Evijärven ja lähipitäjien murresanoja
Seuraavat Evijärven ja lähipitäjien murre-esimerkit on poimittu Suomen murteiden sanakirjasta ja Suomen murteiden sana-arkistosta.
Esimerkkilauseita on muokattu helppolukuisempaan muotoon, joten äänteellisiä piirteitä ilmaisevat erikoismerkit on jätetty pois. Myös sanojen rajalla esiintyvät äänne-ilmiöt (lehemäh henki, sellasem pyssyn) on muutettu muotoon lehemä henki, sellasen pyssyn.
heti (esiintyy Järviseudulla muodossa het)
merkitykset:
1.ajasta: viipymättä, samassa, siinä t. tuossa paikassa, tuossa tuokiossa, oitis.
Poijat, mänkää het tekemään näijen hevosille ruvisjauhosiliput! Kerranki oltii lehtimetässä ni, kaks kärmestä oli ja sillon tuli lähtö siitä puskikosta het.
2.vahvikesanana: aivan, kertakaikkiaan, -pa, todella,ihan.
Ku het seihtemenkymmentä vankkaa leipää meni viikossa. Anna minä otan het koppakouralla (= reilusti). Lounaasta se tuulla leyhyttää het kun lehemä henkee.
Järviseudun asukkaita on kutsuttu leikillisesti hetjärveläisiksi.
hillomarja
merkitys: puolukka.
Hillomarjoja jos noukittiim pikkuse (mutta muuten niitä ei poimittu säilöttäväksi).
Pikkupoijjat ottaa karhunputkeja ja teköö siitä sellasen pyssyn, jolla ne puhaltaa hillomarjoja toistesa päällen.
loola
merkitys: laatikko. Tunnetaan tässä asussa myös hämäläismurteissa ja lähialueilla. Tämä on ainoa Järviseudun murteen sana, jossa yleiskielen d:tä vastaa l.
Tuollon yhessä loolassa vielä Hanna-vainaan kirkkovakka. Vieppäs tämä tulitikkuloola piisin karmille!
Alajärveläisiä on kutsuttu leikillisesti loolajärveläisiksi.
maittila
merkitys: kerma. Tunnetaan myös Etelä-Pohjanmaalla.
Maittilalla ne (ahavoituneet jalat) voijeltii ja villanen sukka pantii jalakaa. Kyllä tuli velli hyvää ku ehejään (= kuorimattomaan) maitoon keitti, jostei oo otettu yhtään maittilaa pois.
räivä
merkitys: julkea, pahatapainen, kärttyinen.
Ku kersa oli oikeen räivä ja pahanilikinen niin sanottiin jotta se o ihtiriekko. Ei se elämässä mitää poraamista oo, seun vain niin räivä ettei mikää kelepaa.
väkitukko, väkitukkoinen
merkitys: itsepäinen, uppiniskainen, vastahankainen.
Ne (eteläpohjalaiset) on väkitukkoja ja ylypeitä siitä (murteestaan). Kyllä ne on niin väkitukkosta sukua.
