Energia-alan kaksi viime vuotta ovat olleet Suomessa ja koko Euroopassa poikkeuksellisia. Sähkön markkinahinnan vuosikeskiarvo oli Suomessa 28 €/MWh v. 2020 ja 72 €/MWh v. 2021; ensimmäinen ennätysalhainen ja toinen ennätyskorkea. Lue lisää asiasta s. 36–37.
Käytännössä kaikki sähkönhintaan vaikuttavat tekijät toimivat samaan suuntaan v. 2021. Näemme nyt ensimmäistä kertaa tosissaan Euroopan maiden parlamenttien ja hallitusten sekä EU:n hallintoelinten kymmenen viime vuoden aikana tekemien energiapoliittisten päätösten vaikutukset.
Poliittiset päätöksentekijät ovat monissa maissa korostaneet korkeiden sähkönhintojen takana olevia ei-poliittisia tekijöitä, kuten Norjan ja Ruotsin vähäsateista vuotta sekä Pohjolan heikoja tuulia. Politiikan roolin sivuuttaminen tässä yhteydessä osoittaa kuitenkin puutteellista todellisuudentajua.
Energian saatavuus kuuluu jokaisen maan turvallisuuden ja huoltovarmuuden peruspilareihin, minkä takia energiansaanti on aina ollut voimakkaasti politisoitunut kysymys. Siirtymä fossiilivapaaseen yhteiskuntaan vaikuttaa energiasektoriin kaikista eniten. Poliittisten päätösten vaikutusten ymmärtäminen ei tässä yhteydessä ole helppoa, vaan joskus jopa mahdotonta.
Korkeaan sähkönhintaan on kenties eniten vaikuttanut kaksi poliittista päätöstä: Saksan ydinvoiman alasajo ja eurooppalainen hiilidioksidin päästökauppa. Päästöoikeuksien hinta, eli käytännössä fossiilisten polttoaineiden vero, on noussut yli tuhat prosenttia viitenä viime vuonna.
Vaikka Saksa on tukenut valtavasti tuuli- ja aurinkovoimaa Energiewende-ohjelman kautta, fossiilisen sähkön osuus maassa on edelleen liki 50 %. Maan viimeisten reaktoreiden sulkemisen myötä fossiilisen energian osuus sähköntuotannosta kasvaa entisestään. Tämän seurauksena saksalaiset sähköasiakkaat ovat jo vuosia maksaneet sähköstään tuplasti enemmän kuin Suomessa (kun energia, siirtohinnat ja verot lasketaan yhteen).
Suomen sähkön markkinahinta määräytyy erikseen jokaiselle tunnille Nord Pool -alueella, ja kun Nord Pool -alue integroidaan keskieurooppalaiseen alueeseen, Saksan hintataso heijastuu meillekin, erityisesti niinä tunteina, jolloin tuulivoimatuotanto on vähäistä. Jos Norjan ja Ruotsin patoaltaat ovat samaan aikaan matalalla tasolla, voi kalliita tunteja tulla useampiakin, kuten olemme tänä talvena nähneet.
Tällä kartalla toimiminen on suuri haaste energiayhtiöille. Sähkömarkkinoihin kohdistuu voimakkaita vaikutuksia, niin myynnissä kuin ostossakin, samoin myös tuotantoresurssien markkinoihin.
Ei ole itsestään selvää, että korkeat sähkönhinnat tuottavat hyvää tulosta sähköyhtiölle tai matalat hinnat huonon tuloksen. Kaikki riippuu siitä, miten kyseinen yhtiö on asemoinut itsensä hintavaihtelujen suhteen.
Herrfors onnistui kohtuullisesti välttämään vaihtelut, jotka syntyivät sähkömarkkinoiden lopahtaessa v. 2020, mikä johti ennätysalhaisiin hintoihin. Yhtiön liikevoitto laski 11 miljoonasta eurosta kahdeksaan v. 2019–2020. Vuoden 2021 tilinpäätös ei ole vielä kirjoitushetkellä valmistunut, mutta tiedämme jo sen olleen Herrforsille tuloksellisesti hyvä.
Roger Holm,
toimitusjohtaja, Katternö
