Erik Snellman pukee päälleen housut, saappaat ja takin. Viimeisenä myös kypärän, jossa on palomieskerhon tunnus ja hänen nimensä.
”On tärkeää, että juniorit voivat jo alusta asti tuntea kuuluvansa joukkoon. Heillä on oikeat varusteet ja oma kaappi pukuhuoneessa”, selittää Jan-Ole Haglund, Larsmo Brandmannaklubbin sopimuspalokuntalainen ja nuoriso-ohjaaja.
Jan-Ole on käytännössä varttunut Luodon paloasemalla. Hänen isänsä Bo-Erik oli aktiivinen palokuntalainen, ja nyt vuorossa on Haglundien kolmas sukupolvi. Nuorin poika Sam on juniori, vanhin poika Benjamin sopimuspalokuntalainen, kun taas 18-vuotias Emma on nuoriso-ohjaaja. Hän myös suoritti kesällä sopimuspalokuntalaisten peruskurssin.
Kurssiin sisältyy 72 tuntia opetusta, ja sen sisältö vaihtelee pelastustoiminnasta ja sammutustekniikasta ensiaputaitoihin.
Emma odottaa innolla ensimmäistä oikeaa tehtäväänsä. Siitä tulee jännittävää, hän myöntää, mutta samalla hän on harjoitellut juuri sitä varten pienestä pitäen. Emma on koulutukseltaan lähihoitaja, joten hän taitaa myös sairaanhoidon, mutta kukaan ei tiedä, miten reagoi tiukassa tilanteessa.
”Tärkeintä on yrittää pysytellä mahdollisimman rauhallisena. Toiminnassamme on paljolti kyse ihmisen kohtaamisesta”, hän kertoo.
Larsmo Brandmannaklubb osallistuu vuosittain noin 40 tehtävään. Kyse on tulipaloista, liikenneonnettomuuksista ja muista tilanteista, joissa tarvitaan apua.
”Saaristo on haasteellinen. Kunnan asukasluku kaksinkertaistuu kesällä, mutta onneksi merellä on usein aika rauhallista. Onnettomuuden sattuessa pääsemme kuitenkin nopeasti matkaan. Meillä on pelastusvene Kackurissa, vain kaksi kilometriä asemalta”, Jan-Ole Haglund selittää.
Nuoriso-osastossa on 15 paikkaa, joihin on tällä hetkellä jonoa. Toimintaa kohtaan on tasaista kiinnostusta, ja Holmin vastavihityn aseman ansiosta kiinnostus on jopa kasvanut.
”Emme valitettavasti voi ottaa toimintaan enempää nuoria kautta kohti. Haluamme, että tämä harrastus on kaikille perheille ilmainen, joten kyse on tietenkin resursseista. Myös ohjaajien saatavuus vaikuttaa, mutta tällä hetkellä meillä on kourallinen hyvin aktiivisia ja osaavia nuoriso-ohjaajia”, Jan-Ole Haglund toteaa.
Junioreilla on siis oikeat palomiehen varusteet, minkä lisäksi he saavat osallistua autojen ja pelastustarvikkeiden tarkastuksiin. Kaikki – ajoneuvot, varusteet ja tekniikka – tarkistetaan viikoittain ennalta laaditun luettelon mukaisesti.
Juuri tänään vanhemmat juniorit pääsevät testaamaan moottorisahoja ja muita välineitä, kun taas nuoremmat tarkistavat, että paloauto ja vesiletkut toimivat niin kuin pitää. Samalla he oppivat käsittelemään varusteita.
Palomiehen työ vaatii hyvää kuntoa. Mottona on, ettei paidan tule olla kuiva harjoitusten jälkeen.
”Pitäkää lujasti kiinni ja valmistautukaa letkun nykimiseen, kun avaamme hanan”, kertoo Magnus Olsen opastaessaan Erik Snellmania ja Emil Snellmania.
Pojat ovat kymmenvuotiaita, mikä on osallistumisen alaikäraja. Myös Magnus Olsen aloitti junnuna ja toimi Jan-Olen ja Emman tavoin ensin nuoriso-ohjaajana ja siirtyi sitten vakituiseksi sopimuspalokuntalaiseksi. Kalajoen valtava metsäpalo kesällä 2021 oli hänen ensimmäinen suuri tehtävänsä. Silloin syke oli aika korkealla, hän myöntää.
”Silloin tuntui, että tämä on todellista ja että teemme tärkeää työtä. Nautin muiden auttamisesta ja hyvistä teoista. Viihdyn myös lasten ja nuorten kanssa ja haluan tarjota heille järkevää vapaa-ajan puuhaa.”
Kuusitoistavuotiaat Oscar Keränen ja Axel Finnilä sanovat, että palomieskerho on kaikista paras harrastus.
”Saa hyvän treenin, sillä monet harjoitukset ovat fyysisesti rankkoja. Mutta samalla opimme paljon muutakin.”
Toiminnassa noudatetaan kansallisen nuorisotoiminnan suuntaviivoja. Pelastusalan Keskusjärjestö on laatinut koulutusaineistot eri-ikäisille ja -tasoisille junioreille. Heille myös järjestetään yhteisiä leirejä ja kilpailuja.
”Joskus osallistumme kansallisiin tapahtumiin ja joskus järjestämme omia. Nyt kesällä pidimme esimerkiksi paloasemalla oman minileirin. Junnut olivat täällä vuorokauden ja nukkuivat asemalla”, kertoo Jan-Ole Haglund.
Palokunta on miehinen ala. Vuosien mittaan toimintaan on osallistunut muutama tyttö, joskin Emma on tällä hetkellä ainoa. Hän toivoo, että useammat löytäisivät harrastuksen pariin.
”Mielestäni tässä ammatissa tarvitaan sekä miehiä että naisia. Meillä on erilaisia vahvuuksia ja tapoja kohdata ihmiset.”
Tällä välin juniorit ovat tarkastaneet paloauton – kaikki on kunnossa seuraavaa hälytystä varten – ja he saavat pitää tauon. Joku kaivaa toisen kerroksen kahvihuoneessa esiin kaiuttimen, josta pian jytisee Käärijän Euroviisukappale ”Cha cha cha”.
Yhteisöllisyys on tärkeää. Vapaaehtoinen palokunta on paljon enemmän kuin harrastus; Jan-Ole Haglund kuvailee sitä elämäntavaksi.
”Emme tiedä, kuinka monet näistä nuorista jatkavat toiminnassa aikuisiälle, mutta teknisen osaamisen lisäksi he saavat edellytyksiä toimia vastuullisina kansalaisina. He saavat taitoja, jotka hyödyttävät heitä läpi elämän.”
Larsmo brandmannaklubb
Ketkä: Hälytysosastolla on 22 sopimuspalokuntalaista, lisäksi nuoriso-osasto. Yhdistyksen puheenjohtaja on Tuomas Keränen.
Organisaatio: Pelastustoiminta on vuodenvaihteesta lähtien ollut osa Pohjanmaan hyvinvointialuetta, mutta yhdistys pyörittää nuoriso-osastoa.
Tällä hetkellä: Juuri muuttanut vastaremontoituihin tiloihin Holmin teollisuusalueelle. Kiinteistöä vuokraa kunnallinen kiinteistöyhtiö Rönnliden Invest.
Sopimuspalokunnat
- Vapaaehtoinen palokunta, joka on tehnyt alueellisen pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen erilaisten pelastustehtävien hoitamisesta sovittua korvausta vastaan.
- Osa virallista pelastuslaitosta ja osallistuu sammutus- ja pelastustoimintaan sekä onnettomuuksien ehkäisyn tehtäviin.
- Huolehtii pelastustehtävistä maantieteellisellä alueella, joka kattaa noin 90 prosenttia Suomen pinta-alasta. Noin 46 prosenttia suomalaisista asuu tällä alueella. Suuremmissa kaupungeissa sopimuspalokunnat toimivat ensisijaisesti ammattipalokuntien tukena ja reservinä.
- Lisäksi sopimuspalokunnat muodostavat poikkeusoloissa ja väestönsuojelussa tarvittavan reservin..
- Sopimuspalokunnat ovat mukana noin 46 prosentissa vuotuisista pelastustoimen hälytystehtävistä.
- Toiminnan organisointi vaihtelee alueittain. Pietarsaaren seudun pelastustoimi on v. 2023 lähtien ollut osa Pohjanmaan hyvinvointialuetta. Sopimuspalokuntalaiset ovat suoraan hyvinvointialueen palveluksessa, kun taas yhdistys pyörittää muuta toimintaa (mm. nuoriso-osastoa ja muuta vapaaehtoistyötä).
Lähde: Suomen Pelastustoimi, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto
Sopimuspalokunnat lukuina
70 000 hälytystehtävää vuosittain.
33 000 palokuntalaista, joista 15 000 on koulutettuja ja hälytyskelpoisia.
1 070 sopimuspalokuntalaista Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Lähde: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
