Boliden-konserni omistaa mm. Kokkolan sinkki-sulat–tamon ja Harjavallan kuparisulattamon ja kuuluu Suomen suurimpiin sähkönkuluttajiin. Mats Gustavsson on toiminut konsernin energiajohtajana pian 10 vuotta.
Sähkön hinta on sähköpörssissä n. 20 €/MWh. Onko se oikea hintataso?
”Peruskysymyksenä on, mitä sähkön tuottaminen tosiasiassa maksaa. Nord Poolin hintakäyrä ei kerro siitä nyt juuri mitään vaan heijastaa sähköylijäämää, jonka ovat aiheuttaneet hiilen äärimmäisen matala maailmanmarkkinahinta ja uusiutuvan tuo-tannon valtavat tuet.”
Sähkön hinta ei siksi säily ikuisesti alhaisena.
Mats Gustavssonin mielestä nyt on aika lakkauttaa tukijärjestelmät. Ei vain koska tuet kuristavat nykyistä sähköntuotantoa ja korvaavat sitä kalliimmilla vaihtoehdoilla, vaan myös siksi, että ne saavat aikaan tehovajetta.
”Meillä on tulevaisuudessakin oltava sähköntuotantoa, jota voi suunnitella ja joka ei ole riippuvainen säästä. Koska kaikki maat käyttäytyvät suunnilleen samoin, tehontarve kas-vaa entisestään. Jolla on kaupan tehoa, pystyy tietyissä tilanteissa ottamaan siitä periaatteessa mitä hintaa tahansa”, Mats Gustavsson sanoo.
”Kehityssuunta ei ole hyvä, siksi Ruotsin tulisi pitää ydinvoimalansa, kunnes ne tulevat elinkaarensa päähän.”
Mats Gustavsson uskoo Fennovoiman valmis-tuvan oikeaan aikaan (suun-ni-teltu käyttöönotto v. 2024): ”Ei ole kohtuutonta olettaa, että sen ajoitus osuu todella oikeaan suhteessa sähkön hintaan.”
Kaikki haluavat vesivoimaa
Vesivoima sopii täydellisesti tuuli- ja aurinkovoiman säätövoimaksi. Ongelmana on, että kaikki haluavat vesivoimaa, mutta sitä on tarjolla rajallinen määrä.
”Vesivoimaa käytetään edelleen eniten tehona. Mutta jos säätövoimaa aletaan hinnoitella erikseen, koska se pystyy pelastamaan tuulivoimamaat epätasapainolta, myös vesivoiman rooli tehoreservinä heikkenee”, Mats Gustavsson sanoo.
Siksi Ruotsin on hänen mukaansa lisättävä nykyisen vesivoimajärjestelmän säätömahdollisuuksia – tätä keskustelua käydään parastaikaa – ja harkittava vesivoiman laajentamista Ruotsin eduskunnan aikoinaan rauhoittamaan neljään jokeen.
Millaisena hän näkee politiikan mahdollisuudet ratkaista valtionrajat ylittävät energiaongelmat?
”EU puhuu paljon yhteistoiminnasta ja energiaunionista. Mutta heti seuraavana päivänä maat toimivat itsekkäästi oman etunsa mukaan.”
”Säätyyppi on sama laajoilla alueilla Euroopassa. Sähkövaje iskee kaikkiin samaan aikaan. Kuka silloin tarjoaa auttavan käden? En pidä realistisena, että yhteinen kantaverkko-operaattori ratkaisisi kaikkien ongelmat”, Mats Gustavsson sanoo.
Omavaraisuus?
Tuleeko maan olla sähkötehossa omavarainen?
”Ruotsin näkökulmasta kyllä, Ruotsilla on vesi- ja ydinvoimansa ansiosta maailman parhaimpiin kuuluva sähköjärjestelmä. Sille pohjalle kannattaa rakentaa. Näillä edellytyksillä meidän pitäisi saada houkuteltua sijoittajia maahan. Seuraava alumiinisulattamo tulisi rakentaa Ruotsiin.”
Voiko Suomi luottaa Venäjän sähköntoimituksiin?
”Minä en luottaisi. Venäläiset ovat ottaneet käyttöön kapasiteettimarkkinan, heilläkin on ajoittain alijäämää sähköntuotannossaan. Ei voi luottaa siihen, että sähköntuonti sieltä lähtee taas vauhtiin.”
Lotta Gröning toteaa tämän lehden kolumnissa, ettei Suomen pidä luottaa Ruotsiinkaan.
”Hän voi olla siinä oikeassa. Energia-ala on äärimmäisen monimutkainen, ja valitettavasti harvat poliitikot ovat riittävän perehtyneitä energia-asioiden logiikkaan. Laumakäyttäytyminen vielä pahentaa tilannetta, kaikki poliitikot haluavat toistaa ’poliittisesti korrekteja’ asioita.”
”Boliden ei ole suurena sähkönkuluttaja onnistunut kertomaan, mitä on pelissä. Voidaan kysyä, pitääkö energiahuollossa tapahtua jotain vakavaa ennen kuin ihmiset ymmärtävät, että nyt on tosi kyseessä”, Mats Gustavsson sanoo.
Neuvoja Juha Sipilälle
Jos antaisit neuvoja Juha Sipilälle, mitä sanoisit?
”Suomen on laajennettava sähköntuotantoaan, kuten nyt tapahtuukin ydinvoimassa. Minä panostaisin entistä enemmän biopolttoaineisiin enkä enää ikinä rakentaisi yhtä hintavaa tuulivoiman tukirakennelmaa mitä Suomella nyt on. Paras ratkaisu voisi olla, jos Suomi ja Ruotsi toimisivat energia-asioissa yhdessä.”
Energia = teho x aika (ilmaistaan usein kilowattituntina, kWh, tai megawattituntina, MWh)
Kun Mats Gustavsson tässä artikkelissa puhuu tehon rakentamisesta, hän tarkoittaa sellaisia voimaloita, joiden asennettu teho tuottaa sähköä suunnitellulla tavalla. Tämän vastakohtana ovat tuuli- ja aurinkovoimalat, joilla on suuri asennettu teho mutta käyttömahdollisuus vain sään salliessa.
