Pohjan Taimen taimitarha Kannuksessa lähettää vuosittain matkaan yli kahdeksan miljoonaa puuntainta, joista kasvaa tulevaisuuden metsiä. Monet taimista juurtuvat pohjalaismetsiin ja saavat kasvaa korkeutta vuosikymmenien ajan.
Taimet on jalostettu hyödyntämään juuri oman seutumme valo- ja sääolosuhteita. Jokaisessa siemenessä on geneettinen tietopankki, joka tarkkailee esimerkiksi ympäristönsä lämpösummaa ja valoaltistusta sekä ilmoittaa, milloin puun on aika alkaa kasvaa tai valmistautua pakkasia varten.
”Jos Etelä-Suomessa siemenestä asti kasvanut taimi istutetaan Pohjois-Suomeen, se alkaa kasvaa myöhemmin kuin paikalliset taimet. Tämän takia on tärkeä tietää, mistä siemen tulee”, kertoo Veli-Matti Vihanta, Pohjan Taimen Kannuksen taimitarhan johtaja.
On aurinkoinen loppukesän päivä, kun Katternön toimittaja vierailee syrjäisellä laitoksella noin 10 kilometrin päässä Kannuksesta itään. Vuoden ensimmäinen taimisukupolvi, joka sai alkunsa huhti–toukokuussa, on lähtenyt hyvään kasvuun. Myös työ vuoden toisen sukupolven kasvattamiseksi on täydessä vauhdissa.
”Valtaosa vuoden tuotannosta käynnistetään keväällä, jolloin voimme onneksi saada työvoimaksi abiturientteja. Toimintamme noudattaa vuosittain toistuvaa kaavaa, eikä koronakriisi ole vaikuttanut meihin merkittävästi – ainakaan tähän mennessä.”
Hedelmällisessä maassa tarvitaan vahva runko
Jotkin taimet ovat yksivuotisia ja istutetaan metsään jo seuraavana kesänä, kun taas toiset ovat kaksivuotisia ja saavat enemmän kasvuaikaa. Kaksivuotiset taimet viettävät ensimmäisen talvensa lumipeitteen alla taimitarhan laajoilla tiluksilla. Yksivuotiset pakataan ja jäädytetään talveksi odottamaan kevään istutuskautta.
”Mitä hedelmällisempi maaperä, sitä vahvemman rungon taimi tarvitsee, jotta ympärillä oleva kasvillisuus ei tukehduta sitä. Tästä syystä kaksivuotiset taimet soveltuvat hedelmällisille seuduille, kun taas yksivuotiset taimet pärjäävät karuimmilla seuduilla kuten pohjoisessa”, Vihanta selittää.
Metsänistutus on pitkäjänteistä, kallista ja runsaasti työvoimaa vaativaa toimintaa. Tästä syystä on tärkeää, että jokainen toimitettava taimi on elinvoimainen ja kykenee kasvamaan terveeksi puuksi.
”Tarkkasilmäinen henkilökuntamme lajittelee heikot taimet pois jo varhaisessa vaiheessa, ja lisäksi pakkauskoneemme optinen anturi tunnistaa ja poistaa taimet, joissa on väripoikkeamia.”
Jalostetut siemenet luotettavia
Taimitarhalla on vakiintuneita niksejä mahdollisimman tasalaatuisten taimien tuottamiseksi.
”Siementen valinta on tärkeä osa laadukasta työtä. Käytämme enimmäkseen jalostettuja siemeniä toimittajilta, jotka testaavat kunkin erän ja takaavat tietyn laadun. Ruukkuun riittää usein vain yksi jalostettu siemen, mutta jos käytämme luonnosta kerättyjä siemeniä, niitä täytyy laittaa useampi jokaiseen ruukkuun, sillä vain noin kaksi kolmasosaa niistä itää.”
Jatkamme matkaa yhteen taimitarhan kahdeksastatoista kasvihuoneesta. Se näyttää ulkoapäin samalta kuin muutkin kasvihuoneet, mutta sisälle astuttuamme sen erikoisvarusteet paljastuvat. Laseissa riippuu paksut mustat verhot, jotka laskeutuvat automaattisesti ohjelmoidulla kellonlyönnillä.
”Viime yönä oli neljä astetta ja pakkasyöt lähestyvät. Emme halua taimien vahingoittuvan kylmyydestä. Kun rajoitamme valoaltistuksen tiettyyn tuntimäärään vuorokaudessa, kasvit ryhtyvät itse valmistautumaan talvea varten.”
Tuoreena pakkasesta
Lyhytpäiväkäsittelyn ansiosta taimet voidaan pakata ja jäädyttää jo lokakuussa. Suuri pakastushalli on vielä liki tyhjillään, mutta talvella se täyttyy 3–4 miljoonasta jäädytetystä taimesta.
”Taimien jäädyttämisessä on monia etuja. Se helpottaa logistiikkaprosessejamme ja taimet säilyvät tuoreina ja vahvoina, kunnes ne istutetaan maahan. Kun asiakas saa keväällä taimet, ne ovat lepotilassa. Niiden sulamisessa menee noin viikko.”
Metsäteollisuus on viime vuosina panostanut Suomessa uusiin tuotantolaitoksiin, ja puutavaran kysyntä on säilynyt hyvänä. Vihanta näkee myös taimien kysynnän kasvaneen.
”Istutus tehdään yleensä 2–3 vuotta hakkuun jälkeen, joten voimme tietyssä määrin ennustaa kysyntää tutkimalla viime vuosien hakkuutilastoja”, hän kertoo.
