On suuri ilo, että Jacobstads Wapen voi pian taas purjehtia, sanoo Pietarsaaren museonjohtaja Carola Sundqvist.
Gun-Marie Wiis

Jacobstads Wapen purjehtii taas pian

Kukaan ei voi ottaa Pietarsaarelta sen loistavaa merenkulun historiaa. Menestyksen taustalla oli kuitenkin tiivis alueellinen yhteysverkosto, jossa kaikki tarvitsivat toistensa osaamista.

Maineikkaan Jacobstads Wapen -kaljaasin kastenimi on sekä oikea että väärä. Pietarsaaren kaupunki käytti laivaa aseena taisteltaessa 1700-luvun purjehdusvapaudesta, mutta todellisuudessa kaupungin laivanrakennusmaine ja menestyksekäs merenkulku olivat koko maakunnan yhteisen osaamisen tulosta.

Yhtään merkittävää alusta ei olisi rakennettu ilman ideoita ja resursseja meren toiselta puolelta, Tukholma suurena solmukohtana. Maakunnan kauppiaat ja talonpojat eivät myyneet Tukholmassa vain tuotteitaan vaan usein jopa laivansa, joilla he olivat purjehtineet silloiseen pääkaupunkiin.

Kaikesta huolimatta Jacobstads Wapen oli luonnollinen valinta, kun Pietarsaaressa päätettiin 1980-luvulla rakentaa uusi laiva vanhojen piirustusten mukaan. Rakentaminen pohjautui Suomen vanhimpiin säilyneisiin laivapiirustuksiin, jotka kaikesta päätellen Henrik Fredrik Chapman laati v. 1755. Piirustuksia säilytetään Pietarsaaren museossa. Laiva edustaa monin tavoin tärkeää historiallista vaihetta, joka alkoi purjehdusvapaudella v. 1765, kaksi vuotta ennen Jacobstads Wapenin neitsytmatkaa.

 

Henrik Fredrik Chapman

Historioitsijoiden mukaan Henrik Fredrik af Chapman (1721–1808) teki laivanrakennuksesta tiedettä. Chapman ehti pitkän elämänsä aikana tutustua mm. maakuntaamme talvella 1758–1759 ja johtaa Suomenlinnan laivanrakennustoimintaa 1762–1764.
Kuva: Wikipedia

 

Laivanrakennus osui alueen vaiherikkaaseen aikaan. Gabriel Aspegren oli Pietarsaaren ja Pedersören tarmokkaana kirkkoherrana saapunut paikkakunnalle v. 1754, ja hän johti alueella 30 vuoden ajan kuolemaansa asti monenlaisia rakennushankkeita ja rakennutti mm. Rosenlundin mallitilan.

Neljä pietarsaarelaismiestä ilmoitti maistraatille v. 1761 perustavansa yrityksen, joka myöhemmin tuli tunnetuksi Strengbergin tupakkatehtaana. Miehet olivat tiiviissä yhteydessä Anders Chydeniukseen, joka oli valittu Alavetelin kappalaiseksi v. 1753. Chydeniuksella oli merkittävä rooli tapulipakon lakkautuksessa, minkä jälkeen pohjalaiskauppiaat saivat siis viedä tuotteitaan myös muihin kuin vain Turun ja Tukholman satamiin.

Chydenius oli innokas tupakanviljelijä ja Jacobstads Wapenin suurimman osakkaan, Olof Mellbergin vävy ja raatimies Petter Teliinin lanko. Teliin omisti Pirilön telakan, jossa Wapnet todennäköisesti rakennettiin.

65-jalkaisen (22,5-metrisen) kaljaasin rakentaneet puusepät vaalivat jo tuolloin vanhoja laivanrakennusperinteitä, jotka olivat laajasti maakuntaan juurtuneita ja merenkulkupiireissä kansainvälisesti tunnettuja – eivät siis yksinomaan pietarsaarelaispiirre.

Puut haettiin kaukaa, sillä kaikki lähistön suuret metsät oli jo aikoja sitten kaadettu. Henrik Fredrik Chapman kuvaili asiaa tehtyään Pohjanmaalle tarkastusmatkan 1758–1759: Pedersören metsät oli ”hakattu maan tasalle laivanrakennusta ja tervanpolttoa varten”.

Chapman löysi hiukan kookkaampaa laivapuuta Kaustiselta, Räyringistä ja Honkalasta, mutta tarvittavan kaliiperin puuta löytyi vasta Vimpelistä, Soinista ja Lehtimäeltä.

Valitettavasti alkuperäisen Jacobstads Wapenin rakentamisen yksityiskohtia ei tunneta. Sen sijaan tiedetään, että Wapnet purjehti Pietarsaaresta v. 1767, ja se oli yhdessä Nya Enigheten -prikin kanssa ensimmäinen alueelta Juutinrauman läpi purjehtinut alus.

Jacobstads Wapen ei koskaan palannut. Sen määränpäänä oli Englannin kanaali. Laiva todennäköisesti myytiin matkan aikana jossain kanaalin tai Pohjanmeren satamassa.

 

Jacobstads Wapen oli selkeästi suosittu laivan nimi 1700-luvulla, sillä saman nimen sai kaksi muutakin laivaa: jahti ja ”parkkirunkoinen priki”, valmistunut v. 1761. Kenties jälkimmäinen perustui Chapmanin piirustuksiin.

TEKSTI: Svenolof karlsson