Päinvastoin kuin Ruotsissa käytävissä keskusteluissa, Axel Hagelstam ei halua käyttää sodan käsitettä. Hän kuitenkin myöntää, että varautuminen on viime aikoina joutunut tarpeettoman usein koetukselle.
”Viimeisten neljän vuoden aikana on tapahtunut enemmän kuin edellisten 24 vuoden aikana yhteensä, niin hyvässä kuin pahassakin. Meillä on nykypäivänä täysin erilaiset uhkakuvat, mutta samalla olemme paremmin varautuneita.”
Huoltovarmuuskeskus on pitkäaikainen instituutio, jonka tehtävänä on 1920-luvun alusta lähtien ollut pohtia, miten Suomi selviytyisi erilaisissa kriisitilanteissa.
Nykyinen organisaatiomalli luotiin 1990-luvun alussa, mutta yleisö on vasta viime vuosina kiinnostunut instituution toiminnasta. Huoltovarmuuskeskus tuli pandemian yhteydessä tunnetuksi viranomaisena, joka tilasi käyttökelvottomia kasvomaskeja miljoonilla euroilla. Tämä epäonnistunut kauppa pakotti silloisen toimitusjohtajan eroamaan.
”Sanotaan, että virheistä oppii. Kasvomaskit ovat historiaa, ja nykyään meillä on huomattavasti parempi hankinta- ja valvontajärjestelmä. Olemme myös uudistaneet organisaatiota.”
Axel Hagelstam on toiminut suunnittelu- ja analyysiosaston johtajana pian kolme vuotta, ja hän pitää itseään eräänlaisena hämähäkkinä verkossa. Hänen arkeensa kuuluu ennakoida, mitä voi tapahtua – ja miten meidän tulee reagoida.
Axel analysoi varautumista sekä mahdollisia julkisen sektorin, yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin organisaatioiden uhkakuvia. Työssä on pitkälti kyse kansainvälisestä ja kansallisesta näkökulmasta, mutta Axel korostaa, että varautuminen alkaa kotoa terveellisen kriisitietouden muodossa. Ihmisten tulee tietää, että asiat voivat mennä pieleen, minkä takia on hyvä varautua monenlaisiin skenaarioihin.
Täytyy tietää, miten toimia, jotta voisi pitää lapset turvassa, maksaa laskut, kulkea töihin ja pitää talon lämpimänä. Varautuminen pohjautuu siihen, että meillä kaikilla on roolimme ja että me kriisitilanteessa voimme mahdollisimman nopeasti palata tavalliseen arkeen.
”Suosittelemme kaikille kolmen vuorokauden elintarvikevarastoa, astiaa juomaveden hakua varten, lämpimiä vaatteita ja omien lääkkeiden varmuusvarastoa. Mielellään myös paristokäyttöistä radiota.”
Tästä huolimatta ajantasainen ensiapulaukku on kenties tärkein asia.
”Jos sinulla ei ole ensiapulaukkua kotona, kannattaa ostaa sellainen. Kotitalouden varautumisella on paljon suurempi merkitys kuin monet luulevat”, kertoo Axel Hagelstam, joka on itse päivittänyt kotinsa varusteet.
Huoltovarmuuskeskus on yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) ja Marttaliiton kanssa lanseerannut niin kutsutun 72 tunnin kampanjan, jonka avulla opetetaan arkista varautumista (www.72tuntia.fi).
Kansallisella tasolla omavaraisuudessa on kyse mm. omista viljan, sairaanhoitovälineiden, lääkkeiden, öljyn, kaasun ja polttoaineen varastoista. Nämä varastot ovat olleet olemassa pitkään, eikä niihin ole – onneksi – tarvinnut usein turvautua.
Axel Hagelstam kuvailee ajatushautomo Agendan koronaraportissa pandemian opettaneen, että jokaisella on roolinsa varautumisessa ja että työvoiman saatavuutta ei tule pitää itsestäänselvyytenä:
”Olemme nähneet, miten äkillinen ja huomattava henkilöstöpoistuma voi lamauttaa yrityksen tai viranomaisen sekä aiheuttaa toimintaan huomattavia häiriöitä. Tällä voi nopeasti olla vakavia seurauksia, jos kyse on yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista.”
Pärjäisitkö sinä ja perheesi 72 tuntia kriisitilanteessa? Verkkosivuilla www.72tuntia.fi on ohjeita ja konkreettisia neuvoja siihen, miten voit varautua.
Axel Hagelstamin haastattelu tapahtuu hänen toimistossaan Aleksanterinkadulla keskellä Helsinkiä. Hänen vastuualueelleen kuuluu tutkimus- ja analyysitoiminta sekä kansainvälinen yhteistyö. Kansainvälisiä yritysostoja seurataan ja sosiaalisen median sisältöä pidetään silmällä.
Axel on aloittanut päivän käymällä sähköpostit läpi. Heti haastattelun jälkeen hän hyppää taksiin.
”Luennoin Maanpuolustuskorkeakoulun valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla avainhenkilöiden kanssa, jotka edustavat valtiota ja kuntia, elinkeinoelämää, kirkkoa, kolmatta sektoria ja kulttuurisektoria. Olen ensimmäistä kertaa pääopettajana, mistä olen erityisen ylpeä.”
Osallistujat saavat kuukauden kestävän kurssin aikana laajan katsauksen siihen, miten heidän itse ja heidän organisaatioidensa odotetaan reagoivan kriisitilanteessa. Ja ennen kaikkea he pääsevät solmimaan uusia verkostoja.
Maanpuolustuskorkeakoulun kotisivujen mukaan valtakunnallisten puolustuskurssien tarkoituksena on antaa johtavassa asemassa oleville sotilas- ja siviilihenkilöille kokonaisnäkemys Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Ensimmäinen kurssi järjestettiin jo 1960-luvulla, mikä tarkoittaa, että huomattava määrä suomalaisia osaa nykypäivänä toimia oikein kriisitilanteessa.
Axel Hagelstam kertoo puolustuskurssien olevan asevelvollisuuden ohella tärkein perusta maan varautumisessa; eräänlainen johtavassa asemassa olevien henkilöiden jatkokoulutus. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen.
”Huoltovarmuuskeskuksella on kokonaisvaltainen koordinoiva rooli maamme varautumisen siviilipuolella, mutta meidän olisi hankala saavuttaa tavoitteemme ilman yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.”
”Otetaan vaikka niinkin tärkeä yhteiskunnallinen toiminto kuin energia-ala, jossa yksityiset yritykset ylläpitävät sekä infrastruktuuria että tuotantoa, minkä takia niiden tulee olla tietoisia roolistaan.”
Sähköhuollon turvaamisen tiimoilta on keskusteltu pitkään erilaisten voimanlähteiden laajan valikoiman merkityksestä, jotta voimanlähteet voisivat kriisitilanteessa korvata toisiaan. Sama ajattelutapa pätee vieläkin.
Axel Hagelstam kertoo seuraavansa erittäin tarkkaan, millaisia menetelmiä Venäjä käyttää yrittäessään saada Ukrainan polvilleen. Ukrainan sodassa on paljolti ollut kyse tärkeän siviili-infrastruktuurin hajottamisesta, ja sähköhuolto on yksi kohteista.
Huoltovarmuuskeskus
Mikä: Viranomainen, joka vastaa työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa yhteiskunnan toimintakyvystä erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa. Toiminta perustuu huoltovarmuuden turvaamisesta annettuun lakiin.
Strategiset tehtävät: Sovittaa yhteen elinkeinoelämän ja julkishallinnon varautumistoiminta, huolehtia valtion varmuusvarastoista, varmistaa välttämättömien teknisten järjestelmien toiminta, turvata kriittisten tavaroiden ja palveluiden tuotanto, seurata kansainvälistä kehitystä sekä pitää yhteyttä ulkomaisiin viranomaisiin ja tahoihin.
Konkreettiset tehtävät: Kehittää työkaluja jatkuvuudenhallintaan, kouluttaa yrityksiä, toteuttaa yhteisiä harjoituksia yrityksille ja viranomaisille, suunnitella ja rahoittaa tietojärjestelmien todentamis- ja varajärjestelmiä, tietoliikennettä, rahoitusalaa ja joukkoviestintää yhteistyössä puolustusvoimien kanssa, edistää tuotannon toimintaedellytyksiä sotilaallisen puolustuksen tukemiseksi, ylläpitää tuontipolttoaineiden ja -lääkkeiden saatavuutta, varmistaa väestön toimeentulo sekä raaka-aineiden ja materiaalien saatavuus sekä turvata energiahuolto, elintarviketalous ja terveyden- ja sairaanhoito ylläpitämällä varmuusvarastoja.
Miten: Organisaatiossa on 85 eri alojen asiantuntijaa. Axel Hagelstamin tiimissä on 11 henkilöä.
Lähde: Huoltovarmuuskeskus
Huoltovarmuuskeskus julkaisee kerran kuussa yleisen tilannekuvan. Voimme viimeisimmästä lukea, että talven epätavallisen ankara kylmyys ei ole purrut huoltovarmuuteen, sillä sähkön tuotanto- ja jakelukapasiteetin odotetaan riittävän.
Raportissa myös todetaan kybervaikuttamisen laaja esiintyminen, mm. palvelunestohyökkäysten ja kalasteluviestien muodossa. Lisäksi ”TikTok-sovelluksen käyttöä on syytä harkita, sillä se kerää poikkeuksellisen paljon tietoa mobiililaitteesta ja sen käyttäjästä. Tiedot voivat vuotaa sellaisille tahoille, jotka käyttävät niitä vahingoittamistarkoituksessa.”
Tämä on yksi niistä uusista uhkakuvista, joita Axel Hagelstam ja hänen kollegansa ovat ryhtyneet tutkimaan. Sosiaalisen median virran analysoimiseen on hiljattain perustettu uusi ryhmä.
”Kyseenalaistaminen on terve ominaisuus, ja kannustamme tietenkin kaikkia suhtautumaan tietoon ylipäätään kriittisesti. Jotkut toimijat voivat kuitenkin hyödyntää kyseenalaistamista ja saada tietyt narratiivit vaikuttamaan tärkeämmiltä kuin mitä ne oikeasti ovat.”
”Voi olla vaarallista, jos kyseenalaistaminen yhdistetään epäluuloon viranomaisia kohtaan. Olemme nähneet esimerkkejä siitä, miten ihmisiä voidaan johtaa harhaan vääristelemällä tietoa ja levittämällä väärää tietoa.”
Sellaisen tiedon levittäminen, jolla on potentiaalisesti tuhoisa vaikutus yhteiskuntaan, on myös keskeisessä osassa Huoltovarmuuskeskuksen uutta strategiaa. Toiminnassa tarkastellaan muutossuuntauksia ja ilmiöitä, jotka kohdistuvat Suomeen eri tavoin tai joilla voi olla vaikutuksia kriittisiin yhteiskunnallisiin toimintoihin.
”Tässä on selkeä uhkakuva. Disinformaatio voi johtaa siihen, ettemme enää luota tärkeään tietoon, ja tällä tavalla luoda tunteen siitä, että viranomaiset pitävät meidät pimennossa.”
Axel Hagelstam pakkaa tavaransa ja kiirehtii taksiin. Hän tarkistaa myös päivän Wilma-viestit ennen lähtöä. Axelin tytär on pian hakemassa lukioon, joten päivään täytyy mahduttaa vanhempaintapaamisia ja vierailuja eri oppilaitoksiin.
Eräänlaista valmistautumistyötä sekin.
”Minulle varautuminen tarkoittaa sitä, että on hetkessä valmis. Kun olen joutunut hankaliin tilanteisiin, olen heti tiennyt tarkkaan, mitä tehdä. Se on kuin eräänlainen vaisto. Uskon, että kaikilla suomalaisilla on se, mikä tuntuu turvalliselta.”
Axel Hagelstam
Kuka: Huoltovarmuuskeskuksen suunnittelu- ja analyysiosaston johtaja. Syntynyt ja kasvanut Kauniaisissa, asuu nykyään Espoossa.
Koulutus: Valtiotieteiden maisteri Åbo Akademista, 2003.
Tausta: Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston erikoistutkija, erityisavustaja EU-parlamentissa sekä erityisasiantuntija ulkoministeriön Nato- ja EU-edustustoissa. Toimi v. 2014–2017 ensimmäisenä kumppanimaan edustajana Naton pelastuskomitean (Civil Protection Group) puheenjohtajistossa ja EU-neuvoston hybridiuhkien torjumiseen keskittyvän työryhmän puheenjohtajana Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 2019. Lisäksi työskennellyt aiemmin Huoltovarmuuskeskuksessa tutkijana (2003–2007), huoltovarmuusasiain erityisasiantuntijana Suomen Nato-edustustossa (2013–2019) ja erityisasiantuntijana suunnittelu- ja analyysiosastolla sekä strategisen tuen päällikkönä (2020–2021).
