Latvuston yläpuolella kohoaa kolme pyörivää roottorin lapaa. Noin 20 km Haapavedeltä etelään Hankilan suoalueelle valmistunut ensimmäinen tuulivoimala tuottaa jo sähköä. Kevättalvella se saa seurakseen seitsemän samanlaista voimalaa.
Tuuli on maanpinnan tasolla kohtalainen tänä tammikuisena torstaiaamuna, mutta toimittajan kansainvälinen hankeryhmä omistautuu hallintotehtäville parakeissa ja odottaa tuuliolojen rauhoittumista korkeammalla.
”Ylihuomenna, lauantaina, näyttää olevan hyvät sääolot nosto- ja asennustöille”, kertoo työpäällikkö, jolla on puolalaiselta kalskahtava nimi.
Syksyn ja talven kovat tuulet ovat viivästyttäneet hanketta.
”Tuulivoimalaoperaattorina on välillä hankalaa, sillä totta kai toivomme tuulta sähköä tuottaville voimaloille, mutta samanaikaisesti tuuli hankaloittaa voimaloiden pystytys- ja asennustöitä”, selittää Puhurin tuulivoimapäällikkö Tuomas Ylimaula.
Puhuri päätti heinäkuussa 2019 investoida Hankilan tuulivoimahankkeeseen ja Pyhäjoella sijaitsevan Parhan sisarhankkeeseen. Maansiirtotyöt aloitettiin pian sen jälkeen. Parhan tuulipuisto on edennyt Hankilaa pidemmälle, ja puiston kymmenestä voimalasta kolme on jo toiminnassa.
Seuraavana on vuorossa Kaukasen tuulipuisto Kannuksessa (8 voimalaa) ja Keson tuulipuisto Haapavedellä (7 voimalaa), jossa maansiirtotyöt on jo aloitettu.
Toiminnassa olevien tuulivoimaloiden kannattavuus on ollut hyvä kovien tuulten ja korkeiden sähkönhintojen ansiosta.
”Talvi on itse asiassa hyvä kausi tuulivoimatuotannolle, sillä ilma on tiheää ja tuulet usein suotuisia. Jäätyminen voi tosin aiheuttaa ongelmia”, Ylimaula kertoo.
Puhuri on Suomen suurimpia tuulivoimatoimijoita, ja yrityksen vastuulla on Hankilan ja Parhan valmistuttua 42 tuulivoimalaa Haminasta Raaheen. Yritys omistaa näistä 28 voimalaa, jäljelle jäävät 14 ovat muussa omistuksessa.
Puhurilla on tällä hetkellä eri vaiheissa suunnitelmia, jotka toteutuessaan lisäisivät tuulivoimaloiden määrän lähes 250:een.
”Tuulivoimapuistoja suunnitellaan ja rakennetaan tällä hetkellä ahkerasti Suomessa ja muissa maissa. Tuulivoima kasvanee vahvasti koko 2020-luvun ajan”, Ylimaula sanoo.
Tuulivoimaloiden lukumäärä on kasvanut samoin kuin niiden korkeus ja teho.
”Kun aloitin yrityksessä vuonna 2012, olimme rakentamassa ensimmäistä tuulivoimahanketta eli Ristivedon tuulipuistoa. Silloin markkinoiden suurimman tuulivoimalan asennettu teho oli 2,3 MW. Sen jälkeen tuli 3,3 MW:n sukupolvi, ja nyt asennamme 5,6 MW:n tai 6,0 MW:n turbiineja. Tämä on merkinnyt valtavaa kasvua sähköntuotannossa.”
Hankkeiden vaatiman työtaakan takia Puhurin henkilöstö on kasvanut samassa ajassa neljästä työntekijästä 16:een.
Tuulivoimateknologia on vuosien myötä muuttunut luotettavammaksi.
”Toki vieläkin on kehitettävää, mutta huoltotarve ja häiriöt ovat selvästi vähentyneet. Voimalat pyörivät aika hyvin itsekseen säännöllisellä huollolla.”
Puhurin tuulivoimapuistoista löytyy Siemensin, Vestasin ja Hyundain turbiineja. Ylimaulan mukaan eri valmistajilla on suhteellisen tasainen laatu.
Puhuri
• Katternö-konsernin omistusosuus on 45,45 %. Muut omistajat ovat Suomen Voima, Valkeakosken Energia ja Ålands Elandelslag.
• Yrityksen omistamiin ja pyörittämiin tuulipuistoihin lukeutuvat Kopsa II (Raahe, 10 voimalaa), Hankila (Haapavesi, 8) ja Parha (Pyhäjoki, 10). Tuulipuistojen yhteenlaskettu asennettu teho on 133,8 MW.
• Lisäksi yritys huolehtii Ristivedon (Merijärvi, 6 voimalaa), Pyhänkosken (Pyhäkoski–Merijärvi, 4) ja Mäkelänkankaan (Hamina, 4) tuulipuistojen toiminnasta.
Teknologian kehitys on myös mahdollistanut korkeammat tuulitornit. Tuuli on korkeammalla usein voimakkaampi, minkä takia tuulivoima on alkanut kiinnostaa myös sisämaassa. Tuulipuistot sijaitsivat vielä 2010-luvulla enimmäkseen rannikkoseuduilla, joissa oli suotuisat tuuliolot alemmillakin korkeuksilla.
Noin 80 km rannikolta sijaitseva Haapaveden seutu on hyvä esimerkki tästä kehityssuuntauksesta Hankilan ja Keson tuulipuistojen ansiosta. Myös Haapaveden ja Kärsämäen rajalla sijaitsevaan Piipsan tuulipuistoon on suunnitteilla 39 voimalaa.
”Piipsa on vanha turpeenottopaikka eli matala alue, mutta korkeiden tornien ja tehokkaan teknologian ansiosta kannattavuuslaskelmat osoittavat, että siihen kannattaa investoida”, Tuomas Ylimaula kertoo.
Koska yksittäinen tuulipuisto voi nykyään tuottaa suuria määriä sähköä, etäisyys kantaverkkoon ei ole enää yhtä ratkaisevassa asemassa.
”Vielä muutama vuosi sitten kantaverkon läheisyys oli eräänlainen edellytys, mutta nykyään investointi voi olla kannattava, vaikka sähkökaapeleita joutuisi vetämään pidemmänkin matkan.”
Fossiiliset energialähteet on voitu osin korvata tuulivoiman uusiutuvalla energialla. Siitä huolimatta voimalat herättävät paikallisväestössä toisinaan kielteisiä reaktioita, ja hankkeet monesti viivästyvät oikeusviranomaisten joutuessa käsittelemään asukkaiden valituksia.
”Tuulipuiston valmistuminen on edelleenkin pitkä prosessi, mutta kuntien maankäytön suunnittelu ja projektinhallinta ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Ja koska nykyään pystymme hyödyntämään tuulta entistä korkeammalla, sopivia tuulipuistopaikkoja on helpompi löytää kauempana asutuksesta”, Ylimaula sanoo.
