Euroopan komissio esitteli joulukuussa kunnianhimoisen tavoitteensa, jonka mukaan Euroopasta tulee maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. The Green Deal (”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”) on toimenpidepaketti, jolla pyritään mm. vähentämään teollisuuden ja liikenteen päästöjä, suojelemaan biologista monimuotoisuutta sekä panostamaan tutkimukseen ja innovaatioihin.
”Olemme siirtymävaiheessa, ja meidän täytyy pysytellä eturintamassa eikä rynnätä sokeasti päin seinää. Vanhaan teknologiaan perustuvat liiketoimet eivät menesty pitkällä aikavälillä. Jos luotamme fossiilisiin ratkaisuihin tekemättä uudistuksia, päädymme ainoastaan asiakkaiksi sellaisille, jotka ovat kehittäneet uusia teknologioita. Siitä tulee kallista”, sanoo vaasalainen Miapetra Kumpula-Natri, Euroopan parlamentin jäsen v. 2014 lähtien ja kansanedustaja 2003–2014.
Hän näkee Green Deal -ilmastosopimuksen Pohjanmaalle mahdollisuutena, ei uhkana.
”Pohjalaisella elinkeinoelämällä on ratkaisuja ja osaamista kaikilla ilmastosopimuksen eri osa-alueilla. Meillä on huipputeknologista ja erikoistunutta teollisuutta, maanviljelijämme saavat uusia tulonlähteitä biopolttoaineista ja käyttämällä maitaan hiilinieluina, talonrakentajamme voivat viedä ulkomaille terveitä ja energiatehokkaita taloja. Tämä on valttia markkinoilla jo nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa.”
Energiatehokkuus palkitaan
Istumme kahvilassa keskellä monikielistä puheensorinaa Euroopan parlamentissa Strasbourgissa. Parlamentaarikot käsittelevät tämänpäiväisessä istunnossa pääasiassa ihmisoikeuskysymyksiä, mutta myös energia-asiat ovat ihmisten huulilla. Istunnossa keskustellaan mm. taksonomiasta eli EU:n työkalusta, jolla luokitellaan, mitkä sijoitukset ovat ympäristöllisesti kestäviä ja täten vihreitä sijoituskohteita.
Ranska, jolla on lähes 60 ydinreaktoria, ajaa ydinvoiman luokittelemista kestäväksi, sillä se on päästötön energiamuoto ja voi korvata fossiilisia polttoaineita. Muut maat puolestaan haraavat vastaan toteamalla, ettei käytetyn ydinpolttoaineen loppusäilytys ole kestävä vaihtoehto.
”Näyttää muodostuvan kompromissi, jossa kansallisille tulkinnoille annetaan tilaa”, uskoo Kumpula-Natri.
Taksonomia on jo arkipäivää toisella alueella. Useat pankit ja luottolaitokset, mm. Euroopan keskuspankki, ovat päättäneet olla myöntämättä lainoja fossiiliseen teknologiaan perustuviin investointeihin.
”Myös Vaasassa olemme tehneet tonttipoliittisen päätöksen myöntää uutta ja tarpeeksi energiatehokasta taloa rakentavalle 50 % tonttivuokra-alennuksen ensimmäiseksi viideksi vuodeksi. Pienemmällä energiatehokkuudella saa kahden vuoden alennuksen.”
Ylijäämä kohtaa rajaesteet
Tavaroiden ja palveluiden tulee liikkua esteettömästi EU:n sisämarkkinoilla, jotta kuluttajat ja teollisuus voivat hyödyntää laajaa tarjontaa kilpailukykyisin hinnoin. Tämä on EU:n peruspilareita, joka on toiminut erinomaisesti monilla sektoreilla. Ei kuitenkaan sähkön kohdalla. Sähkönsiirto valtiorajojen yli on monin paikoin Eurooppaa edelleen vaikeaa.
”Sää ja tästä syystä myös sähköntuotanto vaihtelevat eri puolilla mannerta. Koko Euroopan avoimet sähkömarkkinat tasapainottaisivat paljon paremmin sähkön tarjontaa ja kysyntää, mutta vieläkin pelätään omien kansallisten sähkömarkkinoiden joutuvan kärsimään.”
Kumpula-Natri mainitsee esimerkkinä Saksan, jossa tuuli- tai aurinkovoiman raportoidaan ajoittain käyvän täydellä teholla ja tuottavan enemmän energiaa kuin maassa tarvitaan.
”Eurooppalaisesta näkökulmasta on surullista, että vihreän sähkön ylijäämää ei voida naapurimaissa hyödyntää, sillä säännöt eivät vielä salli sitä tai maiden välinen siirtokapasiteetti ei riitä.”
Pohjoismaat esikuvana
Peloista huolimatta Euroopassa ollaan kiinnostuneita valtionrajat ylittävien sähkömarkkinoiden toiminnan parantamisesta. Monet pitävät esikuvana Pohjoismaiden integroituja sähkömarkkinoita ja Nordpool-sähköpörssiä.
”Virolainen kollegani piti parlamentissa hienon puheen siitä, kuinka selvästi päästöt ja sähkönhinnat laskivat Virossa maan liityttyä Nordpooliin. Tämä oli selkeä viesti, joka osoitti Pohjoismaiden ulkopuolisille maille, että avoimeen sähkökauppaan kannattaa uskaltaa panostaa.”
Toinen pelko, jolta Pohjoismaat ovat suhteellisen hyvin välttyneet, on sähkölinjojen vastustus.
”Saksassa sähköverkon rakentamista rajoittaa laaja kansanliike ja aktivismi, jonka mukaan sähkölinjat rumentavat maisemaa ja niiden väitetään muodostavan säteilyn takia terveysuhan. Olemme onneksi Suomessa voineet kehittää sähköverkkoa paremmin säätä ja muita rasituksia kestäväksi, vaikkakin suurin kustannuksin, etenkin haja-asutusalueiden sähköyhtiöiltä.”
Puhtaita sähköautoja
Green Deal sisältää myös liikenteen siirtymisen fossiilisista polttoaineista päästöttömiin. Yhtenä konkreettisena osatavoitteena on, että EU:ssa ennen v. 2030 ensirekisteröidyistä autoista 25 % on vähäpäästöisiä tai päästöttömiä.
Kumpula-Natri ei usko vaatimuksen aiheuttavan ongelmia Pohjanmaalla, jossa yksityisautoilu on syvään juurtunutta. Hän viittaa syyskuun 2019 tilastoon, jossa hybridien, sähköautojen ja muiden fossiilivapaiden vaihtoehtojen osuus kaikista ensirekisteröidyistä autoista oli Suomessa 15,9 %.
”Olemme oikealla polulla, ja tätä on helppo verrata kännyköiden kehitykseen. Ensin tulevat kalliit ja aika yksinkertaiset mallit, mutta vähitellen teknologia kehittyy ja hinnat laskevat. Samalla huolestuneille ihmisille voi olla hankala selittää, että vaikka markkinoilla on päästöttömiä autoja, 84 % kaikista myydyistä uusista autoista käyvät silti fossiilisilla polttoaineilla.”
Sähköautollakin on likainen historiansa. Suuri osa maailman akkutuotannosta tapahtuu Kiinassa, jossa harvinaisten maametallien kaivoksilla on suuri kielteinen ympäristövaikutus. Irtautuakseen Kiinan akkutuonnista EU on perustanut European Battery Alliance -organisaation, jonka tavoitteena on varmistaa kestävillä menetelmillä tuotettujen akkujen saatavuus Euroopassa.
”Tämä luo mahdollisuuksia myös Pohjanmaalle. Meillä on Kaustisella Keliberin litiumesiintymä ja Vaasassa valtava määrä energiaosaamista. Merenkurkun toisella puolella Northvolt rakentaa tehdasta Skellefteåån.”
Liikenteen ympäristövaikutus supistuu huomattavasti, ainakin paikoitellen, kun sähköautot saavat puhtaat akut ja korvaavat bensiini- ja dieselautot.
”Hyöty ei valitettavasti ole kovin suuri monissa maissa, joissa sähköntuotanto nojaa valtaosin fossiilisiin polttoaineisiin. Sen sijaan Suomessa päästöt supistuvat merkittävästi, kun lataamme autot omalla pohjoismaisella sähköllämme, joka on 90-prosenttisesti fossiilitonta”, Miapetra Kumpula-Natri sanoo.
