Tarvitsemme tarinoita

Päivää ennen tätä keskustelua Nils Erik Villstrand, Åbo Akademin Pohjoismaiden historian emeritusprofessori, oli käynyt juuri avatussa juutalaisessa museossa Tukholmassa. Hän on edelleen haltioissaan kuulemastaan.

”Nuori mies kuvaili juutalaisen opetustavan ideaa. Koskaan ei opiskella yksin vaan aina toisten kanssa. On tärkeää olla utelias ja esittää toisille vastakysymyksiä, voi muuttaa mieltään osana keskustelua ja kokeilla, mihin suuntaan erilaiset argumentit johtavat. Se harjoituttaa älyllistä joustavuutta, mikä on varmasti osaltaan vaikuttanut juutalaistaustaisten äärettömään yliedustukseen esim. Nobel-palkinnon saajissa.”

”Mieleen nousee väistämättä Raamatun kertomus 12-vuotiaasta Jeesuksesta. Usean päivän etsittyään vanhemmat löytävät hänet temppelistä kyselemässä innokkaana opettajilta”, Nils Erik Villstrand sanoo.

Kollektiivi, jossa palkitaan laajaa ja sallivaa keskustelua, on erityisen vahva ja sen säilymismahdollisuudet kasvavat, hän uskoo.

”Tämä asenne ei ole historiallisesti katsoen yleinen. Esimerkiksi omassa kulttuuripiirissämme Jumalan ylivalta oli järkkymätön totuus vuosisatojen ajan. Luonnonkatastrofit, nälänhätä, sota, rutto – kaikkia niitä pidettiin Jumalan rangaistuksena ihmisten syntisestä elämästä. Oli mahdoton ajatus, että joku voisi irrottautua tästä maailmankuvasta. Niiden, jotka sitä yrittivät, kävi todella huonosti.”

On kuitenkin esimerkkejä siitä, että eliitin parissa ymmärrettiin järjestelmällisen kyseenalaistamisen voima, sanoo Nils Erik Villstrand, joka on omalta erikoisalaltaan, 1600-luvun Ruotsista, löytänyt tämän esimerkin:

”Kun Valtaneuvoston, tuolloisen hallituksen, piti miettiä, oliko Ruotsin viisasta

”En voinut olla ajattelematta 12-vuotiasta Jeesusta istumassa temppelissä, innokkaana kyselemässä”

käydä sotia Saksassa, asiassa esitettiin perusteluja puolesta ja vastaan. Mitään ei ollut kiellettyä sanoa, asioita kyseenalaistettiin kyseenalaistaminen vuoksi, se oli lähinnä kuin roolipeliä, jossa jotkut saivat toimia paholaisen asianajajina, kaikki perustelut haluttiin pöydälle.”

”Voidaan tietenkin kysyä, tekikö Valtaneuvosto silti oikean päätöksen.”

Oma aikamme lyö meihin vääjäämättä leimansa, Nils Erik Villstrand sanoo. Ensinnäkin olemme osa suvun palapeliä, emme pääse siitä, vaikka kuinka yrittäisimme kiemurrella irti. Toiseksi oma tietomme ja ymmärryksemme on ajanhengen tuotetta, sitä mitä kollektiivisesti pidämme ”totuutena”.

”Kukaan tuskin esimerkiksi kyseenalaistaa nykyään markkinavoimia, mutta eivät ne ole kokoelma luonnonlajeja vaan 100-prosenttisesti ihmisen muotoilema, sinänsä nerokas rakennelma.”

Ja puhummepa jähmeistä tai ketteristä yhteiskunnista, ihmisiä ohjaavat ajatuskuviot ja asenteet ovat usein osa suurempaa kaavaa.

”Yleinen kuva pohjalaiskylästä ennen 1900-lukua on se, että kylä eli omaa hiljaista elämäänsä. Mutta kylät ovat jo todella kauan olleet riippuvaisia ympäröivästä maailmasta. Ei ole sattumaa, että niin suuri osa Pohjanmaalla tuotetuista asioista on jo vuosisatoja mennyt vientiin. Se että maakunnassa on nykyään eniten vientiyrityksiä [henkeä kohti laskettuna] Suomessa, on jatkoa tälle.”

Nils Erik Villstrand näkee toisenkin tärkeän, maakuntaa määrittelevän tekijän: hierarkkisten rakenteiden puuttumisen jo historiallisina aikoina. Pohjanmaalla on ollut hyvin vähän patruunoita, pohjalaisten perinteeseen ei kuulu pokkurointi esivallalle.

”Ruotsin Taalainmaa on kiinnostava vertailukohta, se on tunnettu kautta historian kapinallisesta ja kekseliäästä väestöstään. Kuten tukholmalainen historianprofessori Anna Götlind on osoittanut, tieto kulki siellä ennen kaikkea horisontaalisesti, ei vertikaalisesti. Jos jokin innovaatio tulee samasta sosiaalisesta kerroksesta, johon itse kuuluu, sitten siihen uskotaan.”

Ehkä kaikkein hankalin historioitsijoiden käsittelemistä muuttujista liittyy juuri aikakäsitykseen. Mitä aika on?

”Pidämme aikaa lineaarisena, mittaamme sitä kiinteällä asteikolla kelloilla. Sen sijaan talonpoikaisyhteiskunnassa aika oli syklinen. Elämä noudatti vuodenaikojen vaihtelua sekä auringonnousua ja -laskua. Vasta tultaessa 1900-luvulle ja hehkulamppujen aikaan, jolloin pimeys saatiin väistymään oman mielen mukaan, ihmiselle tarjoutui käytännössä mahdollisuus tehdä työtä kellonajasta huolimatta, Nils Erik Villstrand sanoo.

Ihmisten on yleensä vaikea kuvitella aikaa pitkälle taaksepäin tai eteenpäin. Aika on ennen kaikkea tässä ja nyt.

”Monet muistavat isovanhempansa, heillä on nimi, identiteetti. Mutta perhehistoria yli kaksi sukupolvea taaksepäin on jo usein hämärän peitossa. Ehkä näiden varhaisten esi-isien nimet on joskus kuullut mutta unohtanut saman tien. Esi-isät, joilla ei ole kasvoja

”Pohjanmaan perinteeseen ei kuulu esivallalle pokkurointi”

tai joihin ei liity jokin tarina, jäävät anonyymeiksi ja katoavat historiaan.”

Samaan aikaan, Nils Erik Villstrand sanoo, tutkimus osoittaa, että ihmisillä on tarve käsitellä menneisyyttään ja yrittää ymmärtää sitä suhteessa yhteiskunnan muutoksiin. Asiassa on myös eksistentiaalinen ulottuvuus: mistä itse kukin tulee ja miksi omasta elämästä on tullut sellaista kuin on tullut? Haluamme elää elämää, josta voi koostaa tarinan.

Näkemys historian kulusta on etenkin yhdessä suhteessa keskeistä yksilölle.

”Kulkeeko kehitys kohti parempaa vai huonompaa? Historia osoittaa, että odotukset vaikuttavat voimakkaasti ihmisten vointiin ja toimintaan. Jos uskoo aikojen kulkevan kohti parempaa, jaksaa enemmän. On vaarallista, jos tulevaisuus koetaan uhkaavana.”

Missä määrin ihmiset oppivat historiasta? Täytyykö kaikkien sukupolvien tehdä samat virheet kuin aiemmat polvet?

”Me opimme mutta myös unohdamme. Mielestäni esimerkiksi EU on oppimisen tulosta. Jos haluamme välttää sodat, kansakunnat on saatava sitoutumaan yhteistyöhön. Kun sanotaan, että emme opi mitään historiasta, viitataan yksipuolisesti niihin kertoihin, jolloin menneisyys ei, traagisin seurauksin, ole saanut toimia opettajana.”

”Yksilön tasolla on syvästi inhimillistä

”Nyt meillä on vahvojen kaupallisten voimien pyörittämä nuorisokultti, kantavana ideanaan keskittyminen omaan itseen.”

kokeilla asioita nähdäkseen, pitävätkö vanhempien tai koulun opetukset paikkansa. Nuoruusvuodet muovaavat ihmistä, edellistä sukupolvea täytyy saada kyseenalaistaa ja tehdä omat virheensä. Ennemmin tai myöhemmin tulee ymmärrys siitä, ettei kaikki ollutkaan niin päivänselvää, miltä se vaikutti.”

Mutta silti Nils Erik Villstrand miettii, olemmeko vanhempien ja nuorempien suhteessa saavuttaneet käännepisteen, tipping pointin.

”Ikääntyneet syrjäytyvät nykyään. Tutkimus osoittaa, että vanhusten asema on Pohjoismaissa alhaisempi kuin missään muualla maailmassa. Samaan aikaan on totta, että ikääntyneet voivat nyt paremmin ja ovat terveempiä kuin koskaan. Monet jättävät työelämän silloin, kun heidän pätevyytensä on huipussaan, yhtäkkiä heidän osaamiselleen ei ole kysyntää.”

Miten näitä epäjohdonmukaisuuksia pitäisi tulkita? Moninaisuutta ylistetään, mutta se ei sisällä ikääntyneitä. Kestävyyttä vaaditaan, mutta kuljetaan rikkirevityissä farkuissa. Tietoa on helpompi löytää kuin koskaan, mutta yliopistoissa joudutaan huomaamaan, että uusien ikäluokkien tiedot ovat heikommat kuin aiemmin…

”Ennakkoluuloja on helppo pitää yllä molempiin suuntiin”, Nils Erik Villstrand sanoo. ”Viimeisin uusien opiskelijoiden ryhmä, joille luennoin Åbo Akademissa, oli kohtaamistani ryhmistä kirkkaasti terävin – ja pitää muistaa, että olen opettanut akateemisella tasolla vuodesta 1975.”

”Uskon, että sukupolvet ylittävä keskustelu on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Ennen eri sukupolvet asuivat yhdessä, toisia tapasi usein. Vasta 1960-luvun hyvinvointiyhteiskunnan myötä tuli tilaa omalle nuorisokulttuurille. Nyt 50 vuotta myöhemmin meillä on vahvojen kaupallisten voimien pyörittämä nuorisokultti, jonka kantavana ideana on omaan itseen keskittyminen.”

”Tämän päälle tulee vielä globaali samanaikaisuus, ja minun on vaikea uskoa ihmisen biologian olevan luotu siihen. Kaikki leviää kulovalkean tavoin, mikään ei ole nopeampi kuin sosiaalisen median huhu, joka jalostettuna ratsastaa ihmisten oman ylemmyyden tarpeella. Missä on tilaa sentyyppisille uteliaille ja kriittisille keskusteluille, joista kuulin juutalaismuseossa?”

”Samalla meillä on nyt yhteiskunta, jossa pian joka asia rekisteröidään tietokantoihin. Kukaan ei uskonut Orwellia tämän kirjoittaessa dystopistisen 1984 romaaninsa. Olen synkkinä hetkinä miettinyt, olemmeko jo samassa pisteessä”, Nils Erik Villstrand sanoo.

”Kaikesta huolimatta olen historian ja minun tähän mennessä jo melko pitkän suhteen myötä oppinut, että tuskin kenenkään tilanne on sellainen, ettei hän mitenkään voisi muokata tulevaisuuttaan. Se ei ole koskaan kiveen hakattu. Pystymme ottamaan haltuun oman elämämme ohjakset!”
Svenolof Karlsson

Nils Erik (Nisse) Villstrand,
Nils Erik (Nisse) Villstrand, synt. Purmossa, Pohjoismaiden historian professori Åbo Akademissa v. 2000–2017, Pohjanmaan museon johtaja Vaasassa v. 1996–1999. Svenska litteratursällskapet i Finland -järjestön kunniajäsen, Suomen Tiedeseuran jäsen, Kungl. Vitterhetsakademienin ulkomaanjäsen sekä Kungl. Skytteanska Samfundetin kirjeenvaihtojäsen. Hänen uusimpia julkaisujaan ovat mm. Valtakunnanosa, Suomen ruotsalainen historia 2 (2009), Sveriges historia 1600–1721 (2011) ja Åbo Akademi i sin början 1918–1945 (2019).

Kuinka vanha sinä olet?

Olemme oman aikamme lapsia.

Se mitä itse olemme mukana kokemassa, sekä oman aikamme asiat, joihin reagoimme, ne jäävät muistiin. Mitä oli ennen meitä, sitä pidämme vanhanaikaisena. Vasta kun historian tapahtumiin liittyy jokin kiehtova tarina, ne muuttuvat todellisemmiksi.

Tarkista, kuinka vanha sinä olet!

Oletko alle 10-vuotias?

Sitten et tiedä, kuinka asiat toimivat ennen älypuhelimen aikaa.

• 2 v. sitten (2017): HMD Global tuo Nokian jälleen matkapuhelinmerkkinä markkinoille.
• 5 v. sitten (2014): Venäjä valtaa Krimin.
• 7 v. sitten (2012): Historian pahin sähkökatko: 620 miljoonaa ihmistä jää Intiassa ilman sähköä.

Energia-alalla: Herrfors ostaa Pietarsaaren Energialaitoksen (2014) • Herrforsista tulee ruotsalaisen Härjeåns Kraftin pääomistaja (2013) • Katternö-konserni aloittaa suurpanostuksen tuulivoimaan (2012)

 

2009 – mitä silloin tapahtui?

• Vuonna 2007 lanseerattu Iphone alkaa yleistyä Suomessa.
• Barack Obamasta tulee USA:n presidentti.
• Usain Bolt tekee maailmanennätyksen 100 metrillä (9,58) ja 200 metrillä (19,19).

Oletko 11–20-vuotias?

Sitten Putin on ollut Venäjän johdossa koko elämäsi ajan.

• 11 v. sitten (2008): Lehman Brothers tekee konkurssin, seuraa finanssikriisi.
• 18 v. sitten (2001): Suuria terrori-iskuja USA:ssa.
• 19 v. sitten (2000): Internet-kupla puhkeaa pörssikurssien alkaessa pudota 7. huhtikuuta.

Energia-alalla: Katternö-konsernista tulee Kanteleen Voiman suurin omistaja (2007) • Herrfors ostaa Vieska Energian Ylivieskalta ja Alavieskalta (2001) • Alholmens Kraftin peruskivi muurataan (1999)
 

1999 – mitä silloin tapahtui?

• Vladimir Putinista tulee Venäjän pääministeri, sitten presidentti.
• Milleniumbugi herättää huolta ennen vuotta 2000.
• Matkapuhelinhysteria on huipussaan.
• Kittilässä on ennätyskylmää, -51,5 astetta.

Oletko 21–30-vuotias?

Neuvostoliiton Brežnev tervehtii DDR:n Honeckeriä.

Sitten et ole koskaan kokenut kylmän sodan erityistä tunnelmaa.

• 24 v. sitten (1995): Suomesta tulee EU:n jäsenmaa.
• 25 v. sitten (1994): Estonia uppoaa, 852 ihmistä menehtyy.
• 28 v. sitten (1991): Kommunistien vallankaappausyritys epäonnistuu Venäjällä.

Energia-alalla: Kotitalouskuluttajien sähkömarkkinat vapautuvat (1998) • Suurkuluttajien sähkömarkkinat vapautuvat (1995) • Katternö-konsernista tulee Pohjolan Voiman osakas (1992)

 

1989 – mitä silloin tapahtui?

• Mielenosoittajia surmataan verilöylyssä Pekingissä.
• Berliinin muuri avataan sensaatiomaisesti.
• Vihreä liitto pitää ensimmäisen puoluekokouksensa.

Oletko 31–40-vuotias?

Sitten Kekkonen on sinulle vain vanha ukko monien muiden joukossa.

• 31 v. sitten (1988): Sirkka-Liisa Enqvististä tulee Suomen evankelisluterilaisen kirkon ensimmäinen naiskirkkoherra.
• 38 v. sitten (1981): Urho Kekkonen eroaa Suomen presidentin virasta, Mauno Koivisto astuu tilalle.
• 338 v. sitten (1981): NMT-matkapuhelin ilmestyy markkinoille.

Energia-alalla: Katternö Oy ostaa Albäck Ab:n (1987) • Kaitforsin vesivoimala alkaa tuottaa sähköä (1981) • Albäck Ab ostaa jakeluverkon Keppo Eliltä (1979)

 

1979 – mitä silloin tapahtui?

• Ajatollah Khomeini palaa Iraniin – julistaa islamilaisen tasavallan.
• Margaret Thatcheristä tulee Britannian pääministeri.
• Suomessa lopetetaan yhden pennin kolikkojen valmistus.

Oletko 41–50-vuotias?

Sitten The Beatles on sinulle ehkä vain entisiä staroja, joista vanhat ihmiset jauhavat./h5>

• 42 v. sitten (1977): Alueelle tulee ensimmäinen telefax-laite, Vaasa-lehden Pietarsaaren konttoriin.
• 48 v. sitten (1971): Alueen ensimmäinen datamodeemi asennetaan, Wilh Schauman Oy:hyn.
• 50 v. sitten (1969): Ensimmäinen tiedonsiirto suomalaisen puhelinverkon kautta, Helsingissä.

Energia-alalla: Suomen ensimmäinen ydinreaktori käynnistyy Loviisassa (1978) • Katternö Oy ostaa Herrfors Oy:n ja alkaa sähköntuottajaksi (1976) • Albäck Oy ostaa Perhonjoki Oy:n (1969)

 

1969 – mitä silloin tapahtui?

• Ihminen laskeutuu Kuuhun.
• Woodstock musiikkifestivaali kokoaa puoli miljoonaa kävijää.
• The Beatles esiintyy ryhmänä viimeisen kerran.
• Viranomaiset ottavat käyttöön viiden päivän työviikon.

Oletko 51–60-vuotias?

Sitten muistat, miten poikien pitkät tukat herättivät tuohtumusta.

• 51 v. sitten (1968): Suuria opiskelijamellakoita Ranskassa, helsinkiläisopiskelijat miehittävät oman ylioppilastalonsa.
• 56 v. sitten (1963): USA:n presidentti John F. Kennedy murhataan.
• 58 v. sitten (1961): Koivulahden lento-onnettomuus järkyttää koko Suomea.

 

Energia-alalla: Pietarsaaren sähkölaitos ottaa käyttöön ”tietokoneen” laskutusta varten (1967) • Katternön muuntaja-asema otetaan käyttöön (1964) • Herrfors Oy ja Kållby Kvarn- och Kraftcentral Ab yhdistyvät (1963)

 

1959 – mitä silloin tapahtui?

• Fidel Castro ottaa vallan Kuubassa.
• EU:n edeltäjä EEC muodostetaan
• Neuvostoliiton avaruusluotain Luna 2 saavuttaa Kuun (ja rysähtää sen pinnalle).
• Volvo tuo markkinoille turvavyöt autojen etuistuimille.

Oletko 61–70-vuotias?

Sitten luultavasti muistat, mikä sensaatio Sputnik-alusten kiertäminen maapallon ympäri oli.

• 62 v. sitten (1957): 4. lokakuuta: Neuvostoliitto laukaisee ensimmäisen satelliitin, Sputnik 1:n, avaruuteen.
• 63 v. sitten (1956): Urho Kekkonen astuu virkaan Suomen presidentiksi.
• 67 v. sitten (1952): Helsingissä järjestetään kesäolympialaiset.

 

Energia-alalla: Siemenen Katternö Oy -yhtiöön antanut yhteistyösopimus solmitaan (1955) • YK puhuu atomivoiman rauhanomaisen käytön puolesta (1955) • Yhdentoista vesivoimalan rakentamisohjelma Pohjois-Suomeen (1949)

 

1949 – mitä silloin tapahtui?

• Nato perustetaan.
• Neuvostoliitto räjäyttää ensimmäisen atomipomminsa, seurauksena ”kauhun tasapaino”.
• Kiinan kansantasavalta julistetaan
• Ahvenanmaalainen ”Pamir” jää viimeiseksi kaupalliseksi purjealukseksi, joka kiertää Kap Hornin.

Oletko 71–80-vuotias?

Sitten olet varttunut sodan varjossa ja ehkä sinulla on varhaisia muistikuvia sodasta.

• 71 v. sitten (1948): Huhuttiin kommunistisesta vallankaappauksesta Suomessa, poliisi ja armeija hälytysvalmiudessa.
• 74 v. sitten (1945): USA räjäyttää ensimmäisen atomipommin, toinen maailmansota päättyy.
• 78 v. sitten (1941): Jatkosota alkaa ja kestää yli kolme vuotta.

 

Energia-alalla: Isohaaran suurvoimala otetaan käyttöön Kemijoessa (1948) • Pietarsaaren sähköverkko kytketään Harjavallan voimalaan (1943) • Sähköntoimitukset sotamateriaaliteollisuudelle saavat etusijan (1940)

 

1939 – mitä silloin tapahtui?

• Suomen ensimmäinen laki yleisestä kansaneläkkeestä astuu voimaan.
• TIME-lehti valitsee Adolf Hitlerin vuoden mieheksi.
• Toinen maailmansota alkaa Saksan hyökättyä Puolaan.
• Talvisota puhkeaa.

Oletko 81–90-vuotias?

Sitten olet kokenut sodassa olevan yhteiskunnan ja muistat ehkä sen vastakohtana idyllisen 1930-luvun.

• 84 v. sitten (1935): Alvar Aallon piirtämä Viipurin kaupunginkirjasto avataan.
• 86 v. sitten (1933): Rovaniemen ja Liinahamarin välinen tie avataan. Suomella on Liinahamarissa Petsamossa ympäri vuoden jäätön satama.
• 89 v. sitten (1930): Lapuan liike toteuttaa talonpoikaismarssin Helsingissä.

 

Energia-alalla: Imatrankosken voimalan ensimmäinen osa otetaan käyttöön (1929) • Albäckin veljekset ostavat Björkforsin kosket (1929) • Björkforsin voimala (”Pohjanmaan Imatra”) otetaan käyttöön (1933)

 

1929 – mitä silloin tapahtui?

• Neuvostoliiton ensimmäinen viisivuotissuunnitelma.
• Ruotsissa asiantuntijakomitea ehdottaa pakkosterilointia ”rotuhygienisessä tarkoituksessa”.
• Höyrylaiva Kuru kaatuu Näsijärvellä, 138 kuolee.
• ”Musta torstai” Wall Streetillä.

Harmony Sisters oli suosittu.

Oletko 91–100-vuotias?

Sitten varmaan muistat supertähden, Paavo Nurmen.

• 93 v. sitten (1926): Suomen Yleisradio aloittaa lähetykset.
• 95 v. sitten (1924): Säännöllinen lentoliikenne Helsingin ja Tukholman välillä alkaa.
• 99 v. sitten (1920): Paavo Nurmi voittaa kolme olympiakultaa. Seuraavaksi kuusi olympiakultaa 1924 ja 1928.

 

Energia-alalla: Teerijärveläiset Albäckin veljekset ostavat Sandkulla Kvarn & Elektricitetsverkin (1919) – siitä alkaa menestyvien Albäck-yritysten historia • Alueella käynnistyy joukko pieniä voimaloita (1918–1927)

 

1919 – mitä silloin tapahtui?

• Suomi saa valtiosääntönsä.
• K.J. Ståhlbergistä tulee ensimmäinen presidentti.
• Åbo Akademi aloittaa toimintansa.
• Kieltolaki astuu voimaan.
• Lucianpäivää vietetään Suomessa ensimmäistä kertaa.

Vuonna 2019 on aika tarkkaan 100 vuotta siitä, kun sähkö alkoi yleistyä pohjalaisella maaseudulla. Pietarsaari sai sähkölaitoksensa v. 1901, Uusikaarlepyy sai sähkön vaatimattomassa mittakaavassa 1903, kaupungin voimalaitos otettiin käyttöön 1927.
Nykyään yksikään yhteiskunta ei toimi ilman sähköä.