Ikimuistoinen hiihtoretki Salamajärven kansallispuistossa kevättalvella.
Mattias Kanckos

Suomen 41 kansallispuistoa

Vierailin ensimmäisen kerran kansallispuistossa nuorena biologian opiskelijana lähes 25 vuotta sitten. Sen jälkeen vierailuja on tullut melkein sata lisää. Olen tähän mennessä käynyt kaikissa Suomen luonnonpuistoissa, joissain monta kertaa. Salamajärven kansallispuisto on listan kärjessä 14 vierailulla.

En ikinä ottanut tavoitteekseni vierailla kaikissa kansallispuistoissa – niin vain kävi. Myös yleisön keskuudessa vallitsee suuri kiinnostus kansallispuistoihin, ja luennoinkin niistä eri puolilla Pohjanmaata lähes 500 kuulijalle vuosina 2021–2022.

Kaikki kansallispuistot eivät kuitenkaan ole vierailun arvoisia. Monet ovat pieniä, pirstaloituneita, hyvin samankaltaisia ja yksinkertaisesti tylsiä. Joissain on aivan liikaa väkeä, kun taas toisiin, merellä sijaitseviin kansallispuistoihin on suunnattoman huonot kulkuyhteydet. Niiden joukossa on kuitenkin oikeita helmiä.

Taulukossa on kahdeksan suosikkiani Suomen kaikkien 41 kansallispuiston joukosta 25 vuoden kokemuksen perusteella. Lista on tietenkin äärimmäisen subjektiivinen. Jokainen löytää varmasti omat suosikkinsa.

Suomen kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita (vähintään 1 000 hehtaaria). Niiden tärkein tehtävä on säilyttää luonnon monimuotoisuus, mutta niiden tulee myös tarjota ihmisille mahdollisuus elämyksiin ja virkistykseen.

Useimmissa kansallispuistoissa on vaellusreittejä, luontopolkuja ja taukopaikkoja, joiden käyttö on vielä toistaiseksi ilmaista. Kansallispuistot ovat taloudellisesti kannattavia matkailukohteita lähialueen kunnille, ja monet kilpailevat saadakseen sellaisen alueelleen.

Viimeisin lisäys, Sallan kansallispuisto, perustettiin vasta vuonna 2022. Odotettavissa on siis lähivuosina uusia kohteita. Kansallispuistoja sijaitsee suhteellisen tasaisesti kaikkialla maassa. Ainoa tyhjä alue on Pohjanmaan rannikkokaistale.

Kansallispuistossa vierailevien ihmisten määrä kasvaa vuosi vuodelta, ja pandemian aikaan ne olivat ensimmäistä kertaa täpötäynnä väkeä. Tungos joissain kansallispuistoissa – kuten Oulangassa ja Nuuksiossa huippusesonkina – on nykyisin niin tukala, että suuntaan mieluummin Lapin erämaahan pitkille vaelluksilleni. Siellä saan vielä olla yksin.

Suomea voi 41 kansallispuiston, 19 luonnonpuiston ja lukuisien muiden luonnonsuojelualueiden ansiosta kuvailla edelläkävijäksi tiukan luonnonsuojelun saralla. EU:n kymmenen prosentin tiukan suojelun pinta-alatavoite vuoteen 2030 mennessä on Suomessa jo käytännössä saavutettu.

On kuitenkin hyvin vaikeaa vertailla muiden maiden suojellun luonnon osuutta. Luonnonsuojelujärjestöt nostavat mielellään esiin, että joissain Keski-Euroopan maissa, kuten Saksassa, on suojeltu lähes 30 % luonnosta. Käytännössä näillä alueilla sallitaan silti maa- ja metsätalous. Saksassa tiukasti suojellun luonnon osuus on oikeasti vain 1–2 %.

Voimme suomalaisina olla ylpeitä luonnonsuojelustamme!

 




Olhavanvuorella Repoveden kansallispuistossa.
Kuva: Mattias Kanckos




Kanadalaisten kanssa matkalla Koloveden kansallispuiston läpi.
Kuva: Mattias Kanckos


 

 

TEKSTI: Mattias Kanckos