
”Minun ei kyllä tarvitse mennä kuntosalille mahlakaudella. Askelmittari näyttää 20 000 askelta joka ilta”, Karl-Erik Antus puuskahtaa kiitäessään koivujen väliä ja raahatessaan täysiä sankoja peräkärryyn, joka on kytkettynä mönkijän taakse.
Kun hän päiväaikaan työskentelee autonkuljettajana, koivut valuttavat mahlaa niiden juurelle asetettuihin sankoihin. Mahla on kerättävä joka ilta ja toimitettava Arctic Birchille.
”Se on rankkaa raadantaa mutta kerään satoa kotinurkilla ja toimituspaikka on kolmen kilometrin päässä. Kun sijainti on tämä ja tontilla on näin monta koivua, mahlalla voi itse asiassa ansaita muutaman lantin”, hän toteaa.
Oltava tuoretta
Pitkän ja kylmän talven ja mahlankeruun ja -käsittelyn kahden intensiivikurssin jälkeen hän aloitti keruun huhtikuun puolivälissä. Mahlantoimittaja saa luvan ostaa itse letkut, mutta Arctic Birch maksaa sangot ja desinfiointiaineet.
”Meidän, siis toimittajien, on tärkeää huolehtia hygieniaketjun säilymisestä aina metsästä tavaran vastaanottoon saakka”, hän sanoo ja suihkauttaa ainetta juuri tyhjennetyn sangon kannelle.
Karl-Erik Antus jatkaa ahkerointia meidän lähtiessämme matkaan. Koivunmahla on korvannut voin ja juuston Kaitsorin vanhassa meijerissä. Kim Finne ja Samuel Granholm perustivat Arctic Birch Oy:n v. 2016, ja yhtiö osti samana vuonna kiinteistön, jossa he ottavat vastaan ja käsittelevät koivunmahlan.
”Kiinnostuksemme koivunmahlaan heräsi runsaat 10 vuotta sitten. Kehitimme ensin tekniikan mahlan säilyvyyden pidentämiseksi, sitten kehitimme tuotteita ja rakensimme asiakaspiiriä. Siitä se on kasvanut, ja markkinoiden kiinnostus tuotetta kohtaan lisääntyy koko ajan”, Kim Finne kertoo odottaessamme, että päivän toimituksia aletaan pinota lastauslaiturin edustalle.
Rekrytoi abiturientteja
Useimmat toimittajat tulevat 50 kilometrin säteeltä, mutta verkosto ulottuu Raippaluodosta Markbyhyn.
”Teknisesti mahlaa voi kerätä neljä, viisi viikkoa, kaudet hieman vaihtelevat, mutta me lopetamme, kun olemme saaneet tarvitsemamme määrän.”
Keskimääräinen päivätoimitus on noin 500–600 kiloa. Jotkut tuovat alle 100 kg, toiset tuovat 2000 kg joka päivä keruukauden ajan.
”Kirjaamme joka toimituksen kilomäärän ja maksamme kauden päätyttyä”, Kim Finne kertoo.
Arctic Birch rekrytoi vastaanottoon sesonkityöntekijöitä helmikuussa eikä työntekijöiden saannissa ole ollut ongelmia.
”Huippusesongin ajankohta sopii aika hyvin niille, jotka kirjoittavat sinä vuonna ylioppilaaksi. Täällä vastaanotossa tarvitaan paljon käsiä, sangot pitää tyhjentää ja pestä ja monta muutakin käytännön askaretta on tehtävänä.”
Kun tuore koivunmahla saapuu vastaanottoon, se imetään suureen ammeeseen ja sen jälkeen siirretään hygieniahuoneeseen, jossa se käsitellään Arctic Birchin oman säilyvyysprosessin mukaisesti.
”Olemme tehneet paljon työtä prosessin eteen ja kehittäneet tekniikan, jolla voimme kuljettaa ja säilyttää koivunmahlaa ilman lisäaineita. Jouduimme käymään läpi mittavan sertifiointiprosessin, jotta voimme myydä koivunmahlaa luomutuotteena.”
Salaisia niksejä jaossa
Toistaiseksi Arctic Birch myy koivunmahlansa vientiin suurpakkauksissa asiakkaille, jotka sitten pullottavat mahlan ja myyvät sitä omissa pakkauksissaan. Arctic Birch aikoo lähitulevaisuudessa lähteä kuluttajamarkkinoille omalla tavaramerkillään. Ehkäpä jopa alkaa kilpailla purkitetun kookosveden kanssa, josta on tullut valtava menestys sen noustua filmitähtien suosikkijuomaksi.
”Kyseessä ovat kiinnostavat markkinat, jotka vaativat valtavan myyntiorganisaation. Otamme askeleen kerrallaan ja pyrimme kasvamaan joka vuosi. Nyt olemme ensimmäistä kertaa päässeet Aasian markkinoille.”
Kello lähestyy iltakuutta, ja paketti- ja henkilöautoja peräkärryineen alkaa kerääntyä paikalle tuomaan päivän satoa. Mahlantoimittajat tervehtivät toisiaan ja vaihtavat muutaman sanan, mutta paikalla vallitsee jonkinlainen salamyhkäisyys.
”Ulospäin he ehkä ovatkin salailevia mutta keskenään kyllä vaihtavat vinkkejä ja neuvoja, miten voi saada parhaan sadon. Vähän niin kuin kalastajien tavatessa”, Kim Finne hymyilee.
Maku puhtaasta luonnosta
Hän tuo kaksi pientä etiketitöntä kartonkipakkausta ja tarjoaa maistiaisen Arctic Birchin omaa koivunmahlaa. Itse hän istuu trukkiin ja alkaa kuljettaa kuormalavoja sankoineen, jotka sisältävät saman päivän tuoretta koivunmahlaa seudun metsistä.
Ensimmäinen kulaus ja yllättävän raikas maku. Ei tahmaisuutta tai sokerista imelyyttä. Maistuu vain puhdas luonto. Koivunmahla voisi oikean filmitähden kädessä oikeaan aikaan nousta seuraavaksi himoituksi muotijuomaksi.
Mutta pystyvätkö Karl-Erik Antus ja muut toimittajat lisäämään mahlankorjuuta? Entä koivut? Miten koivu selviää, kun siitä valutetaan päivittäin 10 litraa elämännestettä?
”Se jatkaa kasvua ja myös valutusreikä kasvaa umpeen kauden jälkeen. Samasta koivusta mahlaa 10 vuoden ajan ottava metsänomistaja saa paljon paremman hinnan kuin jos hän myisi koivun puuna”, Kim Finne sanoo.
