Monika von Bonsdorff aloitti syyskuussa työn liiketoiminnan kehittämisen professorina. Tämä viisivuotinen professuuri on Vaasan yliopiston ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen yhteinen, ja sillä on tarkoitus tukea alueen yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja yrittäjyyttä.
”Aion pääasiassa omistautua isolle tutkimushankkeelle, jossa selvitämme eläkeikäisten yksityisyrittäjien siirtymistä eläkkeelle. Tutkimus on osoittanut monien yrittäjien työskentelevän vielä 70-vuotiainakin, he ovat väsyneitä ja kantavat huolta siitä, miten yrityksen käy.”
Asia on erityisen tärkeä Pohjanmaalla, jossa yrittäjien osuus väestöstä on valtakunnallista kärkeä. Pietarsaaren seudun kehittämisyhtiö Concordia on myös kiinnittänyt asiaan tänä vuonna huomiota Suunniteltu omistajanvaihdos -hankkeellaan.
”Alueellamme on runsaasti sen ikäisiä yrittäjiä, joiden on mietittävä omistajanvaihdosta. Hyvin suunniteltu prosessi voi viedä 10 vuotta, joten kannattaa aloittaa hyvissä ajoin”, sanoo Concordian yritysneuvoja Kari Myllymäki.
Kaatuvat saappaat jalassa
Yrittäjät ovat kirjava joukko, ja meillä on suhteellisen vähän tietoa siitä, mitä he ajattelevat eläkkeelle jäämisestään.
”Aloin kiinnostua asiasta v. 2012 toimiessani tutkijana Floridassa. Matti Vanhanen oli muutamaa vuotta aiemmin käynnistänyt keskustelun eläkeiän nostamisesta Suomessa 63:sta 65 vuoteen, mikä sai ammattiliitot nousemaan barrikaadeille. Kukaan ei tuntunut ajattelevan sitä, että monet yrittäjät itse asiassa työskentelevät pitkälle yli 65-vuotispäivänsä”, Monika von Bonsdorff sanoo.
Hän on kahden vuoden ajan kerännyt runsaasti aineistoa tutkimustaan varten. Pari sataa eläkeikäistä yrittäjää on kertonut haastatteluissa, mitä he ajattelevat eläkkeelle jäämisestään ja yrityksensä tulevaisuudesta. Haastattelujen punaisena lankana kulkee huoli omasta terveydestä, siitä mitä heille jää, kun heillä ei enää ole yritystään ja miten työntekijöiden käy uuden omistajan alaisuudessa.
”Monet ovat kokeneet tiukkoja taloudellisia aikoja, ja heillä on kova työmoraali. Jotkut sanovat, etteivät he jää koskaan eläkkeelle, vaikka he sisimmässään tajuavat, etteivät jaksa tehdä ikuisesti työtä. Suurena vaarana on, että he tekevät eläkepäätöksen vasta terveyden horjuessa, ja siinä tilanteessa syntyy harvoin onnistuneita omistajanvaihdoksia.”
Rakastakaa muutosta
Omistajanvaihdoksista on silti onnistuneitakin esimerkkejä. Niissä on muutamia yhteisiä tekijöitä.
”Yrittäjä on aloittanut ajoissa, ottanut ulkopuolisia avukseen ja varmistanut, että koko perhe on yhtä mieltä ratkaisusta. Meillä on julkisia ja yksityisiä toimijoita, jotka voivat auttaa yrittäjiä ostosopimuksissa, verotusasioissa ja juridiikassa.”
Monet yrittäjät ovat perustaneet yrityksensä paljon ennen kuin globalisaatiota tai digitalisaatiota edes tunnettiin.
”Yleisesti voidaan sanoa, että korkeakoulutettujen ja muutosmyönteisesti suhtautuvien yrittäjien on helpompi sopeutua muutoksiin. Nehän sisältävät usein myös uusia mahdollisuuksia. Jos omistaja ei itse käytä sähköpostia tai Internettiä, se heijastuu koko yritykseen.”
Monet pienet ja keskisuuret yritykset kuuluvat Pohjanmaalla verkostoihin tai alakohtaisiin keskittymiin. Monet toimivat ison asiakkaan alihankkijoina, mutta siinä on sekä etunsa että haittansa.
”Toki iso ja menestyvä asiakas tuo turvaa liiketoimintaan. Alihankintasuhde auttaa pienyritystä pysymään kehityksen kelkassa ja tarjoaa mahdollisuuden investoida tulevaisuuteen. Samalla vaarana on kuitenkin, että iso asiakas ajautuu ongelmiin, ja silloin alihankkija joutuu vaikeuksiin, jos koko toiminta on rakennettu palvelemaan juuri kyseistä isoa asiakasta. Näimme siitä monia esimerkkejä Nokian romahdettua.”
Juuria Pietarsaaressa
Monika von Bonsdorff kaipaa elinkeinoelämän ja yliopiston välille tiiviimpää yhteistyötä, jotta osaaminen kulkisi molempiin suuntiin.
”Aivoviennin ehkäisemiseksi on äärettömän tärkeää, että tällä alueella on korkeakouluja. Pyrin itse osaltani lisäämään alueen elinkeinoelämän ja Kokkolan yliopistokeskuksen yhteistyötä hankeaikana.”
Hän on varttunut ruotsinkielisessä perheessä Jyväskylässä ja hänellä on läheinen kytkös Pohjanmaahan. Äidinäiti Tova Hoffstedt varttui Pietarsaaressa, jossa hänen isänsä Knut Hoffstedt oli Strengbergin tehtaanlääkärinä.
”Birgitta-äitini vietti kesät Pietarsaaressa ja myös opiskeli siellä lastentarhanopettajaksi ennen kuin hän palasi Helsinkiin. Hän muutti myöhemmin Jyväskylään isäni kanssa ja jatkoi sitten opintojaan. Äidinäitini Stina-sisko on myös kertonut minulle, millaista Pietarsaaressa oli hänen nuoruudessaan. Odotan mielenkiinnolla, että pääsen tutustumaan isoäitini kotiseutuun hiukan paremmin”, Monika von Bonsdorff sanoo.
