Meillä elää myytti, jonka mukaan luonnon ratkaisut kehityksen kulussa ovat aina älykkäitä. Itse asiassa ne ovat silmiinpistävän usein sattumanvaraisia ja huolimattomia. On tärkeää tunnistaa, että evoluutio tuottaa sekä taitavia että taitamattomia ratkaisuja, Torbjörn Fagerström sanoo.
Hän on Lundin yliopiston teoreettisen ekologian emeritus professori. Hän on usein lähtenyt taistoon tieteen puolesta niin virka-aikanaan kuin sen jälkeenkin. Yhtäältä vajaamittaista tiedettä vastaan, toisaalta tieteen valepukua hamuavia ideologioita ja agendoja vastaan.
Hänen argumentointitaitonsa on tehokas. Tältä kuulostaa hänen esimerkkinsä siitä, ettei luonto ole älykkäästi suunniteltua:
”Esimerkiksi suuontelomme – aivan hölmö rakenne. Se palvelee kaikilla maanisäkkäillä kahta tehtävää eli toimii vaihteena, jonka kautta sekä ravinnon että hengitysilman on kuljettava matkalla ruoka- tai henkitorveen. Kun selkärankaiset vedessä eläneet edeltäjämme kiipesivät kuivalle maalle 370 miljoonaa vuotta sitten, syntyi hutilotekele, jota kulkee matkassamme edelleen.
Tekele se on siksi, että ruokatorvi sijaitsee henkitorven takana, joten kaiken ruoan ja juoman on ylitettävä henkitorven aukko. Kurkunkannen on suljettava henkitorvi juuri oikealla hetkellä, jotta estetään ruoan joutuminen väärään kurkkuun.
Meillä ihmisillä tilanne on sitä paitsi vieläkin hankalampi, sillä suuonkalolle ja ylemmille hengitysteille on kehittynyt vielä kolmaskin tehtävä – puhuminen. Meidän on sekä niellessämme että puhuessamme keskeytettävä hetkellisesti hengittäminen joko sulkemalla keuhkojen ilmanvaihto (nieltäessä) tai muuttamalla se yksisuuntaiseksi (puhuttaessa).
Joudumme siis koordinoimaan kolme toimintoa – syöminen, puhuminen ja hengittäminen – jotta voimme välttää tukehtumisen ja kaikki tämä sen hölmön rakenteen vuoksi, joka kehittyi kaukaisille esi-isillemme kauan ennen kuin puhekyvystä oli ylipäätään mitään aavistusta.
Kun vanhempina kiellämme lapsiamme puhumaan ruoka suussa, käytämme siis hyvin harkittua mutta myöhäsyntyistä etikettisääntöä paikkaamaan hölmöä evoluutiossa kehittynyttä rakennetta.”
Oikein heti alusta
Kun Torbjörn Fagerström nyt yhdessä kahden tutkijakollegansa kanssa – katso seuraava aukeama – tarttuvat geneettisesti muokattujen organismien (GMO) teemaan, lähtökohta on sama: Luonto ei tiedä, ovatko sen aikaansaamat mutaatiot hyviä vai huonoja uuden yksilön kannalta. Mutta uuden tiedeosaamisen ansiosta pystymme kasvinjalostuksessa onnistumaan heti alusta.
Pystymme välttämään epäonnistuneet ja aika usein kärsimystä aiheuttavat mutaatiot. Uusia kasvilajikkeita voidaan luoda vähäisemmin kustannuksin, niin luonnon kuin ihmisenkin kannalta. Maataloutta voidaan kehittää kestävämpään suuntaan.
”Pystymme kehittämään kasvilajikkeita, jotka kestävät virusten, bakteerien, sienten ja hyönteisten hyökkäykset. Lajikkeita, jotka kestävät kuivuutta tai imevät ravinteita tehokkaammin. Kasveja jotka edistävät terveyttä ja tuottavat runsaasti antioksidantteja tai proteiineja”, Torbjörn Fagerström sanoo.
Tämä tilanteessa jossa maapallon väkimäärä kasvaa ja kuluttaa rajallisia resursseja. Vesivarat supistuvat tietyillä alueilla, ja jotkut tutkijat ennustavat ilmastonmuutosten muuttavan viljelyn edellytyksiä. Kasvitaudit ja tuhohyönteiset leviävät uusille seuduille. Elintaso nousee kehitysmaissa ja tuo mukanaan uusia kulutusmalleja.
”Maatalouden on tuotettava tulevaisuudessa enemmän, ja meidän on kehitettävä uusia puutarha-, metsätalous- ja maataloustuotteita. Samalla meidän on säilytettävä ekologisten järjestelmien monimuotoisuus”, Torbjörn Fagerström sanoo.
Ympäristöliike vastustaa
Tässä hänen sävynsä tiukkenee. Muutamat ryhmät lähestyvät näitä asioita ”sulkemalla silmänsä”. Ympäristöliikkeen johtavat tahot vastustavat viljelylajien geenimuuntelua. He eivät halua GMO-lajikkeita viljelyyn eikä niistä valmistettuja tuotteita myyntiin.
Keskustelua käydään myös siitä, miten GM-tuotteet tulisi merkitä kaupan hyllyillä. Esimerkiksi Ruotsin elintarvikevirasto selvittää parhaillaan, voitaisiinko liha merkitä sen mukaan, mitä rehua eläimet ovat syöneet, GM-rehua vai GMO-vapaata rehua.
”GMO-asia ei ole pohjimmiltaan tieteellinen kysymys. Ympäristöliike on tehnyt GMO-vastustuksesta identiteettiasian ja jatkaa saman profiilin ylläpitoa niin kauan kuin se mielipideilmaston puolesta kannattaa”, Torbjörn Fagerström sanoo.
”Maatalouden geenitekniikan vastustamiselle ei ole tieteellisiä syitä. Mutta tiedotusvälineet harvoin kyseenalaistavat ympäristöliikettä, joka on voinut kritiikin häiritsemättä maalata kuvaa ilkeästä tutkijakunnasta ja hyvästä ympäristöliikkeestä”, hän toteaa.
Suuret hyötyvät
GM-lajikkeita vastustetaan sillä perusteella, että monikansalliset yhtiöt voivat niiden avulla monopolisoida siemenmarkkinat. Geenitekniikkaa käytetään myös mikro-organismien muuttamiseen siten, että ne pystyvät tuottamaan suuria määriä ihmisten tarvitsemia aineita, esim. rokotteita.
”Mutta lääketeollisuus on aivan yhtä monopolisoitunut kuin siementeollisuus. Se perustelu kaatuu siinä. Jos hyväksyy GMO:n avulla tuotetut lääkkeet, ei voi järjellisesti vastustaa GMO-elintarvikkeita”, Torbjörn Fagerström sanoo.
Hän katsoo ympäristöliikkeen jopa pelaavan monikansallisten siemenyritysten pussiin. Uuden GM-lajikkeen kokeilu ja hyväksyntä viljelyyn kestää niin kauan, että vain suuryrityksillä on varaa hakea tällaisia lupia.
”Vain ökyrikkailla yrityksillä on varaa maksaa. Innovaatioiden yhteydessä tavataan puhua kuoleman laaksosta, the valley of death, jolla tarkoitetaan sitä ajanjaksoa, joka kuluu ennen kuin investoinnin kassavirta kääntyy positiiviseksi.”
”Suuryrityksillä on varaa vaeltaa kuoleman laaksoon ja kestää negatiivinen kassavirta ehkä kymmenenkin vuoden ajan. Mutta Euroopan pienillä biotekniikkayrityksillä ei ole siihen mahdollisuuksia kalliin lupaprosessin vuoksi. Geenitekniikan vastainen mielipideilmasto venyttää kuoleman laakson todella pitkäksi tässä tapauksessa.”
Ristiriitaista
Ihmiset yleensä luottavat vankasti tutkijoihin. Ammattiryhmistä vain lääkärit arvostetaan korkeammalle. Poliitikot ja toimittajat ovat listalla häntäpäässä.
Torbjörn Fagerström mainitsee tutkimukset, joka osoittaa monien uskovan GM-lajikkeiden olevan terveydelle ja ympäristölle vaarallisia. Sama tutkimus paljastaa, että samat ihmiset kokevat tieteeseen parhaaksi keinoksi osaamisen kartuttamiseen.
Täysin ristiriitaista. Tieteelliset faktat osoittavat yksiselitteisesti, että nykyisin viljeltävät GM-lajikkeet eivät ole vaarallisia, Torbjörn Fagerström selittää.
”Ympäristöliike ei pidä tehtävänään laajemman, faktoihin perustuvan maailmankuvan tarjoamista. Sen sijaan se palvelee passiivisesti GMO:n vastaista mielipidettä ryhtymättä keskustelemaan siitä. Poliitikot pitävät keskustelun johtamista itsestään selvänä roolinaan maahanmuuttoasiassa. Mutta GMO-asiassa he jättävät kentän vapaaksi pelottelupropagandalle.”
”Useimmilla kuluttajilla ei ole omaa asiantuntemusta, he eivät pysty tekemään tarvittavia tieteellisiä arviointeja. Ympäristöliike ja sen mukana poliitikot ovat luopuneet kruunusta. Ensin kuluttajat pelotellaan, sitten kuluttajien pelkoa hyödynnetään omiin tarkoitusperiin.”
”Jos aatteelliset järjestöt ja poliitikot haluavat olla osa yhteiskuntadynamiikkaa, niiden täytyy myös pyrkiä luomaan faktoja kunnioittavia mielipiteitä. Niiden tehtävänä on keskustelun ohjaaminen ja korjaaminen sen muututtua liian epäasialliseksi. Tätä vastuuta ne eivät kanna”, Torbjörn Fagerström sanoo.
Sukua okkultismille
Voisiko luomuviljely hyötyä GM-lajikkeiden käytöstä?
”GMO-vapaasta on tullut osa luomuviljelyn konseptia ja markkinointia. Luomuviljelyssä ei valitettavasti ole ensi sijassa kyse ympäristönsuojelusta. Se on liikeidea, joka edellyttää omalaatuisuutta, markkinarakoa, maatalouden erityislajia.”
”Perunan luomuviljely on vaikeaa, koska perunarutto tuhoaa usein koko viljelmän. Luomuviljelijät jos ketkä hyötyisivät vastustuskykyisen GM-perunan viljelystä, koska he eivät käytä kemiallisia torjunta-aineita. Lisäksi vehnän ja maissin typpeä säästävät lajikkeet olisivat ympäristön näkökulmasta erittäin arvokkaita.”
”Luomuviljelyä puoltava ja geenitekniikkaa vastustava propaganda ovat ilmentymiä yhteiskunnan tietorelativistisesta virtauksesta, jotka häiritsee minua suunnattomasti. Se on suhtautumistapana sukua okkultistisille liikkeille. Tieteeseen turvataan silloin kun se huvittaa. Mutta jos tiede ei sovikaan omaan ideologiaan, siitä viis veisataan.”
”Suomi on biologiassa eturivin tiedemaa. Maa on tehnyt mielenkiintoisen matkan. Kun olin tohtorikoulutettava ja sittemmin nuori dosentti ja osallistuin tutkijakursseille, salin perällä istui joskus pari hiljaista, pitkäpartaista suomalaista villatakeissaan. Heidän ruotsinsa oli heikkoa, samoin englanti.”
”Se on muuttunut täysin. Silloin suomalaiset tulivat Ruotsiin oppimaan modernia ja kansainvälisesti suuntautunutta tutkimustapaa. Nyt tilanne on mitä suurimmassa määrin päinvastainen, olen erittäin vaikuttunut Suomen panostuksesta huippuyksiköihin. Meillä on Ruotsissa paljon opittavaa Suomesta.”
