Peter ja Carina Fellman istuivat vastaremontoidun kotinsa keittiössä Pietarsaaren Skatassa pohtimassa elämää. He olivat juuri täyttäneet 30 vuotta, heillä oli kaksi ihanaa lasta, he olivat valmistuneet opinnoistaan ja heillä oli hyvät työpaikat. Kaikki oli kohdillaan mukavaa elämää varten.
”Mutta me mietimme… istummeko täällä eläkkeelle asti? Emmekö kaivanneet hieman enemmän seikkailua? Emmekö halunneet kokea, mitä kaikkea mielenkiintoista maailmalla oli tarjottavana?”
Peter oli opettajantutkinnostaan huolimatta päätynyt erilaisiin toimittajan tehtäviin, viimeisimpänä Jakobstads Tidningin urheilu- ja taloustoimittajaksi. Eräänä päivänä hän löysi toimituksen paperikorista mainoksen, jossa Reuters-uutistoimisto etsi Tukholmaan taloustoimittajaa.
Peter sai työpaikan, Carina puolestaan löysi töitä Finnairin Tukholman-toimistosta. Muuttokuorma lähti matkaan, ja Peter teki Reutersilla hyvää jälkeä.
”Mutta jos haluaa työskennellä talousjournalismin parissa, Dagens industri on ykköspaikka. Hain sieltä kerran töitä, tuloksetta. Mutta he palasivat asiaan parin kuukauden kuluttua.”
Peter oli ehtinyt toimia Di:llä uutistoimittajana puoli vuotta, kunnes Reuters otti häneen uudestaan yhteyttä ja pyysi häntä Ruotsin-päälliköksi. Di:n legendaarinen päätoimittaja Hasse Olsson teki vastatarjouksella Peteristä uutispäällikön. Nopea uraharppaus sai jotkut kokeneemmat kollegat nurisemaan.
”Mietin itsekin, miksi Di panosti minuun. Hasse selitti, että hän näki minussa johtamispotentiaalia.”
Peter aloitti Di:n päätoimittajana v. 2009. Kun hän kuusi vuotta myöhemmin siirtyi uusiin tehtäviin – hän ja silloinen toimitusjohtaja näkivät asiat eri lailla – pidettiin Di:tä maailman kannattavimpana lehtenä.
Peter suuntasi perheineen New Yorkiin Di:n USA-kirjeenvaihtajaksi ja seurasi tarkkaan Trumpin ja Clintonin vaalikamppailua. Sitten Di kutsui häntä uudestaan. Lehdellä ei näinä vuosina ollut mennyt erityisen hyvin; kannattavuus oli romahtanut.
Peter palasi Di:n päätoimittajaksi v. 2018, minkä lisäksi hänet nimitettiin johtamaan Bonnier News Business -liiketoiminta-aluetta, joka kattoi kaikki ammattilaisille suunnatut julkaisut ja alustat.
Peterin vastuulla on tällä hetkellä nelisenkymmentä yritystä, joilla on 3 000 työntekijää 14 maassa. Tänä vuonna Di pääsi juhlistamaan tilaajien ennätysmäärää (131 000). Luku on kaksinkertaistunut vain parissa vuodessa.
Dagens industri -talouslehti on nykyisin Ruotsin toiseksi suurin digitaalinen aamulehti, minkä lisäksi se julkaistaan paperilehtenä.
Miten näet Pohjanmaan tänä päivänä?
”Pohjanmaa on kotini, juureni ovat siellä. Tunnen oloni kotoisaksi Tukholmassa, ja tunsin oloni myös valtavan kotoisaksi New Yorkissa. Mutta todellinen kodin tunne on ainoastaan Pietarsaaressa.”
”Oli surullista muuttaa pois suvun ja ystävien luota. Toisaalta matka Tukholman ja Pietarsaaren välillä ei ole kovin pitkä, melkein kuin muuttaisi Turkuun tai Helsinkiin.”
Olitte osa aivovuotoa…
”Pohjanmaalla on paljon lahjakkaita ihmisiä, mutta vähän hyviä työpaikkoja. Tukholman kaltaisessa suurkaupungissa on erittäin paljon töitä, mutta ei aina yhtä paljon sopivia henkilöitä.”
Nykyään muuttoliike on vaihtanut suuntaa.
”Katsokaa vaikka Pohjois-Ruotsin vetovoimaa – Northvoltia ja kaikkia vihreitä terästehtaita. Suuntaus on kääntynyt globaalista paikalliseen, nopeasta kuluttamisesta kestävään.”
”Pietarsaaressa saa hoidettua asioita lounastauolla. Tukholmassa siihen kuluu puoli päivää, New Yorkissa kokonainen.”
Pohjanmaa yrittää houkutella asukkaita elämänlaadulla…
”Elämä suurkaupungissa voi myös olla mahtavaa! Tällä hetkellä henkilökohtainen elämänlaatuni on sitä, että meillä on mukava asunto Odenplanissa keskellä Tukholmaa kaikkine ravintoloineen ja palveluineen. Lisäksi meillä on kesäpaikka Roslagenin saaristossa, tunnin päässä. Tämä yhdistelmä merkitsee minulle perimmäistä elämänlaatua.”
Kysymys on saanut uuden ulottuvuuden etätyöskentelyn myötä.
”Palvelutyössä täytyy tietenkin olla fyysisesti paikan päällä. Mutta kaikkien digitaalisten alustojen ansiosta enää ei ole niin suurta väliä, missä asut. Voit asua Pietarsaaressa ja panostaa uraan.”
”Samaan aikaan on tärkeää rakentaa ihmissuhteita. Ihmiskohtaamiset ruokkivat luovuutta, joten täytyy olla valmis matkustamaan ja tapaamaan muita.”
Tekoäly mullistaa parhaillaan mediamaailmaa. Sen avulla voidaan jo tänä päivänä tuottaa tekstejä, jotka muistuttavat erehdyttävästi oikeiden toimittajien kirjoittamia artikkeleita.
”Tekoälyä voi pyytää kirjoittamaan 6 000 merkin artikkelin, jonka otsikko, ingressi ja kuvat ovat tyyliltään ja sävyltään tietynlaisia. Voi pyytää tekstiä, jonka olisi voinut kirjoittaa [hotellimoguli] Petter Stordalen tai Edith Södergran. On pelottavaa, miten uskottava lopputulos voi olla.”
”Vaikka toimittaja muokkaisi ja tarkistaisi tekoälyn kirjoittaman tekstin, voidaanko lopputulosta kutsua ihmisen luomaksi?” Peter Fellman kysyy.
”Tarvitsemme tekoälyä, jos haluamme tehostaa työtapojamme ja tarjota lukijoillemme enemmän. Samaan aikaan tärkeintä on tuotemerkkiemme uskottavuus. Lukijalupaukseemme kuuluu, että ihmiset tuottavat lukijoille luettavaa.”
Peter on jo muutaman vuoden ajan istunut Hufvudstadsbladetin hallituksessa. Ei ole salaisuus, että hänen käynnistämänsä keskustelut johtivat siihen, että Bonnier viime vuonna siirtyi pääomistajaksi Konstsamfundetin tilalle.
Hufvudstadsbladet on vuosien varrella ollut tappiollinen yritys, joka on maksanut omistajilleen miljoonia vuodessa.
”Olen sitä mieltä, että jos haluaa oikeuttaa olemassaolonsa, täytyy myös pyrkiä elämään omilla ansioillaan. Media-alan nykyisessä kovassa kilpailussa lehdellä on paremmat mahdollisuudet, jos se on osa suurempaa rakennetta. Voi vaikkapa jakaa kalliit kehityshankkeet jonkun toisen kanssa.”
Ja mitä tulee sisältöön:
”Uutiset muuttuvat yhä enemmän massatuotteiksi, joita voi saada mistä tahansa. Lehtien tulee tarjota lisäarvoa ohjaavan journalismin avulla. Miten minun tulisi ajatella tässä asiassa? Miten toimia sähkön hinnan suhteen? Lehden täytyy olla tilaajiensa kumppani. Elantoa ei enää voi saada pelkistä suorista uutisista.”
Tämä koskee suuresti myös paikallislehtiä.
”Pidän niitä yhteisön leirinuotioina, joiden ääreen keräännytään tekemään yhdessä asioita. Paikallislehdillä on paljon suurempi päivittäinen tehtävä kuin monet uskovat.”
Peter Fellman
Syntynyt: Pietarsaaressa v. 1963. Syvät sukujuuret ennen kaikkea Luodossa, Ähtävällä ja Purmossa vanhempiensa Stig Fellmanin (synt. Pietarsaaressa) ja Rodhe Björkellin (synt. Ähtävällä) kautta.
Perhe: Vaimo Carina ja kolme aikuista lasta – Emma, Filip ja Alva.
Tausta: Kasvatustieteiden maisteri Åbo Akademista. Aktiivinen urheilija nuorukaisena, kilpaili etupäässä keskimatkan juoksussa.
Ensimmäinen toimittajapesti: ”Kävelin Radio Pohjanmaan toimitukseen ja selitin, että Stafettkarnevalenista pitäisi tehdä juttu. Kuvailin, miten kaiken voisi järjestää. Silloin minulta kysyttiin, voisinko huolehtia reportaasista itse.”
Elämänlaatu: ”Olen aina harrastanut urheilua, ja nyt 60-vuotiaana elämänlaatu merkitsee sitä, että pystyn tekemään mahdollisimman paljon siitä, mihin kykenin kaksikymppisenä. Ihmissuhteita on myös tärkeä vaalia. Ihmisellä voi olla vaikka kuinka paljon rahaa ja valtaa, mutta jos on yksin, niin on todellakin aika yksin.”
