Tämä vetykaasulla käyvä auto valmistettiin opintoprojektina Nantesin polyteknisessä yliopistossa.
Wikipedia

Vetytaloudesta tärkeä osa vähäpäästöistä tulevaisuutta

Vetykaasu tarjoaa uuden keinon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja samalla uuden liiketoiminnan luomiseen. Jotta siinä onnistuttaisiin, Suomessa tarvitaan pitkän aikavälin strategista ajattelua ja fiksuja yhteiskunnallisia päätöksiä, kirjoittaa Fortumin entinen yhteiskuntasuhteiden johtaja Arto Räty.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n elokuussa julkaisema raportti alleviivasi jälleen kerran , että maailman kasvihuonepäästöjä on leikattava paljon ja pian, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajata Pariisin sopimuksen 1,5 asteeseen. Tärkeimmiksi keinoiksi ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on tunnistettu yhteiskuntien sähköistäminen, energiatehokkuus sekä vedyn laaja käyttöönottaminen.

Päästövähennystalkoissa olemme uuden edessä: päästövähennyksiä edellytetään nyt sähköntuotannon lisäksi myös muilta toimialoilta. Kun sähköistäminen ei ole mahdollista tai järkevää, kuten teräs- ja kemianteollisuudessa tai merenkulussa, katseet kääntyvät vedyn hyödyntämiseen.

Vetyä voidaan valmistaa monin eri tavoin. Vedyn tuotanto – ja sitä myöten vetyvisioiden toteutuminen – vaatii runsaasti sähköä. Vähäpäästöisintä vetyä saadaan, kun vesi hajotetaan vedyksi ja hapeksi elektrolyysissä vesi-, tuuli-, aurinko- tai ydinvoimalla tuotetulla sähköllä. Toinen uusi tuotantomenetelmä on vedyn tuottaminen maakaasusta siten, että hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan. Ilmaston näkökulmasta vain päästöjen vähentämisellä pitäisi olla merkitystä, ei sillä, millä tuotantomuodolla vetyä valmistetaan.

 

Työskentelin yli viiden vuoden ajan Fortumilla Euroopan vastuullisen energiamurroksen vauhdittajana. Kun me Suomessa ja muissa Pohjoismaissa olemme pohtineet kaasun korvaamista lähinnä teollisuuden prosesseissa, esimerkiksi Keski-Euroopan on löydettävä fossiiliselle maakaasulle vaihtoehto kotien lämmitykseen ja energiajärjestelmän tasapainotukseen, mikäli siirtymää tuuli- ja aurinkoenergiaan halutaan jatkaa. Tämän hetken tietämyksen mukaan vety tarjoaa fossiiliselle maakaasulle parhaan vaihtoehdon.

Hyvä esimerkki päästövähennysten huomattavasta potentiaalista on liikennesektori, joka on merkittävä päästöjen lähde sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Liikenteen päästöjä vähennetään tehokkaasti edistämällä vähäpäästöisten teknologioiden käyttöönottoa eli paitsi sähköistämistä myös esimerkiksi sitä, että merellä liikkuisi vetyä polttoaineena käyttäviä lauttoja ja maanteillä vetybusseja ja -rekkoja.

 

Vedyn tarve moninkertaistuu muu­ta­massa vuosikymmenessä ja vedyn ennakoidaan kattavan lähitulevaisuudessa merkittävän siivun esimerkiksi EU:n energian kokonaiskysynnästä. Moni maa tavoittelee nyt vetymarkkinoiden edelläkävijyyttä, ja esimerkiksi Venäjä pyrkii saamaan huomattavan osuuden tulevaisuuden vedyntuotannon globaalista markkinasta. Saksa ilmoitti toukokuun lopulla investoivansa kahdeksan miljardia euroa useisiin kymmeniin vetyhankkeisiin. Suomella on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa valtava mahdollisuus nousta vetytalouden kärkijoukkoon, jopa energian viejäksi Keski-Eurooppaan päin. Meillä Pohjoismaissa päästötöntä sähköä on jo nyt hyvin saatavilla sekä tilaa rakentaa uuttakin tuulivoimatuotantoa.

Vaikka vedyn tuottamisen teknologiat tunnetaan jo hyvin, vetyteknologia on vielä nuorta ja vaatii runsaasti kehitystyötä. Tuotannon lisäksi vedyn siirto, varastointi ja käyttö vaativat suuria, pitkäjänteisiä investointeja. Tarvitsemme sekä propellihattuja, yrityksiä jotka kokeilevat ja kehittävät uutta, että poliittisia valintoja ja ratkaisuja esimerkiksi rahoitukseen ja sääntelyyn liittyen. Tarvitsemme myös suoria, kysyntää ja tarjontaa kirittäviä tukia – aivan samoin kuin tuuli- ja aurinkovoiman tai sähköautojen alkutaipaleella.

EU:lla on oma vetystrategia, Suomella ei vielä. Helmikuussa 2021 toimintansa aloitti yritysvetoinen kansallinen vetyklusteri, joka edistää yhteistyöllä Suomen siirtymistä vetytalouteen. Vety vaatii pitkän tuotantoketjun. Siksikin on tärkeää, että saamme pian Suomeenkin teollisen mittakaavan elektrolyysilaitoksia, ehkäpä myös vedyn siirtämisen ja viennin mahdollistavaa putki-infrastruktuuria ja kokeiluja vedyn varastoimiseksi.

 


Arto Räty jäi eläkkeelle viime toukokuussa mutta toimi sitä ennen Fortumin yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana. Räty, sotilasarvoltaan kenraaliluutnantti, työskenteli tätä ennen puolustusministeriön kansliapäällikkönä.
TEKSTI: Arto Räty