Kehitys huimaa – matkapuhelimesi on älykkäämpi kuin kaikki supertietokoneet yhteensä vuoden 1969 kuulennon aikana
Ei kovinkaan monen vuoden kuluttua päiväsi ehkä alkaa niin, että pehmeä ääni herättää sinut unesta ystävällisellä ”hyvää huomenta” -toivotuksella ja jatkaa: ”Nyt on optimaalinen aikasi nousta ylös, sait nukkua syväunivaiheen yli ja sinulla on nyt 45 minuuttia aikaa aamutoimiin.”
Himmeä valaistus syttyy automaattisesti, kun alat laahautua kylpyhuoneeseen. Peili rekisteröi kasvosi, ja ääni ilmoittaa terveysarvojesi olevan tänään normaaleja. Aamiaisesi on keittiössä valmiina sellaisena kuin edellisenä iltana olit ohjeistanut. Kahvinkeitin ehkä kysyy, haluatko kahvisi tavalliseen tapaan, tai ehdottaa, että kokeilisit vähän erityyppistä kahvia sen mukaan, mistä se aiempien kahvivalintojesi mukaan uskoo sinun pitävän.
Ehkä vastaat: ”Ei, sitä tavallista”. Jos äänesi kuulostaa ärtyneeltä, kahvinkeitin ymmärtää, että sen kannattaa jatkossa vähän rajoitetummin ehdotella muutoksia tottumuksiisi.
Ehkä haluat kuulla uutisia aamiaista nauttiessasi? Mutta ei mitä tahansa uutisia. ”Näytä urheilu-uutiset ja sää”, sanot ja lisäät: ”Niin, ja jos politiikassa on tapahtunut jotain tärkeää, näytä sekin. Mutta vain jos se on tärkeää.” Ehkä haluat katsella uutiset heijastettuna keittiön seinälle, tai sitten ne näkyvät hologrammina müslilautasen takana.
Ehkä myös kysyt, kuinka äitisi jakselee hoitokodissa. Saat ehkä kuulla, että yö oli ollut levoton mutta että äiti on nyt ottanut lääkkeensä ja nukkuu. Ehkä pyydät järjestelmää kertomaan hänelle terveiset ja ilmoittamaan, että tulet käymään sunnuntaina.
Sitten päivä jatkuu. Puet yllesi älyvaatteet, joiden pienet anturit tarkkailevat kehoasi ja hienotunteisesti ilmoittavat sinulle tärkeinä pitämiäsi asioita, esimerkiksi hienhajun riskistä.
Nurmikkosi on täydellisessä kunnossa. Alkukantaiset robotit ajoivat ennen vanhaan nurmikkoa edestakaisin ottamatta huomioon kasvien kuntoa, nykyään on itsestään selvää, että robotit kastelevat nurmikkoa ja annostelevat sille ravinteita juuri oikean määrän sen mukaan, mitä nurmikkoon sijoitetut anturit ilmoittavat.
Autosi tietenkin odottaa jo valmiina ja viestit sen kanssa puhuen, niin kuin kaikkien muidenkin esineiden. ”Työhön” riittää ohjeeksi, auto alkaa tarkastaa fiksuinta reittiä.
Ehkäpä haluat tänään poikkeuksellisesti asettua itse ratin taakse, kuten ennen tehtiin, tai sitten pyydät autoa ajamaan perille ja ottamaan yhteyttä kollegaasi. Alatte valmistella kokousta, johon osallistutte myöhemmin päivällä.
Ehkäpä mietit, miten paljon yksinkertaisempaa elämä on nyt lapsuuteesi verrattuna. Tai sitten tämä elämänmeno tuntuu niin itsestään selvältä, että kaikki muu olisi outoa. Ehkä hämmästelet, miten ihmeessä arki toimi ennen vanhaan, jolloin laitteille ei voinut edes puhua ja piti itse lähteä kauppaan ruokaostoksille ja sitten kaiken lisäksi vielä valmistaa ateria.
Ehkäpä muistat, kuinka ennen myös tarvittiin avaimet joka paikkaan, vieläpä eri avaimet eri oviin, ja lukuisia salasanoja kaikkiin mahdollisiin yhteyksiin, vaikkapa pankkisaldon tarkastamiseen, luottokortilla maksamiseen tai jopa niin yksinkertaiseen asiaan kuin matkapuhelimeen. ”Aivan kivikautista”, ajattelet saapuessasi työpaikallesi ja vilkaiset ulko-ovea, joka avautuu pehmeästi heti kasvosi tunnistettuaan.
Työkään ei ole samaa kuin ennen. Fyysistä työtä ei enää ole, kenenkään ei tarvitse rasittaa kehoaan esimerkiksi raskailla nostoilla tai vaarantaa psyykkistä hyvinvointiaan yksitoikkoisilla työtehtävillä.
Kenenkään ei tarvitse enää huolehtia puutteellisesta kielitaidostakaan. Järjestelmä kääntää automaattisesti kaikkia valtakieliä. Voit ilmaista itseäsi täsmällisemmin, vapaammin ja hauskemmin. Sama koskee kirjoitettua tekstiä, saat käännöksen heti näkyviin näyttöruudullesi, jos et sitten halua, että se luetaan sinulle ääneen omalla kielelläsi.
Useampien ei oikeastaan tarvitsisi edes tulla työpaikalle, vaan he voisivat työskennellä kotoa käsin tai sieltä, missä nyt sattuisivat olemaan. Mutta ehkä on osoittautunut, että monet itse asiassa haluavat tavata muita ja saavuttavat parempia tuloksia, jos he tapaavat työtovereita.
Ehkä kollegasi pitävät sinua himokuntoilijana. Tai ehkäpä päinvastaisena, sellaisena joka älysovelluksen neuvoilla onnistuu välttämään fyysistä rasitusta mahdollisimman tehokkaasti. Ehkäpä näiden ryhmien kesken syntyy työssä kinaa, niiden joiden mielestä lihakset ovat hyvä asia ja jotka sanovat, ettei lihaksia saa puhumalla, ja toisaalta niiden, jotka pitävät tuollaista ajattelua vanhanaikaisena kiihkoiluna ja turhamaisuutena.
Tulevaisuuden kuvailu voisi jatkua tähän tyyliin. Mutta osuuko kuvaus oikeaan? Miten kaukana tulevaisuudessa nämä asiat ovat?
Kysyimme asiaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Caj Södergårdilta, joka kuuluu Suomessa tekoälyn eturivin tutkijoihin. Näin hän vastaa:
Herättäminen unisyklin perusteella optimaaliseen aikaan
Tähän pystytään jo nyt – markkinoilla on tuotteita. Yhtenä esimerkkinä ovat ns. vuodeanturit, jotka laitetaan patjan alle ja jotka rekisteröivät muun muassa henkilön unen pituuden, laadun, univaiheen – esim. syväunen – ja myös sykkeen ja palautumisen (= sykevälivaihtelun) ja raportoivat tiedot edelleen pilvipalvelun kautta kotitietokoneelle. Kuvaillun kaltainen tilanne voidaan jo toteuttaa tällaisella tekniikalla tai vaihtoehtoisesti älykelloilla ja -rannekkeilla sekä äänisyntetisaattorilla ja Applen Sirin ja Google Assistantin (aiemmin Now) kaltaisilla ohjelmilla, jotka tuntevat aikataulusi.
Liikkumisen mukaan automaattisesti syttyvä valaistus
Voidaan jo nyt tehdä huoneeseen asennettujen anturien avulla. Monet ovat jo hankkineet kotiinsa tällaisia älyvalaisimia.
Peili joka kertoo terveydentilasta
Tunnistaminen onnistuu jo nyt, myös jotkin terveystiedot, esim. syke, stressitaso ja hengitys, voidaan ilmoittaa jo nyt, ja paljon enemmän muutaman vuoden kuluttua. Tämä vaatii ”peilinäytön”, jossa on riittävä kuvatarkkuus ja hyvin kalibroidut värit, jotta näyttö muistuttaa oikeaa peiliä. Onnistuu ehkä viiden vuoden kuluttua, mutta voidaan järjestää jo nyt, jos peiliin yhdistetään kamera ja näyttö.
Valmiit aamiaiset
Keittiörobotteja on jo, ratkaisuja lienee tavallisten kuluttajien saatavilla 5–10 vuoden kuluttua. Keittiöön tarvitaan tietenkin joukko mekaanisia ratkaisuja.
Kahvinkeitin joka ehdottaa erilaisia kahveja
Äänentunnistuksella varustettuja kahvinkeittimiä luultavasti on jo jossain, asian voi järjestää myös, jos kahvinkeitin yhdistetään esimerkiksi Amazon Alexaan tai Google Assistantiin (virtuaalisiin apulaisiin, jotka toimivat yhdessä monenlaisten, internetiin kytkettyjen laitteiden kanssa). Kahvinkeitin voisi ehdottaa myös jotain täysin uutta, aiemmista valinnoistasi riippumatta, tai jotain, josta ystäväsi tai esikuvasi pitää.
Kahvinkeitin tulkitsee äänensävyäsi
On jo, vaikkakin tarkkuutta parannellaan koko ajan.
Uutisten valikoiminen uutislähetyksistä
On jo mm. Amazon Alexassa ja Google Assistantissa, uutiset voidaan näyttää tietokoneen ruudulla tai verkkoon kytketyssä TV:ssä.
Uutisen tärkeyden arviointi henkilön mieltymysten perusteella
On ollut laboratorioissa 1980-luvulta lähtien, toimiva suomen- tai ruotsinkielinen versio vaatii kuitenkin muutaman vuoden muokkaustyön.
Uutiskuvien heijastaminen keittiön seinälle
Voidaan tehdä jo nyt pienillä projektoreilla.
Uutiskuvien heijastaminen hologrammina
Aidot hologrammiratkaisut tulevat ehkä 10 vuoden kuluttua. Samankaltaiseen kokemukseen pääsee jo nyt virtuaalitodellisuus-silmälaseilla, mutta ne ovat liian hankalia tavallisille uutisten kuluttajille.
Automaattiset raportit hoivakodeissa asuvien tai sairaalassa hoidettavina olevien omaisten voinnista sekä viestintä omaisten kanssa
Monet käyttävät jo Skypeä iPadilla ja muilla tableteilla. Ratkaisuja muokataan yhä käyttäjäystävällisemmiksi, jotta vanhukset voivat käyttää niitä tyytyväisinä. Parhaillaan on menossa useita kehityshankkeita, joilla pyritään parantamaan omaisten ja hoidettavien välistä viestintää.
Eri ruumiintoiminnoista tiedottavat vaatteet
On jo taistelulentäjien, palomiesten, sotilaiden ja muiden erityisvaatteissa. Antureita on myös esimerkiksi juoksukengissä. Yleistyvät 5–10 vuoden kuluessa.
Robotit hoitavat nurmikot täydelliseen kuntoon, eivät vain leikkaa niitä
Annapa esim. Husqvarnalle 10 vuotta aikaa, niin asia on hoidettu. Sama koskee laajemmassa mittakaavassa maataloutta, automaattiohjatut traktorit pystyvät lannoittamaan pellot optimaalisesti hyödyntämällä maahan upotettujen anturien välittämää tietoa sekä kuvauskoptereiden, lentokoneiden ja satelliittien kuvia.
Autot ymmärtävät käskysi ja löytävät järkevimmän ajoreitin
Nykyiset navigaattorit osaavat tämän jo, esim. Google Mapsin ja ääniohjauksen avulla.
Itseohjautuvat robottiautot
Tunnetusti niitä jo on, esim. VTT on testannut Martti-autoaan Suomessa. Niiden laaja käyttöönotto Suomessa vie kyllä vielä vuosia, muun muassa on säädettävä vastuusuhteen määrittävät lait ja asetukset. Talviset tiemme ovat myös haaste, tiemerkinnät eivät esimerkiksi näy lumisilla ja jäisillä teillä.
Kasvotunnistuksen perusteella avautuvat ovet
On jo kaupoissa, testiversiona myös Suomessa. Tietyt matkapuhelimet avaavat samalla tekniikalla näytön lukituksen omistajalleen.
Automaattinen käännös eri kielten välillä
Se on kehittynyt pitkin harppauksin viime vuosina sitä mukaa, kun koneoppiminen ns. syvien neuroverkkojen avulla on otettu käyttöön. Itse kukin voi mennä esim. Google Translateen kokeilemaan. Käännös on kaukana täydellisestä mutta kuitenkin täysin ymmärrettävä. Laatu paranee koko ajan, etenkin suurten maailmankielten välillä. Suomi ja ruotsi ovat tietenkin pieniä kieliä ja tulevat tässä kehityksessä jälkijunassa.
Ihanin taivas vai alin helvetti – tulevaisuuden visiot vaihtelevat laidasta laitaan
AI-kehityksen aivan ensimmäinen askel otettiin binäärisen lukujärjestelmän keksimisen myötä. Binäärinen lukujärjestelmä perustuu vain kahteen lukuun, esim. nolliin ja ykkösiin.
Ensimmäisenä matemaatikkona tätä ideaa kehitti intialainen Pingala, joka syntyi noin 200 vuotta ennen Kristusta. Euroopassa ideaan tarttuivat mm. matemaatikot Juan Caramuel y Lobkowitz (1606–1682) ja Gottfrid Leibniz (1646–1716).
Turkulaislähtöinen Abraham Clewberg, aateloituna Edelcrantz (1754–1821), kehitti binäärijärjestelmän varhaisena käytännön sovelluksena optisen lennättimen, joka koostui 10 luukusta. Kukin luukku voitiin kääntää kahteen asentoon, jolloin saatiin kaikkiaan 1024 signaaliyhdistelmää.
Tekniikka hyppäsi ratkaisevasti eteenpäin v. 1947 transistorin keksimisen myötä. Transistori joko sulkee tai aktivoi virtapiirin. Seuraavana askeleena tulivat mikropiirit, joihin on yhdistetty suuret määrät transistoreja, niistä kehittyivät mikroprosessorit ja vähitellen yhä tehokkaammat tietokoneet.
”Mikrosirun laskentateho kaksinkertaistuu noin kahden vuoden välein (Mooren laki). Se vie kehitystä eteenpäin eksponentiaalisesti. Niinpä tavallinen matkapuhelin on nykyään tehokkaampi kuin kaikkien niiden supertietokoneiden yhteenlaskettu teho, joita NASA käytti ensimmäiseen miehitettyyn kuulentoon v. 1969”, Caj Södergård sanoo.
Laajakaistan ja Internetin myötä tiedonvälityksen määrä on räjähtänyt ja muodostaa yhä kehittyneempien algoritmien kanssa nykyisen tekoälyn perustan.
”Nyt ei enää puhuta pelkästään ihmisten vaan myös eri laitteiden ja mittareiden kytkeytymisestä verkkoon, esineiden internetistä (Internet of Things). Jo nyt v. 2018 arviolta 11 miljardia laitetta on kytkeytyneenä verkkoon eikä luku sisällä matkapuhelimia ja tietokoneita”, Caj Södergård sanoo.
Maailman datamäärä kasvaa noin 40 % vuodessa, ja tämän kasvuvauhdin ennustetaan jatkuvan pitkään. Niinpä vuoden 2025 datamäärä on kymmenkertainen nykyiseen verrattuna.
Ratkaisevaa tässä on järjestelmän käyttäjän henkilökohtaistaminen, jolla pyritään kunkin henkilön tunnistamiseen ja sisällyttämiseen oman ainutlaatuisen profiilinsa perusteella.
Mihin kehitys johtaa, siitä on monta visiota aina ihanimmasta taivaasta alimpaan helvettiin. Alla muutamia myönteisiä kehityslinjoja, Caj Södergårdin kuvaamina.
Talouskasvu: Tekoälyn odotetaan lisäävän globaalia kasvua useilla prosenttiyksiköillä. Esimerkiksi konsulttiyhtiö McKinsey ennustaa esineiden internetin kasvattavan globaalia taloutta 4000–11000 miljardilla eurolla vuodessa jo v. 2025. Suomi kuuluu korkean koulutustasonsa ja teknisen osaamisensa ansiosta maihin, jotka voivat hyötyä tekoälystä eniten. (Katso artikkeli s. 13)
Liikenne: Globaalisti liikenneonnettomuuksissa kuolee yli miljoona ihmistä vuodessa ja loukkaantuu moninkertainen määrä. Robottiautot voivat merkittävästi vähentää näitä onnettomuuksia. Lisäksi tietokoneohjelmilla pystytään hyödyntämään resursseja maksimaalisesti, vähentämään saastumista ja säästämään yksilön ja yrityksen aikaa. Autot osaavat viestiä toistensa kanssa reaaliajassa ilman kuljettajan puuttumista asiaan, mikä takaa joustavan ja turvallisen yhteispelin liikenteessä.
Koti: Koti osaa hoitaa itse itsensä, eri tilat voidaan lämmittää ja jäähdyttää automaattisesti toiveidesi mukaisesti, pystytään optimoimaan esim. sähkönkulutus (liikkuvan) sähkönhinnan perusteella niin, että sähkölasku on mahdollisimman pieni. Imurointi voidaan hoitaa automaattisesti, kun kukaan ei ole kotona, pesukone osaa itse annostella pesuaineen tekstiilityypin ja pyykin likaisuusasteen perusteella.
Hoito: Henkilökunnan tarve voi vähetä vanhusten ja sairaiden hoidossa. Yövalvonta voi esimerkiksi perustua dataan, joka välittää verenpaineen tai muiden arvojen muutokset valvomoon. Tekoälyratkaisuilla ja robotiikalla voi saada apua ruoanlaittoon, peseytymiseen tai wc-asioihin. Verkkoon yhteydessä olevat verensokerimittarit voivat ilmoittaa, milloin on aika ottaa lääkkeet, älyrannekkeet voivat hälyttää lääkärin sydämen rytmihäiriössä, anturit voivat tunnistaa, milloin vaippa on vaihdettava, kognitiiviset apuvälineet voivat helpottaa heikkenevän muistin seurauksia.
Työ: Koneiden seisokkiaikaa voidaan supistaa, kuluminen voidaan ennustaa. Fyysisen työn määrä voidaan minimoida, työvoimaa voidaan ohjata niin, että kukin työskentelee sen parissa, mikä on kulloinkin toiminnan kannalta parasta. Amazon esimerkiksi varustaa nykyään osan työntekijöistään rannekkeella, joka jäljittää heidän jokaisen liikkeensä. Tätä voidaan pitää yksityisyyteen puuttumisena, mutta oikein käytettynä se voi myös rikastuttaa työtä ja vähentää riskejä. Rannekkeet voivat toimistotyössä ilmoittaa, milloin on aika nousta ylös liikkumaan tai milloin stressitaso on liian korkea ja täytyy rauhoittua.
Maa- ja metsätalous: Satoa voidaan tarkkailla reaaliajassa. Pelloilla ja ilmassa olevat anturit voivat ilmoittaa kastelun ja ravinteiden tarpeesta, sadonkasvua voidaan seurata jatkuvasti kuvauskoptereista, lentokoneista ja satelliiteista. Eläintenpidossa ruokinta voidaan hoitaa tarkasti, järjestelmä havaitsee jo varhain, onko eläimille tulossa jokin infektio. Kukin yksittäinen puu voidaan metsätaloudessa rekisteröidä satelliittikuvien avulla, ja metsänomistaja saa tarkat tiedot, joilla ratkaista, milloin on hakkuun tai muiden toimenpiteiden aika.
Turvallisuus: Vikaan tai poikkeavaan suuntaan etenevät asiat pystytään huomaamaan varhaisessa vaiheessa. Kotia ja omaisuutta voidaan valvoa etänä, ja murtovarkaat ja muut pystytään tunnistamaan jo rikoksen tekoaikana tai jopa sitä ennen, koska suurten ihmismassojen käyttäytymismalleja on analysoitu ja korkean riskin ryhmiä tunnistettu.
Kaupat: Henkilökuntaa ei enää tarvita rutiinipalveluun eikä kauppa ole enää riippuvainen aukioloajoista. Ovi voidaan kasvojen tai äänen tunnistuksella avata luotetuille asiakkaille, joilta veloitetaan kauppalasku automaattisesti heidän poistuessaan. Ainakin Amazon käyttää jo tätä konseptia yhdessä Seattlen liikkeistään, jossa asiakas pääsee kauppaan viivakoodiaan käyttämällä.
Ihmisen välinen viestintä: Eri kielten välisestä automaattisesta kääntämisestä tulee arkipäivää. Voimme keskustella ilman tulkkia esim. brasilialaisen kanssa, koska tietokone tunnistaa suomenkielisen puheemme ja kääntää sen portugaliksi ja sen jälkeen syntetisoi käännetyn tekstin portugalinkieliseksi puheeksi.
Riskipuolellakin on kuitenkin asioita. Tässä muutamia Caj Södergårdin antamia esimerkkejä.
Hakkerit: Hakkerit ottavat vallan ja ohjaavat järjestelmän katastrofia kohti. Järjestelmään murtautuvan tarvitsee onnistua vain kerran, järjestelmää suojaavan on onnistuttava joka kerta. Murtautumisen voi toteuttaa viattomalta tuntuvan laitteen, esim. verkkoon kytketyn jääkaapin, kautta.
Yksityisyyden suoja: Googlen ja Facebookin kaltaisten toimijoiden algoritmit tietävät yhä tarkemmin ajatuksesi sekä miljoonia muita asioita, joita itse tuskin aavistat. Miten voimme luottaa, että kaikki tämä tieto säilyy turvassa eikä sitä käytetä yksityisyyttämme loukkaavalla tavalla?
Totta–valetta: Tekoälyn avulla on helppo tehtailla väärennettyjä videonpätkiä, joissa todellisten ihmisten suuhun laitetaan tekaistuja asioita. Profiilisi sisältää tietoa, joka jos se menee riittävän syvälle, voi tarkoittaa, että tunnetilasi ja reaktiosi pystytään ennustamaan pienintä yksityiskohtaa myöten. Voidaan esimerkiksi ajatella, että poliittinen sanoma räätälöidään juuri tiettyä vastaanottajaa varten niin, että tämä lähes 100 %:n varmuudella nielee sanoman. Tämä on Big Brotherin nykyajan versio, josta näimme esinäytöksen Cambridge Analytican toiminnassa USA:n presidentinvaaleissa v. 2016.
Valvontayhteiskunta: Ihmisistä kerättävä massainformaatio tarjoaa täydellisen lähtökohdan valvontayhteiskunnalle. Kiina mainitaan usein esimerkkinä. Siellä arvioidaan olevan kahden vuoden kuluessa 570 miljoonaa valvontakameraa, ja Kiina panostaa maailmassa eniten kasvojentunnistustekniikan hankkeisiin. Yksi kasvojentunnistusjärjestelmä (Sky Net) on jo otettu käyttöön joukossa kaupunkeja, ja se pystyisi sekunnissa skannaamaan Kiinan koko 1,4 miljardin väestön.
Yhdeksi tavoitteeksi on mainittu, että vuoteen 2020 mennessä jokainen kiinalainen on sijoitettu sosiaalisen käyttäytymisensä perusteella pisteasteikolle. Tietoa kerätään mm. kasvojentunnistuskameroiden valvontadatan, älysilmälasien ja kuvauskoptereiden avulla. Algoritmit hoitavat pisteytyksen, joka sitten vaikuttaa siihen, saako kyseinen henkilö esimerkiksi ostaa matkalippuja tai vuokrata asunnon tai myönnetäänkö hänelle laina.
”Ääritilanne, jossa yksi ainoa keskustaho käsittelee kaiken datan ja tekee kaikki päätökset, mahdollistaa kaikkivaltiaan Big Brother -hallitsijan, joka olisi saanut Leninin, Hitlerin tai Maon kalpenemaan”, Caj Södergård kommentoi.
Tekoäly ottaa maailmanherruuden: Tunnetut tiedemiehet, esim. Max Tegmark ja Nick Bostrom, ovat esittäneet pelkoja siitä, että tekoäly kehittää itsensä superälyksi ja vauhkoontuu ja ottaa haltuunsa koko maailman, koska ihmisen äly häviää siinä tilanteessa täysin superälylle, samalla tavoin kuin eläimet meille. Ihmisestä voi silloin tulla häiriötekijä, joka pitää poistaa.
Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari kehittää kirjassaan Homo Deus tätä lähellä olevaa teemaa, ”dataismia”, jonka mukaan samoja matemaattisia malleja – algoritmeja – voidaan soveltaa sekä biokemiallisiin että elektronisiin järjestelmiin. Näin ollen se repii koneiden, ihmisten ja eläinten välistä muuria – tekniset järjestelmät voivat siten jäljittää biokemiallisia järjestelmiä ja jopa jättää ne jalkoihinsa.
Dataismi yhdistää yleisteoriana kaikki tieteenalat kirjallisuus- ja musiikkitieteestä taloustieteeseen ja biologiaan. Kuningas Lear -näytelmä ja influenssavirus ovat vain kaksi datavirran esiintymää, joita voidaan analysoida samoilla peruskäsitteillä ja työkaluilla.
”Sinänsä tämä todellisuuden mallintaminen ei ole uutta, Norbert Wiener perusti kybernetiikan 1940-luvun lopussa. Itse opiskelin 1970-luvulla järjestelmäteoriaa, silloin oli paljon puhetta kompleksisten järjestelmien, kuten maapallon ekosysteemin tai kansantalouksien, kuvaamisesta täysin matemaattisin termein”, Caj Södergård sanoo.
Yuval Noah Harari kysyy, voiko dataismi kehittyä uskonnoksi, joka väittää erottavansa oikean ja väärän:
”Mitä mieltä on järjestää demokraattisia vaaleja, kun algoritmit pystyvät ennustamaan, kuinka kukin meistä äänestää? […] Anna Googlen ja Facebookin lukea kaikki sähköpostisi ja tekstiviestisi, valvoa kaikkea chattailuasi ja kirjata kaikki tykkäämisesi ja klikkauksesi. Jos teet kaiken tämän, internetin fantastiset algoritmit kertovat sinulle, kenen kanssa sinun kannattaa mennä naimisiin, minkä urapolun sinun tulee valita ja onko sodan aloittaminen hyvä juttu.”
Entä jos superäly ottaa vallan ja pitää ihmistä vain häiriötekijänä?
Caj Södergård ei edusta näin synkkää ja dystopista tulevaisuudenkuvaa. Mutta emme saa myöskään jättää varoituksia huomiotta, hän sanoo.
”Olemme jo tilanteessa, jossa ihmisaivot eivät pysty käsittämään algoritmeja. Esimerkiksi Googlen hakualgoritmia kehittävät suuret työporukat, joissa kukin jäsen näkee vain oman osansa palapelistä. Yhä useammat algoritmit kehittävät itse itseään ja oppivat virheistään itseoppivien tietokoneohjelmien ja keinoneuroverkkojen avulla. Ne analysoivat tähtitieteellisiä datamääriä ja oppivat tunnistamaan kuvioita, joihin ihmismieli ei pysty.”
”On valtavan tärkeää, että saamme tekoälyyn eettiset säännöt kaikentyyppisiä tapahtumia varten. Algoritmeista on teknisesti mahdollista tehdä läpinäkyvämpiä ja esimerkiksi auditointikelpoisia. EU luultavasti laatii tähän eettiset säädökset samaan tapaan kuin tietosuoja-asetuksessa (GDPR), joka säätelee henkilötietojen suojaa”, Caj Södergård sanoo.
EU asetti hiljattain korkean tason tekoälytyöryhmän, ns. HLEG-komitean, jota johtaa Pekka Ala-Pietilä.
”Emme voi paeta tekoälyä. Olemme kehityskulussa, joka muuttaa maailmaa äärettömän paljon, ja meidän on yksinkertaisesti yritettävä käsitellä sitä. Vaarana on, etteivät EU-poliitikot pysy siinä mukana. Samaan aikaan tekoäly tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Ehkäpä EU:n versio ’inhimillisestä’ tekoälystä voisi olla Euroopan menestystarina, samaan tapaan kuin hyvinvointivaltio”, Caj Södergård sanoo.
AI-tutkimus saa 100 miljoonaa euroa
AI-vallankumous on vasta alkanut, ja Suomella on siinä erinomaiset mahdollisuudet nousta voittajaksi, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön lokakuussa 2017 julkaisemassa raportissa.
Suomi sijoittuu raportin mukaan yhdentoista teollisuusmaan joukossa toiseksi verrattaessa, millainen vaikutus tekoälyllä voi olla talouskasvuun.
Caj Södergård viittaa tilintarkastusyhtiö PWC:n ja Microsoftin hiljattain Suomesta tekemään arvioon, jonka mukaan tekoäly – mikäli sen soveltaminen onnistuu hyvin – voi osaltaan lisätä BKT:ta 8 % vuoteen 2023 mennessä. Lisäksi niiden mielestä nettotyöllisyys voidaan saada kasvamaan 5 prosenttiyksikköä.
”Data on modernin yhteiskunnan käyttövoimaa ja rinnan sen kanssa myös sähkö – aivan kaikkihan tarvitsee toimiakseen energiaa. Näin ollen tekoäly muuttaa perusteellisesti myös energia-alan toimijoiden näkymiä”, Caj Södergård sanoo.
Suomen hallitus on yllä mainitussa raportissa, Suomen tekoälyaika (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 41/2017) kuvannut kahdeksaa avainta tekoälyaikaan, tässä alla lyhyesti esitettynä. Hallitus on päättänyt myöntää 100 miljoonaa euroa uuteen tekoälyn ja alustatalouden nelivuotiseen tutkimusohjelmaan kanavoitavaksi Business Finlandin kautta.
Hallituksen kahdeksan avainta
- Kasvatamme tekoälyn avulla yritysten kilpailukykyä.
Eri alat ja yritykset ovat eri vaiheissa tekoälyn soveltamissa ja tarvitsevat erilaisia toimia sen mukaan. Toinen ääripää tarvitsee huippututkimusta oman tekoälytoimintansa kilpailueduksi ja toinen ääripää puolestaan herättelyä. - Hyödynnämme dataa kaikilla sektoreilla.
Data on tekoälyn kehityksen ja soveltamisen polttoaine. Datan määrän lisäksi sen laadulla ja saavutettavuudella on merkittävä vaikutus. Suomi voi aktiivisella toiminnalla edesauttaa datavarantojen rakentumista ja niiden hyödyntämistä niin yrityksissä kuin julkisella sektorillakin. - Nopeutamme ja helpotamme tekoälyn käyttöönottoa.
Tekoälyn kehitys on tällä hetkellä erittäin nopeaa. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että yrityksillä on tehokas ja nopea tapa päästä tekoälyn kehitykseen mukaan. Yritykset tarvitsevat tähän apua ja työkaluja. Esimerkiksi kokeilulainsäädännön avulla voimme poistaa turhia esteitä ja nopeuttaa tekoälyn soveltamista. - Varmistamme huippuosaamisen ja houkuttelemme huippuosaajia.
Osaaminen on kriittisessä asemassa siinä, miten tekoälyn avulla rakennetaan menestystä ja kilpailukykyä. Tekoälyteknologioiden ja tekoälyn soveltamisen osaaminen korostuu myös jatkossa. Huippuosaaminen ja huippuosaajat ovat elinehto Suomen muutoksessa kohti tekoälyaikaa. Koulutus ja osaaminen luovat myös joustavuutta työn ja yhteiskunnan muutokseen. - Teemme rohkeita valintoja ja investointeja.
Jos resurssit ovat rajalliset, ne täytyy käyttää erityisen hyvin. Suomen resurssit ovat marginaaliset verrattuna alan kansainvälisiin panostuksiin. Jotta resurssit saadaan tehokkaaseen ja menestystä tuovaan käyttöön, on tehtävä rohkeita panostuksia tietyille valituille alueille. - Rakennamme maailman parhaat julkiset palvelut.
Julkinen hallinto uudistuu tekoälyn avulla ajasta ja paikasta vapaaksi palvelujen tarjoajaksi. Jatkossa kansalaiset yhtä lailla kuin yrityksetkin voivat saada palvelua sujuvasti ja kulloinkin tarvittavalla kielellä. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää, että julkiset organisaatiot kytketään tekoälyn avulla yhteen. Näin digitaaliset palvelut voivat hyödyntää oikeaa tietoa oikeaan aikaan ja aina tietosuojan huomioiden. - Luomme uudenlaisia yhteistyömalleja.
Jotta tekoälyä voidaan soveltaa ja hyödyntää laajasti, tarvitsemme yhteistyötä ja uudenlaisia kumppanuuksia. Kriittiseen asemaan nousee erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö. Toimivalla kumppanuudella pystymme poistamaan tekoälykehityksen tieltä turhia lainsäädännöllisiä esteitä ja lieventää työn murroksen vaikutuksia. - Nostamme Suomen tekoälyajan suunnannäyttäjäksi.
Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta tekoälyajan suunnannäyttäjäksi. Menestyäksemme meidän on oltava aktiivisia kansainvälisessä kehityksessä ja profiloiduttava omien vahvuuksiemme kautta.
