Suomi ja Ruotsi eivät ainoastaan kulje yhdessä Natoon – meidän täytyy myös näyttää muille maille, miten voimme ratkaista ilmastokysymyksen kestävällä luonnonvarojen käytöllä ja biologisella monimuotoisuudella.
Svebio on osoittanut ”Färdplan Bioenergi” -suunnitelmalla, että ruotsalaismetsät kasvavat vuosittain energiamääräisesti runsaasti enemmän kuin koko maan energiankulutus. Suomi ja Ruotsi voivat kehittää teollisuutta, joka ratkaisee monet planeettamme kohtalonkysymyksistä.
Meidän täytyy ensiksi kääntää polttoa vastustavien ihmisten päät, sillä heillä ei ole järin harkittu näkökanta. Tietenkin meidän täytyy lopettaa poltto, joka aiheuttaa ympäristölle ja terveydelle haitallisia päästöjä, mutta palaminen on pohjimmiltaan välttämätön osa ekologista kiertokulkua.
Tällä planeetalla ei olisi elämää ilman palamista!
Biologiassa palamista kutsutaan soluhengitykseksi. Kehossamme tapahtuu jatkuvasti palamista. Syömme energiaa sisältävää biomassaa, joka hajoaa kehossa, kun hengitämme sisään hiilihydraatteja hapettavaa happea ja hengitämme ulos hiilidioksidia.
Tämä prosessi ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, koska syömme kasveja. Kasvit keräävät ilmakehästä hiilidioksidia ja käyttävät auringonvaloa hiilihydraattien rakentamiseen. Me syömme kasveja tai sellaisten eläinten lihaa, jotka ovat syöneet kasveja.
Palaminen tapahtuu moottorissa tai voimalassa suuremmalla lämmöllä kuin soluissa, mutta prosessi on sama; hiilihydraatit ja selluloosan kaltaiset hiilivedyt, etanoli tai kasvisperäinen diesel hapettuvat hapen kanssa ja hajoavat hiilidioksidiksi ja vesihöyryksi.
Kasvit sitovat hiiltä, vetyä, happea ja ravintoaineita, jotka palavat ikuisessa kiertokulussa. Vaaralliset päästöt vältetään modernilla teknologialla.
Joskus kasvit palavat kehossa, joskus auton moottorissa tai lämpövoimalaitoksessa. Usein kuolleet kasvinosat jäävät luontoon ja maatuvat tai mädäntyvät pelloilla tai metsissä.
Sienet ja bakteerit hajottavat kasvijätteet metsissä usein samanlaisessa kemiallisessa prosessissa kuin kehossa, tosin alhaisemmalla lämmöllä.
Ruotsissa sadon jälkeen jää metsiin vuosittain noin 140 TWh:n edestä oksia, latvoja ja kantoja. Osa täytyy jättää metsiin biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi, mutta tutkijoiden mukaan voimme ottaa talteen noin 60 TWh:a lisää ilman, että se vaikuttaa kielteisesti luontoon.
60 TWh on enemmän energiaa kuin koko Ruotsin ydinvoima, joka vuosi!
Polttolaitosten ja moottoreiden puhdistuslaitteet ovat nykyisin niin hyviä, ettei modernilla poltolla ole juurikaan ympäristövaikutuksia. Tästä syystä Stockholm Exergi voi polttaa vuosittain viisi miljoonaa tonnia biopolttoainetta Tukholmassa ilman, että se näkyy ilmanlaadussa.
Sama koskee nykyaikaisia bensa- ja dieselautoja. Autojen hiukkaspäästöistä 95 % koostuu teiden ja renkaiden kulumisesta.
Kun ajamme uusiutuvilla biopolttoaineilla, tuotamme ilmastolle välitöntä hyötyä. Jos modernissa dieselautossa käytetään HVO100-polttoainetta, se on ympäristölle parempi valinta kuin norjalaissähköllä kulkeva sähköauto.
Sen takia on yhtä hölmöä kieltää polttomoottorit kuin kieltää ihmisiä hengittämästä. EU:ssa tulisi sen sijaan kieltää fossiiliset polttoaineet ja niillä tuotetut paristot.
Suomi ja Ruotsi voivat olla edelläkävijöitä ja kehittää metsistä biopolttoaineita, biohiiltä teräs- ja sementtiteollisuudelle, joustavaa sähköntuotantoa sekä uusia teknologioita ja raaka-aineita biojalostamoille.
Molemmilla mailla on useita vahvoja yrityksiä tällä sektorilla. Meidän täytyy kuitenkin uskaltaa pitää puolemme ja olla kovempia argumenteissa harhaanjohdettuja EU-poliitikkoja ja ympäristöjärjestöjä vastaan, minkä lisäksi meidän täytyy sijoittaa pääomaa, investoida ja laajentaa metsien ja peltojen bioenergian käyttöä.
Lainaan mielelläni Nestettä: selviytyäksemme bioenergiasektorin haasteista meidän täytyy toimia faster, bolder and together.
