”Miksi teen tätä? Tämä kysymys nousee mieleeni jokaisessa juoksukisassa, joskus moneenkin kertaan. Olen oppinut tunnistamaan sen kaavan ja nykyään tiedän, että tunne menee ohi, kunhan vain jaksan jatkaa.
Energian loppuminen on pahempaa. Kuten monilla muillakin ultrajuoksua harrastavilla naisilla, minun on vaikea varastoida energiaa. Syön kunnolla ennen juoksua, tavallista kotiruokaa. Erilaiset dieetit eivät oikein istu minun filosofiaani. Juoksun aikana syön joka tunti, esimerkiksi nuudelikeittoa tai jotain muuta, mitä huoltopisteissä on tarjolla.
Kun olen juossut koko yön ja sitten näen auringon ensimmäisten säteiden loistavan vuortenhuippujen yli, olo on kuolematon. Silloin tiedän, miksi teen tätä.”