Pamaukset kajahtavat, hylsyt lentävät ja ruudin haju leijuu Spituholmenin ampumaradan yläpuolella Pietarsaaren edustalla. Parikymmentä osallistujaa on päättänyt viettää lauantainsa valmiuskurssilla. Päivän teemana on puoliautomaattikiväärillä ammunta.
”Kurssin varasijalla oli lähes yhtä monta henkilöä kuin tänään osallistujia. Kurssimme täyttyvät nopeasti, vaikka emme juurikaan markkinoi niitä”, kertoo Pohjanmaan maanpuolustuspiirin koulutuspäällikkö Kari Rönnqvist.
Piiri on yksi maan seitsemästä maanpuolustuspiiristä, minkä lisäksi meri- ja ilmavoimilla on omat, koko maan kattavat piirinsä.
Kari Rönnqvist on aktiivinen reserviläinen ja toiminut valmiusasioiden parissa 30 vuoden ajan. Kiinnostus maanpuolustusta kohtaan on viime aikoina kasvanut hurjasti. Karin mielestä on hyvä, että yhä useammissa työyhteisöissä keskustellaan turvallisuudesta ja valmiudesta.
”Pohjanmaan maanpuolustuspiiri kuuluu maan aktiivisimpiin, mutta koko maassa on kysyntää valmiuskursseista. Ennen pandemiaa MPK (Maanpuolustuskoulutusyhdistys) järjesti vuosittain noin 2 000 kurssia 40 000 osallistujalle, mutta kurssien kysyntä lisääntyi jo pandemian aikana. Kiinnostus räjähti keväällä, ja nyt kaksinkertaistamme kurssitarjonnan.”
Kari Rönnqvist kuvailee osallistujia suomalaisyhteiskunnan poikkileikkaukseksi. Tämänpäiväisellä kurssilla on naisia neljäsosa. MPK järjestää ammunta- ja aseenkäsittelykurssien lisäksi mm. maastomarsseja ja selviytymiskursseja.
Sotilaalliset taidot ovat tärkeä osa, mutta valmiusmalli sisältää myös kansalaisyhteiskunnan ylläpitämisen taidot kriisin iskiessä.
”Järjestämme esimerkiksi kursseja, jotka simuloivat kattavaa sähkökatkosta. Osallistujien täytyy selvitä 72 tuntia ilman sähkönjakelua. Se on hyödyllinen harjoitus, vaikka alueemme sähköyhtiöt ovatkin uskomattoman nopeita korjaamaan sähkökatkot. Minulla on muualla maassa tuttuja, jotka ovat tottuneet tyhjentämään pakkasensa heti virran katkettua.”
Kari muistuttaa, että viranomaisille ja huoltohenkilöstölle on tärkeää antaa työrauha kaikenlaisissa katkoksissa. Myös henkilökohtaisen valmiuden täytyy pohjautua suunnitelmaan, joka on laadittu ennen kriisin iskemistä.
”Ei pidä soittaa ja häiritä omilla pienillä huolilla. Sen sijaan jokaisen tulee ottaa rauhallisesti, kaivaa valmiuslaatikko esiin ja varmistaa, että oma kotitalous selviää ainakin 72 tuntia.”
”Kesämökkiläiset ovat usein tottuneet pärjäämään niukoissa olosuhteissa. Kerrostalojen asukkaiden pitää säännöllisesti tarkistaa taloyhtiönsä suunnitelmat mahdollisen kriisin varalta.”
Päivän ammuntaharjoituksen osallistujat on jaettu kahteen ryhmään aseenkäsittelytaitojen ja kokemuksen perusteella.
”Kurssilaisilla ei tarvitse olla asepalvelustaustaa. Suurella osalla ensikertalaisista ei ole aiempaa kokemusta aseista tai puolustuksesta”, Kari Rönnqvist kertoo.
Joakim Asplund on yksi asepalveluksen suorittaneista kurssilaisista. Hän osallistuu kurssille virkistääkseen muistiaan.
”On haastavaa saada aika riittämään kaikkeen, mutta maailman nykytilanteen takia vanhojen taitojen verestäminen on hyvä idea. Meidän puolustustahtomme mitattiin intissä testillä, jonka tulokset eivät silloin olleet kovin hyvät. Päällystömme sanoi, että puolustustahtomme nousee tultuamme vanhemmiksi. Hän oli oikeassa.”
Ammunnan ja aseenkäsittelyn täyttämän päivän jälkeen Joakim Asplund toteaa, että palvelusajan taidot ovat selkärangassa.
”On hauskaa saada asia varmistettua. Uskaltaisin jopa purkaa ja kasata aseen pimeässä. Sitä luulee olevansa enemmän ruosteessa”, hän kertoo.
Annette Mäenpää ja Annika Sandelin kuuluvat vähemmän kokeneiden osallistujien ammuntaryhmään. MPK on heille ennestään tuttu mm. pistooliammuntakurssilta.
”Kurssit ovat opettavaisia ja monipuolisia. Tieto ei ole koskaan liian raskasta kantaa. Sodan puhjettua Ukrainassa tämä tuntuu entistä kiireellisemmältä, mutta olisimme joka tapauksessa osallistuneet kurssille.”
He ovat panneet merkille kasvaneen kiinnostuksen valmiuskysymyksiä kohtaan, erityisesti naisten parissa.
”Kaikki voivat tehdä jotain, mutta kaikkien ei myöskään tarvitse opetella aseiden käsittelyä. Sen näkee Ukrainassakin, jossa yhteiskunta pyörii sodasta huolimatta. Työskentelemme molemmat varhaiskasvatuksessa ja olemme tietenkin myös kiinnostuneita siviilivalmiudesta”, sanoo Annette Mäenpää.
Kaksikko odottaa innoissaan uusia kursseja valmius- ja ammuntataitojensa parantamiseksi.
”Toivottavasti meidän ei ikinä tarvitse tarttua aseisiin, mutta on kuitenkin hyvä opetella perusteet ja olla henkisesti varautunut kriiseihin”, Annika Sandelin toteaa.
