Pohjalaislapset eivät odottaneet pääsiäistä innolla 1950-luvulla. Pitkäperjantai oli tylsin, silloin piti istua paikallaan eikä saanut tehdä mitään kivaa.
Kypsään ikään saavuttuani voin onneksi kokeilla muunlaisia perinteitä. Vaimolla oli vapaata, ja kotimaan huonon sään takia tartuimme tilaisuuteen ja matkustimme Maltalle, vaikka emme tienneet maasta mitään etukäteen. Lennot ja halvan hotellin löysimme netistä.
Maa osoittautui tiheään asutetuksi ja pursusi ikivanhoja kivitaloja, kirkkoja ja linnoituksia. Ostimme viikkolipun vihreisiin (kiinalaisiin) busseihin, joilla pääsi helposti liikkumaan saarella. Moottoripyörän vuokraaminen olisi voinut olla kohtalokasta saaren vilkkaassa vasemmanpuolisessa liikenteessä.
Tiheästä asutuksesta huolimatta saarella oli upeita luontopolkuja, joilta avautui upeita näkymiä Välimerelle. Linnoitukset rakensi aikoinaan Johanniittain ritarikunta, joka hallitsi Maltaa vuosisatoja sotien turkkilaisia vastaan, jotka yrittivät vallata strategisesti tärkeän saaren. Englantilaiset ottivat myöhemmin saaren haltuunsa Napoleonilta, ja nykyään Malta on itsenäinen. Saksalaiset ja italialaiset pommittivat maata sodan aikana.
Uskonto on tärkeässä asemassa, mutta juhlapyhät eivät ole tylsiä. Pääsiäiskulkueet olivat suurenmoisia! Suuri torviorkesteri soitti pitkänäperjantaina surullista musiikkia, kun kahdeksan vahvaa nuorukaista kantoi usean kilometrin pituisessa kulkueessa valtavaa Kristus-patsasta. Pikkulapsilla oli kyltit, joissa selitettiin heidän takanaan kulkevat hahmot: verinen (ketsupissa uitettu) Barabbas, Johannes Kastaja, Pontius Pilatus jne. – kaikki raamatullisissa vaatteissa.
Sunnuntaina oli vuorossa aivan erilainen kulkue, jossa kannettiin ylösnoussutta ja voitokasta Kristus-patsasta. Kantajat eivät kuitenkaan madelleet vaan juoksivat satametrisiä pyrähdyksiä, torviorkesteri soitti iloista musiikkia, paikalliset olivat pukeutuneina parhaimpiinsa ja lapset saivat ilmapalloja. Myös olutta tarjoiltiin. Nuorten miesten tyylikkäät ja huolitellut hiustyylit olivat kuin suoraan Valioliigan pelaajilta. Naisilla oli juhlamekot ja korkeat korot, miehillä pikkutakit ja solmiot. Tunnelma oli jotenkin mukavan vanhanaikainen.
Seuraavaksi oli vuorossa kylien soutukilpailu vanhoilla veneillä ja lopuksi palkintojen jako. Soutuveneet muodostivat satamassa hauskan vastakohdan venäläisoligarkkien luksusristeilijöille.
Saimme myös nauttia hienosta barokkikonsertista. Naapuruston kapakassa katsottiin englantilaista liigajalkapalloa suurelta ruudulta. Ihmiset olivat erittäin mukavia ja vaikuttivat pitävän turisteista.
He puhuivat aivan käsittämätöntä kieltä, mutta useimmat osasivat kuitenkin englantia.
Ruoka oli ihan hyvää (brittiläistä…), mutta maltalainen viini oli ilmiömäistä! Malta sopii erityisesti niille, jotka haluavat kokea erilaisen pääsiäisen, vaikka pääsiäisviikko on aivan liian lyhyt aika nauttia Maltan museoista, kirkoista ja vaeltelusta Välimeren rannoilla.
