Erik Snellman pukee päälleen housut, saappaat ja takin. Viimeisenä myös kypärän, jossa on palomieskerhon tunnus ja hänen nimensä.
”On tärkeää, että juniorit voivat jo alusta asti tuntea kuuluvansa joukkoon. Heillä on oikeat varusteet ja oma kaappi pukuhuoneessa”, selittää Jan-Ole Haglund, Larsmo Brandmannaklubbin sopimuspalokuntalainen ja nuoriso-ohjaaja.
Jan-Ole on käytännössä varttunut Luodon paloasemalla. Hänen isänsä Bo-Erik oli aktiivinen palokuntalainen, ja nyt vuorossa on Haglundien kolmas sukupolvi. Nuorin poika Sam on juniori, vanhin poika Benjamin sopimuspalokuntalainen, kun taas 18-vuotias Emma on nuoriso-ohjaaja. Hän myös suoritti kesällä sopimuspalokuntalaisten peruskurssin.
Kurssiin sisältyy 72 tuntia opetusta, ja sen sisältö vaihtelee pelastustoiminnasta ja sammutustekniikasta ensiaputaitoihin.
Emma odottaa innolla ensimmäistä oikeaa tehtäväänsä. Siitä tulee jännittävää, hän myöntää, mutta samalla hän on harjoitellut juuri sitä varten pienestä pitäen. Emma on koulutukseltaan lähihoitaja, joten hän taitaa myös sairaanhoidon, mutta kukaan ei tiedä, miten reagoi tiukassa tilanteessa.
”Tärkeintä on yrittää pysytellä mahdollisimman rauhallisena. Toiminnassamme on paljolti kyse ihmisen kohtaamisesta”, hän kertoo.
Larsmo Brandmannaklubb osallistuu vuosittain noin 40 tehtävään. Kyse on tulipaloista, liikenneonnettomuuksista ja muista tilanteista, joissa tarvitaan apua.
”Saaristo on haasteellinen. Kunnan asukasluku kaksinkertaistuu kesällä, mutta onneksi merellä on usein aika rauhallista. Onnettomuuden sattuessa pääsemme kuitenkin nopeasti matkaan. Meillä on pelastusvene Kackurissa, vain kaksi kilometriä asemalta”, Jan-Ole Haglund selittää.
Nuoriso-osastossa on 15 paikkaa, joihin on tällä hetkellä jonoa. Toimintaa kohtaan on tasaista kiinnostusta, ja Holmin vastavihityn aseman ansiosta kiinnostus on jopa kasvanut.
”Emme valitettavasti voi ottaa toimintaan enempää nuoria kautta kohti. Haluamme, että tämä harrastus on kaikille perheille ilmainen, joten kyse on tietenkin resursseista. Myös ohjaajien saatavuus vaikuttaa, mutta tällä hetkellä meillä on kourallinen hyvin aktiivisia ja osaavia nuoriso-ohjaajia”, Jan-Ole Haglund toteaa.
Junioreilla on siis oikeat palomiehen varusteet, minkä lisäksi he saavat osallistua autojen ja pelastustarvikkeiden tarkastuksiin. Kaikki – ajoneuvot, varusteet ja tekniikka – tarkistetaan viikoittain ennalta laaditun luettelon mukaisesti.
Juuri tänään vanhemmat juniorit pääsevät testaamaan moottorisahoja ja muita välineitä, kun taas nuoremmat tarkistavat, että paloauto ja vesiletkut toimivat niin kuin pitää. Samalla he oppivat käsittelemään varusteita.
Palomiehen työ vaatii hyvää kuntoa. Mottona on, ettei paidan tule olla kuiva harjoitusten jälkeen.
”Pitäkää lujasti kiinni ja valmistautukaa letkun nykimiseen, kun avaamme hanan”, kertoo Magnus Olsen opastaessaan Erik Snellmania ja Emil Snellmania.
Pojat ovat kymmenvuotiaita, mikä on osallistumisen alaikäraja. Myös Magnus Olsen aloitti junnuna ja toimi Jan-Olen ja Emman tavoin ensin nuoriso-ohjaajana ja siirtyi sitten vakituiseksi sopimuspalokuntalaiseksi. Kalajoen valtava metsäpalo kesällä 2021 oli hänen ensimmäinen suuri tehtävänsä. Silloin syke oli aika korkealla, hän myöntää.
”Silloin tuntui, että tämä on todellista ja että teemme tärkeää työtä. Nautin muiden auttamisesta ja hyvistä teoista. Viihdyn myös lasten ja nuorten kanssa ja haluan tarjota heille järkevää vapaa-ajan puuhaa.”
