Vielä joulukuussa näytti pitkään siltä, että talvea 2022–2023 tulisivat hallitsemaan äärimmäiset sähkön hinnat. Sitten leuto sää ilmaantui suureksi pelastajaksi, ei ainoastaan Suomessa vaan myös suuressa osassa Eurooppaa.
Sähkön hinnat ilmoitetaan artikkelin yhteydessä olevissa tilastoissa. Sähköpörssissä nähtiin edellisvuonna ylivoimaisesti korkein sähkön hinta, keskimäärin 154 euroa/MWh eli 15,4 senttiä/kWh.
Hintaan lisättiin vielä energiavero, sähköyhtiön marginaali, jakelumaksu ja kaiken huipuksi arvonlisävero.
Yksittäisen asiakkaan sähkön hinta riippuu siitä, millaisen sopimuksen hän on solminut sähköntoimittajansa kanssa.
Kuten tässä lehdessä on aiemmin kerrottu, sähkön hinta määräytyy monista tekijöistä, esim. säästä, primäärienergian hinnasta ja sähköjärjestelmän pullonkauloista. Venäjän toimet ennen Ukrainaa vastaan käytyä hyökkäyssotaa ja sen aikana ovat nostattaneet tekijöitä, jollaisia emme ole aiemmin nähneet.
Suomen rajayhdysjohdot länteen olivat ratkaisevassa roolissa, kun sähkönsaanti Venäjältä loppui toukokuussa. Maamme krooninen sähkövaje voitiin kaikissa tilanteissa kattaa Ruotsissa tai sen naapurimaissa tuotetulla sähköllä – vaikka tilanne paikoitellen näytti kriittiseltä.
Toinen merkityksellinen tekijä oli halu säästää sähköä. Sähkönkulutus laski Suomessa v. 2021 verrattuna ainutlaatuisen paljon, 7–10 prosenttiyksikköä jokaisena syyskuukautena ja myös joulukuussa.
Sähkön hinnat ovat sittemmin pudonneet leudon sään ansiosta. Keskihinta oli Suomessa tammikuussa 7,88 senttiä/kWh (sähkön pörssihinta), alin kuukausikeskiarvo lokakuun 2021 jälkeen.
Yhtäkkiä Suomi on jopa matkalla maaksi, jolla on sähkön nettovientiä – historiallisesta näkökulmasta läpikotainen muodonmuutos. Olennaisena syynä tähän on ydinvoiman laajentaminen, sillä Olkiluoto 3 voitaneen pian ottaa säännölliseen käyttöön monien alkuvaikeuksien jälkeen.
Toinen ydinvoimauutinen on, että Säteilyturvakeskus STUK on näyttänyt Fortumille vihreää valoa koskien Loviisan kahden reaktorin käyttöluvan pidentämistä v. 2050 saakka. Nykyiset käyttöluvat päättyvät v. 2027 ja 2030. Asiasta päättää hallitus.
Samanaikaisesti tuulivoiman laajentaminen on Suomessa kiivaassa vaiheessa. Asennetun tuulivoiman tuotantoteho kasvoi 3257 megawatista 5 677 megawattiin v. 2022 – nopean laajennustahdin jatkuessa.
Olemme jopa voineet ylpeillä sähkön nettoviennillä, kun Olkiluoto 3 on ollut testikäytössä ja Suomessa on samanaikaisesti ollut tuulinen sää.
Korkeat sähkönhinnat ovat pelästyttäneet poliitikot kaikkialla Euroopassa ja johtaneet päätöksiin erilaisista sähkönkäyttäjien tuista. Suomi, jolla on edessään eduskuntavaalit, ei ole jäänyt kakkoseksi.
Sähkön arvonlisäveroa on tilapäisesti alennettu 24 prosentista 10 prosenttiin.
Kotitaloudet, joilla on tammi–huhtikuussa korkeat sähkölaskut, voivat hakea verovähennystä 60 prosentille siitä sähkölaskun osasta, joka ylittää 2 000 euroa.
Jos kotitalous ei voi vähentää sähkökuluja verotuksessa, se voi hakea sähkölaskuihin tukea Kelalta.
Tämän artikkelin kirjoitushetkellä 9. helmikuuta eduskunta oli saanut esityksen, joka hyväksyttäessä merkitsee sitä, että kaikki sähköstä yli 10 senttiä/kWh (ml. alv) maksavat kotitaloudet saavat automaattisesti hyvitystä puolet kuukausilaskusta, joka ylittää 90 euroa.
Esitys koskee marras-, joulu- ja tammikuun sähkölaskuja. Korvaus koskee ainoastaan sähkön hintaa, ei siis sen siirtoa.
Osapuolet sopivat termiinikaupassa tulevien sähköntoimitusten hinnasta, nk. hintasuojauksesta. Tämän perusteella markkinoilla selvästi uskotaan, että sähkön hinnat ovat alhaisempia v. 2023–2025 kuin v. 2022.
Todellisuus on kuitenkin osoittanut olevansa tunnetusti haluton noudattamaan sähkön hintaennusteita. Yksi monista epävarmuustekijöistä koskee toistuvia siirtorajoituksia, joita Ruotsi soveltaa sähkönsiirrolle Suomesta Ruotsin SE3-sähköalueelle.
Ei ole mikään salaisuus, että virkamiehet, jotka vastaavat sähkötuen hallinnollisten mallien laadinnasta, saavat siitä harmaita hiuksia.
Jopa energiayhtiöt ja heidän järjestelmätoimittajansa ovat kritisoineet esitystä suuresti, sillä se tuottaisi heille paljon ylimääräistä ja kallista työtä tilanteessa, jossa alan asiakaspalvelu on jo pitkään ollut ylikuormittunut äärimmäisen markkinatilanteen seurauksena.
Yksi esimerkki esityksen eriävistä vaikutuksista yhtiöille näkyy Herrforsissa, jossa vanhojen asiakkaiden toistaiseksi voimassa oleva sähkön hinta on tänä talvena ollut 9,05 senttiä/kWh – nämä asiakkaat eivät siis saa sähkötukea.
Poikkeuksena on toimitusjohtaja Roger Holm.
”Minulla on ollut spot-sähkösopimus jo seitsemän vuotta putkeen, myös tänä talvena, sillä olen halunnut tutkia, miten hyvin voin kotona optimoida sähkönkulutuksen halvan sähkön tunneille. Olisin tietysti Herrforsin vanhana asiakkaana voinut vaihtaa 9,05 sentin sopimukseen.”
Näin ollen Roger Holmin keskihinta on marras–joulukuussa ollut pitkälti yli 10 senttiä kilowattitunnilta, joten lakiesityksen mukaan hänen sähköntoimittajansa (Herrforsin) tulisi automaattisesti huolehtia siitä, että hän saa tuen, johon hän on oikeutettu.
”Tietääkseni olen ainoa henkilökunnan jäsen, joka saisi tukea. Se on jo pitkään ollut kahvipöydässä vitsi esimerkkinä tuen huonosta osuvuudesta”, Holm kertoo.
