Suomen talonpojat ovat tiukoilla monesta syystä. Vaikea tilanne on Mats Nylundin, maanviljelijän ja kansanedustajan (Rkp), mukaan
syntynyt maailmanmarkkinatilanteen, Venäjän asettaman elintarvikkeiden tuontikiellon ja kotimarkkinatilanteen yhdistelmänä.
”Kaksi viime vuotta ovat olleet taloudellisesti raskaimmat sinä aikana, jolloin minä olen maataloutta harjoittanut. Nyt tunnelin päässä
näkyy jälleen valoa maailmanmarkkinoiden vetäessä paremmin ja viennin avautuessa uusille markkinoille. Atria on mm. saanut
vientiluvat Kiinaan ja Valio on kasvattanut vientiään uusille markkinoille.”
Kuitenkin juuri kotimarkkinoilla maanviljelijät ovat menettäneet kannattavuudestaan eniten, Nylund korostaa. Anne-Maj ja Mikael
Österbergin tavoin myös Mats Nylund toteaa, että Suomessa kauppa on kahden suuren ketjun hallussa, niillä on 85 % markkinoista.
”Ne ovat viime vuosina vetäneet kampanjoita, jotka ovat polkeneet kotimaisten tuottajien hinnat pohjaan”, Mats Nylund sanoo.
Hän esittää S-ryhmän halpuuttamiskampanjan kauhuesimerkkinä siitä, kuinka kauppa painaa tuottajahinnat alas. Toisena ongelmana
ovat kaupan omat tavaramerkit, joissa raaka-aineet ovat anonyymejä ja vaihdettavissa toisiin. Nylund viittaa lisäksi kilpailu- ja
kuluttajaviraston raporttiin vuodelta 2014. Siinä todetaan kaupan väärinkäyttäneen asemaansa ja vaatineen kohtuuttomia ehtoja
tavarantoimittajiltaan.
Mats Nylund toivoo monien muiden maanviljeliöiden tavoin, että maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä tekisi lakiesityksen
ensi vuonna.
”Hallitsevan markkina-aseman väärinkäyttöön voisi päästä käsiksi esim. asettamalla elintarvikeasiamiehen, jonka tehtävänä olisi
valvoa elintarvikkeiden hinnanmuodostusta. Useimmissa EU-maissa on tällainen viranomainen, joka jatkuvasti seuraa elintarvikeasioita.
Kyse ei ole vapaan kilpailun vahingoittamisesta vaan pikemminkin sen vahvistamisesta”, Mats Nylund sanoo.
