Tekopökkelöitä tiaisille
Nykyisissä talousmetsissä on pulaa pystyyn lahoavista koivupökkelöistä. Tämän takia tavalliset metsätiaiset, esim. hömötiaiset ja töyhtötiaiset, ovat vähentyneet. Nämä puun kolossa pesivät lajit eivät viihdy tavallisissa linnunpöntöissä vaan haluavat itse kovertaa pesäkolonsa lähestulkoon läpilahonneisiin puunrunkoihin.
Vaikka nykyään on alettu jättää pökkelöitä pystyyn avohakkuissa, ne kaatuvat helposti tuulen mukana tai katoavat harvennushakkuissa. Eräs hyvä tapa on kerätä lahonneet koivupökkelöt maasta ja kiinnittää ne köydellä toiseen puuhun. Olen kerännyt maassa makaavia lahonneita koivupökkelöitä jopa toiselta metsäpalstalta ja tuonut ne omaan metsääni ja saanut sillä tavoin hömötiaiset pesimään sinne.
Petolintujen pesäpaikat
Toisena nykyisen metsätalouden ongelmana on, että petolintujen on yhä hankalampaa löytää vanhoja, paksuja ja oksaisia puita pesäpaikoikseen. Petolintuja voi auttaa rakentamalla keinopesiä esimerkiksi näin:
Tarvitset vanhan polkupyörän vanteen (26 tai 28 tuumaa) ja oksia. Pesä sidotaan korkealle puuhun (10 metriin) teräslangalla tai vahvalla narulla. Pesän rakentaminen on helppoa ja nopeaa, mutta sen kiinnittäminen puuhun on vaikeampaa. Tehtävään tarvitaan turvavarusteita, jotta ei putoa puusta. Petolinnut eivät juurikaan viihdy ihmisasutuksen lähellä, joten pesä tulee sijoittaa syvälle metsään pesinnän onnistumiseksi.
Keinotekoiset pääskysenpesät
Pääskykanta on supistunut Suomessa viime vuosina. Yhtenä syynä tähän on, että pääskyjen on entistä vaikeampaa löytää pesiinsä soveltuvaa rakennusainesta, sillä nykyisen tehomaatalouden takia maastossa on entistä vähemmän avo-ojia, joista voisi saada hyvää savea pesiä varten. Pesät ovat siis vaarassa pudota huonojen rakennusainesten takia.
Pääskyjä voi auttaa tekemällä keinopesiä betonista. Samalla voi ohjata, minne linnut perustavat pesänsä. Kaikki eivät kenties halua pääskysenpesää suoraan etuovensa päälle tai pääskysen ulostetta terassilleen. Valmiita pesiä voi ostaa, mutta käsistään kätevä voi kenties valaa sellaisen itsekin.
Minkkiloukut
Minkki on luontomme todellinen tihulainen. Useat tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että minkki on erittäin haitallinen maassa pesiville linnuille erityisesti saaristossa. Metsästyslain hiljattaisen muutoksen myötä minkki luokiteltiin haitalliseksi vieraslajiksi, jota vastaan tulee taistella kaikin tavoin.
Nykyään minkin metsästämiseen ei vaadita metsästäjätutkintoa (metsästyskorttia), mikä avaa esimerkiksi kesämökkiläisille uusia mahdollisuuksia minkinpyyntiin. Omalla tontilla (jonka metsästysoikeutta ei ole vuokrattu) saa siis loukuttaa minkkejä ilman metsästystutkinnon suorittamista.
Käytettävissä on elävänä pyytäviä loukkuja, jotka täytyy kuitenkin tarkastaa päivittäin, ja minkin lopetuksessa on sitten aina otettava yhteyttä metsästäjään. Tästä syystä on käytännöllisempää käyttää hetitappavia loukkuja. Niitä ei tarvitse tarkastaa päivittäin, joten niitä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun mökillä ei olla koko ajan paikalla.
Nykyaikaiset loukut viritetään ylhäältä ja ne ovat turvallisia, mutta lapsia ja kissoja ei silti saa päästää loukkujen lähelle.
