Øivind K. Rue, Statnett
Signe Horn Rosted, Energinet
Jukka Ruusunen, Fingrid
Samana päivänä kun Jorma Ollila julkisti pitkään odotetun raporttinsa ja ehdotuksensa pohjoismaisen energiayhteistyön kehittämiseksi, 20. kesäkuuta, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt Statnett ja Svenska kraftnät lähettivät kirjeen Suomen ja Tanskan vastineilleen, Fingridille ja Energi-netille.
Ne liittivät kirjeeseen hiljattain solmimansa keskinäisen yhteistyösopimuksen pohjoismaisen sähköjärjestelmän tasapainottamisesta.
Fingridille ja Energinetille tarjottiin osallistumista uudistettuun pohjoismaiseen taseyhteistyöhön Statnettin ja Svenska kraftnätin johdolla.
Tätä sähköverkkojen tasapainottamista tehdään jatkuvasti, jotta tuotettaisiin sama määrä sähköä kuin sitä kulutetaan. Tasapainottaminen käy yhä tärkeämmäksi sitä mukaa kun säästä riippuvaisempaa, ja näin ollen ennakoimatonta, tuuli- ja aurinkosähköä tulee järjestelmään.
Statnettin ja Svenska kraftnätin sopimuksessa ilmaistaan hyvin selvästi, että ne kaksi ”ottavat vastuun muiden pohjoismaisten järjestelmävastaavien kanssa tehtävän työn johtamisesta ja valvomisesta”, näitä järjestelmävastaavia ovat Fingridin ja Energinetin lisäksi myös Kraftnät Åland.
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on lievästi sanoen hämmästynyt Statnettin ja Svenska kraftnätin toimista. Hän ei etukäteen tiennyt niiden välisen sopimuksen olevan tekeillä.
”Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt saisivat käytännössä vallan päättää sähköjärjestelmän hallinnasta ja siihen liittyvistä säätösähkö- ja reservimarkkinoiden pelisäännöistä myös Suomessa ja Tanskassa.”
Mutta järjestelmävastuu on keskeinen kansallisen päätäntävallan elementti eikä sen siirtäminen toiselle maalle ole mahdollista, Jukka Ruusunen korostaa.
”Ruotsi ja Norja ovat itsekin painottaneet kansallisen päätäntävallan keskeistä asemaa EU:n sähkömarkkinoiden kehittämisestä käytävissä keskusteluissa. Tätä taustaa vasten heidän valtio-omisteisten kantaverkkoyhtiöidensä esitys tuntuu täysin käsittämättömältä”, hän sanoo.
Tasapainottaminen perustuu tällä hetkellä yhteistyöhön, jossa Pohjoismaat nähdään tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa yhtenä kokonaisuutena. Svenska kraftnätillä ja Statnettillä on palveluntuottajan rooli kokonaisuuden tasapainotuksessa, mutta kunkin maan kantaverkkoyhtiö hoitaa oman järjestelmävastuunsa.
Yhteistyö on eriarvoista siinä, että Ruotsilla ja Norjalla on runsaasti vesivoimaa, joka on ylivoimainen tuotantomuoto tasapainottamiseen, kun taas Suomella vesivoimaa on suhteellisen vähän eikä Tanskalla juuri ollenkaan. Siksi Norja ja Ruotsi hallitsevat tässä yhteydessä tehtäviä kauppoja.
Pohjoismaiden energiamarkkinayhteistyö mainitaan yleensä malliesimerkkinä keskinäiseen luottamukseen perustuvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Etenkin EU on pitänyt Pohjoismaita esikuvana tulevan energiaunionin kehittämistyössä.
”Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt ottavat esityksellään askeleen päinvastaiseen suuntaan”, Jukka Ruusunen toteaa.
Paitsi että heidän esityksensä on Euroopan ja Suomen lainsäädännön vastainen, tapa jolla he painostavat erityisesti heikommassa asemassa olevaa Tanskaa, on ennennäkemätön ja täysin ristiriidassa eurooppalaiseen solidaarisuuteen perustuvan ajattelun kanssa.”
Tämänkaltaisten asioiden laillisuusarviointia hoitaa Suomessa Energiavirasto, joka vahvistaa Jukka Ruususen käsityksen menettelyn laillisuudesta.
”Laillisuuskysymyksen ohella myös päätösvallan siirtäminen Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöille olisi uhka Suomen sähköjärjestelmän kehittymiselle”, Ruusunen lisää.
Statnett ja Svenska kraftnät ovat eri mieltä. Svenska kraftnätin käyttöpäällikkö Erik Ek toteaa, että Svenska kraftnät ja Statnett jakavat, voimassa olevan käyttösopimuksen mukaisesti, vastuun pohjoismaisen synkroni-alueen tasapainottamisesta. Ne ovat sen pohjalta esittäneet muutoksia tasehallintakonseptiin.
”Nopeasti muuttuvassa pohjoismaisessa voimajärjestelmässä, jossa yhä suurempi osa on säästä riippuvaista tehoa, tasehallintaa on muutettava käytön turvaamiseksi tulevaisuudessa.”
”Emme jaa Fingridin käsitystä vaan katsomme esityksen olevan EU-lainsäädännön mukainen ja välttämätön tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen. Voimajärjestelmän muutokset vaativat muutoksia tasapainottamiseen, ja tämä konsepti vastaa siihen.”
”Pohjoismaat ovat jatkossakin tasapainottamisen keskiössä, ja Svenska kraftnät ja Statnett haluavat jatkaa yhteistyötä Energinetin ja Fingridin kanssa tase-alueella”, Erik Ek sanoo.
Jukka Ruusunen kommentoi Erik Ekiä toteamalla, että Svenska kraftnätin ja Statnettin esitys sisältää kaksi osaa: governancen (”jossa esitys rikkoo EU-lakia ja Suomen lakia”) ja tasapainottamisen teknisen mallin.
”Erik puhuu vain tasapainottamisesta, jossa hänen tarkoittamansa tekniikka ei ole mikään uutuus: mallia käytetään jo nyt Keski-Euroopassa. Mutta tärkeintä on, miten päätökset tehdään ja kuka ne tekee. Sitä Erik ei kommentoi.”
Keskustelut pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kesken ovat jatkuneet, mutta yhteisymmärrystä ei ole löytynyt. ”Olen miettinyt tätä koko kesän, mutta en edelleenkään ymmärrä, millä logiikalla Statnett ja Svenska kraftnät esityksensä laativat”, Jukka Ruusunen sanoo.
Fingrid vei 19. syyskuuta asian uusille raiteille viisi päivää aiemmin voimaan astuneen, valtionrajat ylittävää sähkökauppaa koskevan EU-lain nojalla. Laki antaa kantaverkkoyhtiöille neljä kuukautta aikaa valmistella yhteisen ehdotuksen sähkökaupan kriteereistä ja säännöistä, joita sovelletaan myös pohjoismaiseen verkkotasehallintaan.
Fingrid esittää, että Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöt valmistelevat yhdessä ehdotuksen EU:lle. Lokakuun 2. päivänä selvisi, että Energinet ja Kraftnät Åland osallistuvat siihen, Svenska kraftnät ja Statnett eivät.
”Haluamme huomauttaa tehneemme jo aiemmin selväksi, että meille voi tulla tilanne, jossa pohjoismaisia yhteistyöryhmittymiä on enemmän kuin yksi”, Statnettin käyttö- ja markkinajohtaja Øivind K. Rue vastaa Fingridille.
”Olemme juuri selvittämässä, onko useampi pohjoismainen ryhmittymä oikea etenemisreitti, ja Svenska kraftnät ja Statnett jatkavat tätä prosessia, jolla tavoitellaan yhteistä ehdotusta”, hän lisää.
Energinetin sähkömarkkinajohtaja Signe Horn Rosted kertoo Tanskan osallistuvan Fingridin tarjoamiin neuvotteluihin ja jatkavan myös keskustelua Svenska kraftnätin ja Statnettin kanssa heidän esityksestään uudeksi pohjoismaiseksi tasehallintamalliksi.
”Minusta näissä kahdessa keskustelussa on kyse eri asioista. Olen varma, että keskustelut kaikkineen auttavat kaikkia pohjoismaisia järjestelmäoperaattoreita saamaan hyvän tuloksen tulevien tärkeiden EU-sääntöjen toimeenpanoon”, hän sanoo.
Jukka Ruusunen puolestaan pelkää, että jotain olennaista on nyt menetetty pohjoismaisesta yhteistyöstä.
”Suren, etteivät Statnett ja Svenska kraftnät halua keskustella tästä kanssamme. Jos Pohjoismaista nyt lähtee kaksi erilaista ehdotusta, EU-komissio saa muotoilla päätöksen yksityiskohdat.”
”Kannattaa myös muistaa, että vain EU-maat voivat jättää virallisia ehdotuksia, ja Norjahan ei EU:hun kuulu”, Jukka Ruusunen sanoo.
