Lehmien palveluksessa

”Meijeriauto, rehuauto, keinosiementäjä, kaikki neuvojat… tänne on monilla asiaa”

 


Joka aamu klo 6.30 Mikael ja Anne-Maj Österberg ovat paikalla navetassa.
Kuva: Kasper Dalkarl

Ei pikavoittoja
Maidontuotanto on pitkäjänteistä liiketoimintaa ja maitotilalliset ovat sitkeää tekoa. Tilalla on 75 lypsylehmää ja suunnilleen yhtä monta hiehoa, jotka eivät vielä ole saaneet ensimmäistä vasikkaansa. Hiehot alkavat tuottaa maitoa kahden vuoden iässä.

”Hiehot ovat kesällä ulkona, ja ne keinosiemennetään 14–15 kuukauden iässä ja poikivat toivottavasti yhdeksän kuukautta myöhemmin”, Mikael kertoo.

Tila on viime päivinä saanut myös useita sonnivasikoita. Ne siirtyvät muutaman viikon kuluttua toiselle tilalle, joka on erikoistunut teuraskarjan kasvatukseen.

”Teurasnautojen kasvatus on tärkeä osa lihantuotantoa. Suomessa karja saa hyvää ravintoa valoisina kesinä kasvaneesta ruohosta. Voimme hyvällä omallatunnolla syödä kotimaisia lihatuotteita tuontipihvien sijasta, sillä ne eläimet on kasvatettu aivan eri olosuhteissa”, Mikael sanoo.

Österbergin pariskunta pystyy töin tuskin peittämään turhautumistaan siitä, ettei suomalaisia maataloustuotteita arvosteta niin korkealle kuin pitäisi.

”Olemme Suomessa lihan- ja viljantuottajien saamassa tuottajahinnassa EU-keskiarvon alapuolella. Kun ajatellaan miten hienoja tuotteita meillä on ja miten hyvin niitä valvotaan, meidän pitäisi ehdottomasti päästä EU-keskiarvon yläpuolelle. Olisi tärkeää ottaa elintarvikepakkauksiin käyttöön yksityiskohtaiset alkuperämerkinnät, jotta kuluttajat pystyisivät tekemään tietoisia valintoja”, Mikael sanoo.

 

Maanviljelijät puristuksissa
Mikael näkee Suomen kaksi hallitsevaa kauppaketjua suurena syynä tuottajahintojen alhaisuuteen.

”Ne ovat viime vuosina alentaneet hintojaan maanviljelijöiden kustannuksella. Meillä ei ole marginaaleja, joista ottaa, ja monet viljelijät kamppailevat rankoissa kannattavuusongelmissa.”

Maailmanmarkkinoilla viljasiilot ovat olleet viime vuodet täpötäynnä suurten tuottajamaiden hyvien satojen ansiosta. Niinpä viljanhinnat ovat laskeneet ja vetäneet mukanaan muitakin maatalouden raaka-aineita. Suomessa sitä vastoin sadot ovat olleet harvinaisen huonoja viime vuosina, mikä on heikentänyt kotimaisten maanviljelijöiden haavoittuvaa tilannetta.

Lisäksi viime vuosien suurvaltapolitiikka on iskenyt kipeästi Suomen maanviljelijöihin. Kun Venäjä miehitti Krimin v. 2014, länsimaiden asettama kauppasaarto vaikutti suoraan suomalaisten maitotilallisten tuottajahintoihin.

”Se kirveli, vaikka olimmekin ehtineet maksaa suuren osan investointiamme. Jotta voimme harjoittaa täällä maidontuotantoa pitkällä aikavälillä, tarvitsemme kannattavuutta, jonka ansiosta voimme investoida jatkossakin”, Mikael sanoo.

”Ja maataloushan työllistää monia muitakin maanviljelijöiden lisäksi. Joinain päivinä meillä on piha täynnä autoja, kun meijeriauto hakee maitoa, rehuauto tuo rehua, keinosiementäjä ja eläinlääkäri käyvät navetassa ja erilaiset myyjät ja neuvojat tarjoavat tuotteitaan ja palveluitaan. Kun maataloudella on niukkaa, myös monilla muilla aloilla on niukkaa”, Anne-Maj lisää.