Voidaan myös kysyä, missä määrin sukulaisuussuhteiden virallisiin tietoihin voi luottaa. Epäselvät merkinnät, huolimattomuus ja jopa tietoinen vääristely voivat johtaa harhaan, ja sellaistakin sattuu, ettei isyys aina ole juuri se, mikä kirjoihin on merkitty.
”DNA-tekniikka pystyy tässä tarjoamaan yhä enemmän vastauksia. DNA-tietokantojen kasvun myötä sukulaisuus pystytään määrittämään yhä tarkemmin myös jälkikäteen ja monien jo kauan sitten kuolleiden henkilöiden osalta”, Ulf-Peter Granö sanoo.
Ruotsalaisen Bure-suvun esimerkki osoittaa, että viralliset tiedot voivat olla hyvinkin totuudenmukaisia. Kolme miestä, jotka perinteisen isälinjan sukututkimuksen mukaan ovat Bure-suvun kantaisän Olof Hersesson Buren (1380–1460) jälkeläisiä 18. polvessa, saivat hiljattain sukulaisuudelleen vahvistuksen DNA-analyysilla.
Kustaa Vaasa teki sukututkimukselle suurpalveluksen määräämällä laatimaan maakirjoja kartoittaakseen, ketkä hänen valtakunnassaan pystyivät maksamaan veroa. Kirkkoherrojen tehtäviin on jo pitkään kuulunut esimerkiksi seurakunnassa syntyneiden ja kuolleiden merkitseminen kirkonkirjoihin.
Kaikki kirkonkirjat eivät ole säästyneet tuholta mutta monet on nykyään kuvattu ja yhä enemmän aineistoa tuodaan saataville verkkoon. Sen myötä jokainen pystyy harrastamaan sukututkimusta kotisohvaltaan.
Se ei silti estä Kokkolanseudun sukututkijoita tapaamasta joka torstai-ilta Kirkonmäellä Kaarlelan kirkon vieressä. Sosiaalinen yhdessäolo on tärkeää, ja sukkeluudet lentelevät ristiin rastiin. Mutta digimaailma on saanut jalansijaa täälläkin.
Kapellimestarina toimi Ulf-Peter Granö, jonka nimi paljastaa teerijärveläislähtöiseksi. Hän päätyi yhdistyksen IT-nörtiksi, koska hän aikoinaan opetti mm. ATK:ta Uumajassa. Nyt hän etsii sukulaisuussuhteita useista isoista tietokannoista SukuJutut-sukututkimusohjelman avulla.
Se näyttää helpolta. Ulf-Peter syöttää koneelle muutamia perustietoa itsestään ja minusta. Muutamaa sekuntia myöhemmin näytölle ilmestyy kaunis sukulinja, joka osoittaa Ulf-Peterin ja minut 7. polven serkuiksi, yhteisenä nimittäjänämme viljelijäpariskunta Johan Broända (1721–1790) Kruunupyystä ja Margareta Emmes (1717–1796) Vetelistä.
Tämän myötä avaamme tässä lehdessä sukuasioihin keskittyvän palstan. Jos mielessäsi on kiinnostavalta tuntuva aihe, ota yhteyttä, siv.granqvist@katterno.fi
