Sähköyhtiöt ovat pitkään olleet kasvavassa määrin myös IT-yrityksiä, ja prosessi on siirtymässä uuteen vaiheeseen tekoälykehityksen myötä.
Tämä näkyy Herrforsissa etenkin CIO Robert Ståhlin business technology -osastolla.
”Asiakassuhteet, ohjelmistokehitys ja markkinointi kehittyvät parhaillaan nopeasti”, hän kertoo.
Ståhl kuvailee, kuinka sisäinen tehokkuus ja tuottavuus kasvavat, ja kuinka ainakin aluksi kyse on melko helposti saavutettavista tuloksista.
”Nykyään on usein parempi käyttää tekoälychättibottia Googlen sijaan, jos olemme jumissa ja tarvitsemme tiettyä tietoa ohjelmointia varten”, hän kertoo.
Kyse voi olla vaikkapa Herrforsin Frends-integraatioalustasta, joka mahdollistaa tiedonsiirron eri järjestelmien välillä. Tämä vaatii usein ohjelmistokoodien kirjoittamista erityisten muotoiluongelmien ratkaisemiseksi.
Eräs tärkeä havainto on, että työ on samalla muuttunut hauskemmaksi.
”Saamme tehdä uusia asioita ja kokeilla erilaisia työskentelytapoja, ja osaamme ratkaista ongelmat sujuvammin. Laadun parantumisen lisäksi myös työntekijöiden työtyytyväisyys on lisääntynyt”, Ståhl toteaa.
Tästä pääset lukemaan artikkelin chättibotista, joka otetaan pian käyttöön Herrforsin asiakaspalvelussa.
”Sähköpostitse ja puhelimitse saapuu usein laskuista, sopimuksista ja sovellustemme käytöstä samanlaisia kysymyksiä, joista chättibottimme voisi huolehtia. Lisäksi se voi palvella asiakkaita ympäri vuorokauden.”
”Tämän ansiosta asiakaspalvelijat voivat keskittyä enemmän asiakkaisiin, jotka todella haluavat tai tarvitsevat henkilökohtaista palvelua.”
Robert Ståhl mainitsee, että asiakkaat antavat usein rakentavaa palautetta ja konkreettisia ehdotuksia. ”Se on meille erittäin arvokasta.”
Tekoälyn tuleva keskeinen rooli eurooppalaisella tasolla liittyy siihen, miten sähköverkkojen kapasiteettia voidaan optimoida. Taustalla on se, ettei merkittäviä osia sähköverkosta voida hyödyntää täysimääräisesti turvallisuussyistä ja siksi, ettei niitä ole suunniteltu energiamurroksen vaihteleville virtauksille.
Esimerkiksi nk. virtauspohjainen (flowbased) markkinakytkentä otetaan käyttöön Pohjoismaiden sähköpörssin vuorokausimarkkinoilla lokakuun lopussa.
Lyhyesti sanottuna tekoäly tekee laskelmia sähköverkon kapasiteetin mitoittamisesta. Missä päin verkkoa on käyttämätöntä tilaa ja missä on ylikuormituksen riski? Miten sähkövirtoja voidaan ohjata siten, että verkkoa voidaan hyödyntää paremmin? Ylittämättä niitä turvallisuusmarginaaleja, jotka ovat tarpeen sähköjärjestelmän romahduksen estämiseksi.
Tässä prosessissa on kyse valtavista tietomääristä, joita Euphemia-superalgoritmi käsittelee useiden parametrien perusteella sähköpörssin hintoja laskiessa.
Tekoälyä voitaisiin ehkä käyttää myös uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen hieman toisenlaisesta näkökulmasta – sähköjärjestelmän kehityksestä kohti yhä suurempaa volatiliteettia ja tasapainottamistarvetta. Tuotteiden ja palvelujen tarve on joka tapauksessa valtava.
Robert Ståhl suosittelee kaikkia kokeilemaan ChatGPT:n kaltaisia tekoälybotteja, mutta harkiten. Chättibottiin syötettyä tietoa käytetään jatkuvasti kouluttamaan sitä älykkäämmäksi.
”Me olemme Herrforsilla hyvin tarkkoja siitä, ettemme syötä julkiseen tekoälyyn luottamuksellisia tietoja tai henkilötietoja. Täytyy muistaa, että kyse on varhaisesta teknologiasta.”
Joten mieti kahdesti, etenkin jos lataat jotain. Jos kysyt tekoälyltä pelkästään kysymyksiä, riski ei kenties ole niin suuri, mutta hyvin henkilökohtaisissa asioissa kannattaa kuitenkin olla varovainen.
”Samoin tulee muistaa, että chättibotti hourailee ja hallusinoi, jos se ei tiedä, mitä sanoa. Ja se voi olla äärimmäisen vakuuttava. Voi kuulostaa siltä, että tekoälyllä olisi vastaukset kaikkeen, mutta ei ole lainkaan varmaa, että vastaukset pitävät paikkansa.”
”Tekoäly ei ole itsetarkoitus, vaan työkalu, jolla voimme löytää fiksumpia ja tehokkaampia ratkaisuja. Mutta emme saa lukea tekoälyn ansioksi kykyjä, joita sillä ei ole. Sinun tulee tietää, mitä tekoäly tekee, koska muuten chättibotti saattaa huijata sinut johonkin täysin järjettömään.”
Miltä tulevaisuus näyttää viiden vuoden päästä?
Robert Ståhlin mukaan kaikki digitalisaation muodot kehittyvät paraikaa nopeasti; etenkin tekoäly on tehnyt valtavia harppauksia viimeisen puolen vuoden aikana.
”Automaatiosta on puhuttu useita vuosia, mutta nyt sitä vihdoin tapahtuu. Ja viisi vuotta on tässä yhteydessä pitkä aika. Sen huomaa, kun katsoo viisi vuotta taaksepäin – monet alamme järjestelmät näyttivät silloin täysin erilaisilta.”
”Se tuntuu hieman kuin automaatiolta steroideilla jo nyt, kun katson omaa osastoamme ja mitä aiomme tehdä seuraavan vuoden aikana. Otamme ison askeleen eteenpäin, varsinkin datan analysoinnin ja yhtenäisemmän työskentelyn suhteen.”
Antaako tekoäly uusia työkaluja myös vähemmän hyville voimille?
”Ehdottomasti. Eivät vain hyvät tyypit käytä tekoälyä, vaan suuressa määrin myös pahantekijät, olivatpa he sitten politiikan motivoimia ja valtion rahoittamia toimijoita tai moderneja rosvoja, joiden päämääränä on saada rahaa. Voimme olettaa kaikkien käyttävän tekoälyä, niin hyökkäykseen että puolustukseenkin.”
”Pahat voimat eivät voi ottaa haltuunsa tekoälyä, mutta ne voivat sen sijaan käyttää sitä aiheuttaakseen ongelmia. Ja ne tekevät niin aivan varmasti riippumatta siitä, kysyykö kukaan asiasta vai ei”, Ståhl toteaa.
Kuinka huolissamme meidän pitäisi olla?
Kaksi kysymystä Robert Ståhlille:
On kauhuskenaarioita siitä, että tekoäly valloittaisi maailman – kuinka huolissamme meidän pitäisi olla?
”Minä pidän sitä tieteiskirjallisuutena. Silloinhan IT-järjestelmät tulisivat itsetietoisiksi ja näkisivät ihmisen vihollisena. En kuitenkaan usko, että ihmisen luovuus voitaisiin korvata. Sen sijaan meidän täytyy rehellisesti todeta, että monet työtehtävät ovat katoamassa.”
”Yksi esimerkki on rahoituspalveluyritys Klarna, joka äskettäin irtisanoi 700 työntekijää viitaten pääasiassa siihen, että tekoäly voi ottaa hoitaakseen suuren osan heidän työtehtävistään.”
Teknologisten siirtymien yhteydessä usein sanotaan, että uusia työpaikkoja syntyy vanhojen kadotessa. Tuleeko niin tapahtumaan?
”Uskon, että tekoäly hoitaa tulevaisuudessa ainakin toistuvat tehtävät. Mutta meillä on edessämme kysymys: pitäisikö tekoälyn hoitaa yksinkertaiset vai vaikeat tehtävät? Voisin kuvitella, että tulevaisuudessa työtehtävät tulevat henkilökohtaisemmiksi, niin että voimme yhä enemmän hyödyntää henkilökohtaista osaamistamme, kun taas tekoäly hoitaa suurimman osan.”
”Se merkitsee uutta tilannetta sekä työnantajille että työntekijöille. Ehkä jakautumista ihmisiin, jotka viihtyvät luovempien ja haastavampien tehtävien parissa, sekä ihmisiin, jotka haluavat mieluummin tehdä staattisempaa työtä?”
”En usko yhtään siihen skenaarioon, että robotit tekevät kaiken työn ja ettei meidän tarvitse enää tehdä mitään itse. Sen sijaan työmarkkinoiden vaatimukset tulevat varmasti muuttumaan. Monet tarvitsevat lisäkoulutusta pysyäkseen mukana.”
