Onko edessämme taivas vai helvetti? Vai sekä että? Tekoäly, artificial intelligence, AI, on nopeaan tahtiin muuttamassa elämäämme. Olemmeko valmiit siihen, mitä tuleman pitää, kysyy AI-tutkija Caj Södergård.
Karl Vilhjálmsson

Tulevaisuuden nimi on AI

Kehitys huimaa – matkapuhelimesi on älykkäämpi kuin kaikki supertietokoneet yhteensä vuoden 1969 kuulennon aikana

Ei kovinkaan monen vuoden kuluttua päiväsi ehkä alkaa niin, että pehmeä ääni herättää sinut unesta ystävällisellä ”hyvää huomenta” -toivotuksella ja jatkaa: ”Nyt on optimaalinen aikasi nousta ylös, sait nukkua syväunivaiheen yli ja sinulla on nyt 45 minuuttia aikaa aamutoimiin.”

Himmeä valaistus syttyy automaattisesti, kun alat laahautua kylpyhuoneeseen. Peili rekisteröi kasvosi, ja ääni ilmoittaa terveysarvojesi olevan tänään normaaleja. Aamiaisesi on keittiössä valmiina sellaisena kuin edellisenä iltana olit ohjeistanut. Kahvinkeitin ehkä kysyy, haluatko kahvisi tavalliseen tapaan, tai ehdottaa, että kokeilisit vähän erityyppistä kahvia sen mukaan, mistä se aiempien kahvivalintojesi mukaan uskoo sinun pitävän.

Ehkä vastaat: ”Ei, sitä tavallista”. Jos äänesi kuulostaa ärtyneeltä, kahvinkeitin ymmärtää, että sen kannattaa jatkossa vähän rajoitetummin ehdotella muutoksia tottumuksiisi.

Ehkä haluat kuulla uutisia aamiaista nauttiessasi? Mutta ei mitä tahansa uutisia. ”Näytä urheilu-uutiset ja sää”, sanot ja lisäät: ”Niin, ja jos politiikassa on tapahtunut jotain tärkeää, näytä sekin. Mutta vain jos se on tärkeää.” Ehkä haluat katsella uutiset heijastettuna keittiön seinälle, tai sitten ne näkyvät hologrammina müslilautasen takana.

Ehkä myös kysyt, kuinka äitisi jakselee hoitokodissa. Saat ehkä kuulla, että yö oli ollut levoton mutta että äiti on nyt ottanut lääkkeensä ja nukkuu. Ehkä pyydät järjestelmää kertomaan hänelle terveiset ja ilmoittamaan, että tulet käymään sunnuntaina.

caj-sodergard

Tekoäly tarjoaa lähestulkoon äärettömät mahdollisuudet. Tekoälyn kehitys perustuu binääriseen lukujärjestelmään, jossa kaikki voidaan supistaa ykkösiin ja nolliin perustuviin informaatiosarjoihin.
Kuva: Karl Vilhjálmsson

Sitten päivä jatkuu. Puet yllesi älyvaatteet, joiden pienet anturit tarkkailevat kehoasi ja hienotunteisesti ilmoittavat sinulle tärkeinä pitämiäsi asioita, esimerkiksi hienhajun riskistä.

Nurmikkosi on täydellisessä kunnossa. Alkukantaiset robotit ajoivat ennen vanhaan nurmikkoa edestakaisin ottamatta huomioon kasvien kuntoa, nykyään on itsestään selvää, että robotit kastelevat nurmikkoa ja annostelevat sille ravinteita juuri oikean määrän sen mukaan, mitä nurmikkoon sijoitetut anturit ilmoittavat.

Autosi tietenkin odottaa jo valmiina ja viestit sen kanssa puhuen, niin kuin kaikkien muidenkin esineiden. ”Työhön” riittää ohjeeksi, auto alkaa tarkastaa fiksuinta reittiä.

Ehkäpä haluat tänään poikkeuksellisesti asettua itse ratin taakse, kuten ennen tehtiin, tai sitten pyydät autoa ajamaan perille ja ottamaan yhteyttä kollegaasi. Alatte valmistella kokousta, johon osallistutte myöhemmin päivällä.

Ehkäpä mietit, miten paljon yksinkertaisempaa elämä on nyt lapsuuteesi verrattuna. Tai sitten tämä elämänmeno tuntuu niin itsestään selvältä, että kaikki muu olisi outoa. Ehkä hämmästelet, miten ihmeessä arki toimi ennen vanhaan, jolloin laitteille ei voinut edes puhua ja piti itse lähteä kauppaan ruokaostoksille ja sitten kaiken lisäksi vielä valmistaa ateria.

Ehkäpä muistat, kuinka ennen myös tarvittiin avaimet joka paikkaan, vieläpä eri avaimet eri oviin, ja lukuisia salasanoja kaikkiin mahdollisiin yhteyksiin, vaikkapa pankkisaldon tarkastamiseen, luottokortilla maksamiseen tai jopa niin yksinkertaiseen asiaan kuin matkapuhelimeen. ”Aivan kivikautista”, ajattelet saapuessasi työpaikallesi ja vilkaiset ulko-ovea, joka avautuu pehmeästi heti kasvosi tunnistettuaan.

Työkään ei ole samaa kuin ennen. Fyysistä työtä ei enää ole, kenenkään ei tarvitse rasittaa kehoaan esimerkiksi raskailla nostoilla tai vaarantaa psyykkistä hyvinvointiaan yksitoikkoisilla työtehtävillä.

Kenenkään ei tarvitse enää huolehtia puutteellisesta kielitaidostakaan. Järjestelmä kääntää automaattisesti kaikkia valtakieliä. Voit ilmaista itseäsi täsmällisemmin, vapaammin ja hauskemmin. Sama koskee kirjoitettua tekstiä, saat käännöksen heti näkyviin näyttöruudullesi, jos et sitten halua, että se luetaan sinulle ääneen omalla kielelläsi.

Useampien ei oikeastaan tarvitsisi edes tulla työpaikalle, vaan he voisivat työskennellä kotoa käsin tai sieltä, missä nyt sattuisivat olemaan. Mutta ehkä on osoittautunut, että monet itse asiassa haluavat tavata muita ja saavuttavat parempia tuloksia, jos he tapaavat työtovereita.

Ehkä kollegasi pitävät sinua himokuntoilijana. Tai ehkäpä päinvastaisena, sellaisena joka älysovelluksen neuvoilla onnistuu välttämään fyysistä rasitusta mahdollisimman tehokkaasti. Ehkäpä näiden ryhmien kesken syntyy työssä kinaa, niiden joiden mielestä lihakset ovat hyvä asia ja jotka sanovat, ettei lihaksia saa puhumalla, ja toisaalta niiden, jotka pitävät tuollaista ajattelua vanhanaikaisena kiihkoiluna ja turhamaisuutena.

Tulevaisuuden kuvailu voisi jatkua tähän tyyliin. Mutta osuuko kuvaus oikeaan? Miten kaukana tulevaisuudessa nämä asiat ovat?

Kysyimme asiaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Caj Södergårdilta, joka kuuluu Suomessa tekoälyn eturivin tutkijoihin. Näin hän vastaa:

Herättäminen unisyklin perusteella optimaaliseen aikaan
Tähän pystytään jo nyt – markkinoilla on tuotteita. Yhtenä esimerkkinä ovat ns. vuodeanturit, jotka laitetaan patjan alle ja jotka rekisteröivät muun muassa henkilön unen pituuden, laadun, univaiheen – esim. syväunen – ja myös sykkeen ja palautumisen (= sykevälivaihtelun) ja raportoivat tiedot edelleen pilvipalvelun kautta kotitietokoneelle. Kuvaillun kaltainen tilanne voidaan jo toteuttaa tällaisella tekniikalla tai vaihtoehtoisesti älykelloilla ja -rannekkeilla sekä äänisyntetisaattorilla ja Applen Sirin ja Google Assistantin (aiemmin Now) kaltaisilla ohjelmilla, jotka tuntevat aikataulusi.

Liikkumisen mukaan automaattisesti syttyvä valaistus
Voidaan jo nyt tehdä huoneeseen asennettujen anturien avulla. Monet ovat jo hankkineet kotiinsa tällaisia älyvalaisimia.

Peili joka kertoo terveydentilasta
Tunnistaminen onnistuu jo nyt, myös jotkin terveystiedot, esim. syke, stressitaso ja hengitys, voidaan ilmoittaa jo nyt, ja paljon enemmän muutaman vuoden kuluttua. Tämä vaatii ”peilinäytön”, jossa on riittävä kuvatarkkuus ja hyvin kalibroidut värit, jotta näyttö muistuttaa oikeaa peiliä. Onnistuu ehkä viiden vuoden kuluttua, mutta voidaan järjestää jo nyt, jos peiliin yhdistetään kamera ja näyttö.

Valmiit aamiaiset
Keittiörobotteja on jo, ratkaisuja lienee tavallisten kuluttajien saatavilla 5–10 vuoden kuluttua. Keittiöön tarvitaan tietenkin joukko mekaanisia ratkaisuja.

Kahvinkeitin joka ehdottaa erilaisia kahveja
Äänentunnistuksella varustettuja kahvinkeittimiä luultavasti on jo jossain, asian voi järjestää myös, jos kahvinkeitin yhdistetään esimerkiksi Amazon Alexaan tai Google Assistantiin (virtuaalisiin apulaisiin, jotka toimivat yhdessä monenlaisten, internetiin kytkettyjen laitteiden kanssa). Kahvinkeitin voisi ehdottaa myös jotain täysin uutta, aiemmista valinnoistasi riippumatta, tai jotain, josta ystäväsi tai esikuvasi pitää.

Kahvinkeitin tulkitsee äänensävyäsi
On jo, vaikkakin tarkkuutta parannellaan koko ajan.

Uutisten valikoiminen uutislähetyksistä
On jo mm. Amazon Alexassa ja Google Assistantissa, uutiset voidaan näyttää tietokoneen ruudulla tai verkkoon kytketyssä TV:ssä.

Uutisen tärkeyden arviointi henkilön mieltymysten perusteella
On ollut laboratorioissa 1980-luvulta lähtien, toimiva suomen- tai ruotsinkielinen versio vaatii kuitenkin muutaman vuoden muokkaustyön.

Uutiskuvien heijastaminen keittiön seinälle
Voidaan tehdä jo nyt pienillä projektoreilla.

Uutiskuvien heijastaminen hologrammina
Aidot hologrammiratkaisut tulevat ehkä 10 vuoden kuluttua. Samankaltaiseen kokemukseen pääsee jo nyt virtuaalitodellisuus-silmälaseilla, mutta ne ovat liian hankalia tavallisille uutisten kuluttajille.

Automaattiset raportit hoivakodeissa asuvien tai sairaalassa hoidettavina olevien omaisten voinnista sekä viestintä omaisten kanssa
Monet käyttävät jo Skypeä iPadilla ja muilla tableteilla. Ratkaisuja muokataan yhä käyttäjäystävällisemmiksi, jotta vanhukset voivat käyttää niitä tyytyväisinä. Parhaillaan on menossa useita kehityshankkeita, joilla pyritään parantamaan omaisten ja hoidettavien välistä viestintää.

Eri ruumiintoiminnoista tiedottavat vaatteet
On jo taistelulentäjien, palomiesten, sotilaiden ja muiden erityisvaatteissa. Antureita on myös esimerkiksi juoksukengissä. Yleistyvät 5–10 vuoden kuluessa.

Robotit hoitavat nurmikot täydelliseen kuntoon, eivät vain leikkaa niitä
Annapa esim. Husqvarnalle 10 vuotta aikaa, niin asia on hoidettu. Sama koskee laajemmassa mittakaavassa maataloutta, automaattiohjatut traktorit pystyvät lannoittamaan pellot optimaalisesti hyödyntämällä maahan upotettujen anturien välittämää tietoa sekä kuvauskoptereiden, lentokoneiden ja satelliittien kuvia.

Autot ymmärtävät käskysi ja löytävät järkevimmän ajoreitin
Nykyiset navigaattorit osaavat tämän jo, esim. Google Mapsin ja ääniohjauksen avulla.

Itseohjautuvat robottiautot
Tunnetusti niitä jo on, esim. VTT on testannut Martti-autoaan Suomessa. Niiden laaja käyttöönotto Suomessa vie kyllä vielä vuosia, muun muassa on säädettävä vastuusuhteen määrittävät lait ja asetukset. Talviset tiemme ovat myös haaste, tiemerkinnät eivät esimerkiksi näy lumisilla ja jäisillä teillä.

Kasvotunnistuksen perusteella avautuvat ovet
On jo kaupoissa, testiversiona myös Suomessa. Tietyt matkapuhelimet avaavat samalla tekniikalla näytön lukituksen omistajalleen.

Automaattinen käännös eri kielten välillä
Se on kehittynyt pitkin harppauksin viime vuosina sitä mukaa, kun koneoppiminen ns. syvien neuroverkkojen avulla on otettu käyttöön. Itse kukin voi mennä esim. Google Translateen kokeilemaan. Käännös on kaukana täydellisestä mutta kuitenkin täysin ymmärrettävä. Laatu paranee koko ajan, etenkin suurten maailmankielten välillä. Suomi ja ruotsi ovat tietenkin pieniä kieliä ja tulevat tässä kehityksessä jälkijunassa.