Entä jos superäly ottaa vallan ja pitää ihmistä vain häiriötekijänä?
Caj Södergård ei edusta näin synkkää ja dystopista tulevaisuudenkuvaa. Mutta emme saa myöskään jättää varoituksia huomiotta, hän sanoo.
”Olemme jo tilanteessa, jossa ihmisaivot eivät pysty käsittämään algoritmeja. Esimerkiksi Googlen hakualgoritmia kehittävät suuret työporukat, joissa kukin jäsen näkee vain oman osansa palapelistä. Yhä useammat algoritmit kehittävät itse itseään ja oppivat virheistään itseoppivien tietokoneohjelmien ja keinoneuroverkkojen avulla. Ne analysoivat tähtitieteellisiä datamääriä ja oppivat tunnistamaan kuvioita, joihin ihmismieli ei pysty.”
”On valtavan tärkeää, että saamme tekoälyyn eettiset säännöt kaikentyyppisiä tapahtumia varten. Algoritmeista on teknisesti mahdollista tehdä läpinäkyvämpiä ja esimerkiksi auditointikelpoisia. EU luultavasti laatii tähän eettiset säädökset samaan tapaan kuin tietosuoja-asetuksessa (GDPR), joka säätelee henkilötietojen suojaa”, Caj Södergård sanoo.
EU asetti hiljattain korkean tason tekoälytyöryhmän, ns. HLEG-komitean, jota johtaa Pekka Ala-Pietilä.
”Emme voi paeta tekoälyä. Olemme kehityskulussa, joka muuttaa maailmaa äärettömän paljon, ja meidän on yksinkertaisesti yritettävä käsitellä sitä. Vaarana on, etteivät EU-poliitikot pysy siinä mukana. Samaan aikaan tekoäly tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Ehkäpä EU:n versio ’inhimillisestä’ tekoälystä voisi olla Euroopan menestystarina, samaan tapaan kuin hyvinvointivaltio”, Caj Södergård sanoo.
AI-tutkimus saa 100 miljoonaa euroa
AI-vallankumous on vasta alkanut, ja Suomella on siinä erinomaiset mahdollisuudet nousta voittajaksi, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön lokakuussa 2017 julkaisemassa raportissa.
Suomi sijoittuu raportin mukaan yhdentoista teollisuusmaan joukossa toiseksi verrattaessa, millainen vaikutus tekoälyllä voi olla talouskasvuun.
Caj Södergård viittaa tilintarkastusyhtiö PWC:n ja Microsoftin hiljattain Suomesta tekemään arvioon, jonka mukaan tekoäly – mikäli sen soveltaminen onnistuu hyvin – voi osaltaan lisätä BKT:ta 8 % vuoteen 2023 mennessä. Lisäksi niiden mielestä nettotyöllisyys voidaan saada kasvamaan 5 prosenttiyksikköä.
”Data on modernin yhteiskunnan käyttövoimaa ja rinnan sen kanssa myös sähkö – aivan kaikkihan tarvitsee toimiakseen energiaa. Näin ollen tekoäly muuttaa perusteellisesti myös energia-alan toimijoiden näkymiä”, Caj Södergård sanoo.
Suomen hallitus on yllä mainitussa raportissa, Suomen tekoälyaika (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 41/2017) kuvannut kahdeksaa avainta tekoälyaikaan, tässä alla lyhyesti esitettynä. Hallitus on päättänyt myöntää 100 miljoonaa euroa uuteen tekoälyn ja alustatalouden nelivuotiseen tutkimusohjelmaan kanavoitavaksi Business Finlandin kautta.
Hallituksen kahdeksan avainta
- Kasvatamme tekoälyn avulla yritysten kilpailukykyä.
Eri alat ja yritykset ovat eri vaiheissa tekoälyn soveltamissa ja tarvitsevat erilaisia toimia sen mukaan. Toinen ääripää tarvitsee huippututkimusta oman tekoälytoimintansa kilpailueduksi ja toinen ääripää puolestaan herättelyä. - Hyödynnämme dataa kaikilla sektoreilla.
Data on tekoälyn kehityksen ja soveltamisen polttoaine. Datan määrän lisäksi sen laadulla ja saavutettavuudella on merkittävä vaikutus. Suomi voi aktiivisella toiminnalla edesauttaa datavarantojen rakentumista ja niiden hyödyntämistä niin yrityksissä kuin julkisella sektorillakin. - Nopeutamme ja helpotamme tekoälyn käyttöönottoa.
Tekoälyn kehitys on tällä hetkellä erittäin nopeaa. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että yrityksillä on tehokas ja nopea tapa päästä tekoälyn kehitykseen mukaan. Yritykset tarvitsevat tähän apua ja työkaluja. Esimerkiksi kokeilulainsäädännön avulla voimme poistaa turhia esteitä ja nopeuttaa tekoälyn soveltamista. - Varmistamme huippuosaamisen ja houkuttelemme huippuosaajia.
Osaaminen on kriittisessä asemassa siinä, miten tekoälyn avulla rakennetaan menestystä ja kilpailukykyä. Tekoälyteknologioiden ja tekoälyn soveltamisen osaaminen korostuu myös jatkossa. Huippuosaaminen ja huippuosaajat ovat elinehto Suomen muutoksessa kohti tekoälyaikaa. Koulutus ja osaaminen luovat myös joustavuutta työn ja yhteiskunnan muutokseen. - Teemme rohkeita valintoja ja investointeja.
Jos resurssit ovat rajalliset, ne täytyy käyttää erityisen hyvin. Suomen resurssit ovat marginaaliset verrattuna alan kansainvälisiin panostuksiin. Jotta resurssit saadaan tehokkaaseen ja menestystä tuovaan käyttöön, on tehtävä rohkeita panostuksia tietyille valituille alueille. - Rakennamme maailman parhaat julkiset palvelut.
Julkinen hallinto uudistuu tekoälyn avulla ajasta ja paikasta vapaaksi palvelujen tarjoajaksi. Jatkossa kansalaiset yhtä lailla kuin yrityksetkin voivat saada palvelua sujuvasti ja kulloinkin tarvittavalla kielellä. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää, että julkiset organisaatiot kytketään tekoälyn avulla yhteen. Näin digitaaliset palvelut voivat hyödyntää oikeaa tietoa oikeaan aikaan ja aina tietosuojan huomioiden. - Luomme uudenlaisia yhteistyömalleja.
Jotta tekoälyä voidaan soveltaa ja hyödyntää laajasti, tarvitsemme yhteistyötä ja uudenlaisia kumppanuuksia. Kriittiseen asemaan nousee erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö. Toimivalla kumppanuudella pystymme poistamaan tekoälykehityksen tieltä turhia lainsäädännöllisiä esteitä ja lieventää työn murroksen vaikutuksia. - Nostamme Suomen tekoälyajan suunnannäyttäjäksi.
Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta tekoälyajan suunnannäyttäjäksi. Menestyäksemme meidän on oltava aktiivisia kansainvälisessä kehityksessä ja profiloiduttava omien vahvuuksiemme kautta.
