Kasvot kameraan päin Salomon Kotschack, myöhemmin tunnettu Jackina. Hänellä ei ilmiselvästi ollut ongelmia voittaa saksalaisten sotilastoveriensa hyväksyntä. Tässä Sallassa otetussa kuvassa hänen kätensä on Unteroffizier Klimannin ympärillä. Myös hanuristi on saksalainen, viisi muuta ovat suomalaisupseereita.
Jack Kotschackin valokuva-albumi

Salomonin salaisuudet

Suomen puolustusvoimien kersantti, juutalainen Salomon Kotschack, saksalaissotilaiden seurassa keväällä 1944 Sallassa. Hän menestyi kaikkialla charminsa ja neuvokkuutensa ansiosta. Nyt hänen Jan-poikansa on kartoittanut isänsä uskomattoman tarinan.
Radio Nord oli päällä lähes vuorokauden ympäri, Stefan muistaa vieläkin monet jinglet.

Radiomaailmassa alkoi vallankumous klo 11.00 Suomen aikaa 8.3.1961: Radio Nord -merirosvoradio aloitti lähe­tyksensä Ruotsin aluevesirajojen ulkopuolelta Nynäshamnin korkeudelta. Jo ensimmäinen jingle iski nopeasti:
Med allt nytt i ton och ord, kommer här Radio Nord. Lyss – lyss – lyssna. För ert nöje är den gjord, därför hör på Radio Nord.

Evert Taube, suuri trubaduuri ja Ruotsin kansan rakastama esiintyjä, kirjoitti Radio Nordia varten sen ensimmäisen kappaleen, ”Radio Nord -valssin”. Taube esitti kappaleen itse suuren orkesterin säestämänä.

Jo ensimmäinen lähetystunti antoi osviittaa uuden radiokanavan profiilista: laaja kattaus rentoa viihdemusiikkia, nuorekkaita teemoja sekä lyhyitä, ytimekkäitä uutisia. Ja sitten kaikkein kielletyin: mainokset. Ensimmäinen mainostaja oli Westinghouse: ”Kyllä pitäisi olla tiskikone…”

Ruotsin Radiolle sattui Radio Nordin neitsytlähetyksenä molempien kanavien lähetystauko. Kun lähetykset myöhemmin päivällä jatkuivat, kuulijoille oli tarjolla agronomian lisensiaatin luento taloudellisesta lannoituksesta, kouluradio-ohjelma alkukantaisista kulttuureista ja ilmoitus esitteestä ”Syö hyvin – voi paremmin”. Ohjelmien välissä oli jopa musiikkinumeroita.

Radio Nordin suosio räjähti kuulijoiden joukossa, mutta Ruotsin sosiaalidemokraattinen hallitus oli raivoissaan. Merirosvoradio oli provokaatio, ja hallitus otti tavoitteekseen lopettaa sen hinnalla millä hyvänsä.

Radio Nord lähetti keskiaaltokaistalla, minkä takia se kuului Ruotsin lisäksi myös paikoitellen Suomessa. Kuuluvuus oli erinomaista Turunmaalla ja Ahvenanmaalla, mutta asemaa saattoi kuunnella myös suuressa osassa Pohjanmaata. Radio Nord sai joka viikko 10 000 kirjettä – neljäsosa Suomesta.

Kristiinankaupungissa kasvanut Stefan Klåvus kertoo, että hänen lapsuudenkodissaan oli radio päällä lähes ympäri vuorokauden, usein Radio Nordin taajuudella: 498,2 metriä ja 602 kilosykliä. Hän muistaa vieläkin monta jingleä.

 

Useat pohjalaisnuoret, joista monet loivat myöhemmin uraa muusikkoina, kertovat Radio Nordin merkityksestä Sven-Erik Klinkmannin kirjassa rock- ja popmusiikin saapumisesta Pohjanmaalle (Från Wantons till Wild Force).

Esimerkiksi Hans Åström, sittemmin Vaasassa työskennellyt insinööri, kertoo ottaneensa tavakseen surffata radioaaltoja etsiessään mielenkiintoista musiikkia. Aluksi pääkanavana oli Radio Luxembourg, mutta kun Radio Nord aloitti toimintansa, maailma alkoi todellakin svengata.

”Suomen ja Ruotsin valtiolliset radiot eivät pystyneet houkuttelemaan nuoria”, Åström sanoo kirjassa.

The Fighters -yhtyeen jäsen Matts Granö toteaa, että varhainen rautalankamusiikki levisi Suomessa Radio Nordin ansiosta, etenkin ruotsinkielisen rannikkoväestön parissa. Seinäjoella kasvanut swing- ja tanssiorkesterimuusikko Terho Kemppi sanoo, että hän kuunteli ahkerasti Radio Nordia heti sen toiminnan alettua keväällä 1961.

Vaasan seudulla ongelmana oli, että Radio Nord välillä ”hukkui” Ruotsin Radion Sundsvallin lähettimen alle. Anne Niemi kertoo, että yksi tapa parantaa kuuluvuutta oli seistä transistoriradion kanssa metallisen lipputangon vieressä, sillä se vahvisti radiosignaalia.

 


Jack Kotschack ja Bon Jour -laiva, jolta käsin Radio Nord -merirosvoradio toimi.
Kuva: Arne Schweitz//TT Bild

 

Radio Nordin tarina, joka ulottuu vain 60 vuotta ajassa taaksepäin, osoittaa selvästi, miten monet asenteet erosivat silloin perustavasti nykypäivästä. Radio oli tiukka valtiollinen monopoli, jolla oli ideologinen pyrkimys ohjata kansalaisia oikeaan suuntaan. Kaupalliset mainokset olivat jotain käsittämätöntä.

Kuka uskalsi uhmata valtiota?

Hän oli Jack Kotschack, jota hänen ystävänsä, turkulaissyntyinen journalisti Rolf ”Rolle” Ståhlström kuvaili Expressen-lehdessä näin:

”Kuka on Jack Kotschack? (Hän tietenkin olettaa, että kaikki tuntevat hänet.)

Hänessä on charmia, kanttia, naiiviutta, otsaa ja sisua. Ja hän on 46-vuotias ja kotoisin Suomesta.

Ennen kuin Jack ryhtyi myymään mainoksia Radio Nordiin, hän myi kemikaaleja, jääkaappeja, kokonaisia tehtaita, perunaa, koneita…

Liikemiehet tekevät joskus läpimurtoja. Jack Kotschack teki läpimurtonsa palatessaan Yhdysvalloista Eurooppaan Reynolds-kuulakärkikynä taskussaan. Hänen myynti-innostaan puhutaan vieläkin pelolla ja kunnioituksella.

Jackin elämä oli kuin elokuvasta, suuresta sellaisesta. Eikä se muuttunut pienemmäksi siitä, että hän avioitui Svea Filmin omistajan tyttären kanssa.

Todiste charmista: Hänet on kuvattu kaikkien kauniiden filmitähtien kanssa.

Todiste naiiviudesta: Hänet on kuvattu kaikkien kauniiden filmitähtien kanssa.

Todiste kantista: Hän pyysi lainata paria Ruotsin Radion studiota nauhoituksia varten ennen Radio Nordin studioiden valmistumista.

Todiste otsasta: Radio Nord.

Todiste sisusta: Radio Nord.”