Perämeri, joka on lähellä Suomen ja Ruotsin terästeollisuutta, kiinnostaa suuresti merituulivoimatoimijoita. Tällä hetkellä käydään köydenvetoa alueella, jolle kolme kilpailijaa ovat kukin antaneet oman nimen – Laine, Reimari ja Voima. Pohjoisempaa löytyy Halla-hanke.
Gun-Marie Wiis

Fingrid tukee merituulivoimahanketta

Tuulivoiman laajentuminen on Suomessa kiihkeässä vaiheessa. Maatuulivoiman asennettu teho kasvoi vuoden 2022 aikana kokonaiset 74 prosenttia (2 420 MW), ja laajentumistahti jatkuu vahvana erityisesti Länsi-Suomessa.

Tämän lisäksi myös merituulivoiman saralla tapahtuu paljon koko Suomen rannikolla ja myös Ahvenanmaalla. Taustalla ovat ensisijaisesti EU:n valtavat panostukset vetykaasuun – fossiiliton teräs mallihankkeena, myös Suomessa.

Nähtävästi on vielä avoinna, kummassa SSAB:n terästehtaista – Luulajassa vai Raahessa – otetaan ensimmäisenä käyttöön fossiilivapaa teknologia.

Halvan sähkön varma saatavuus on olennainen tekijä, minkä lisäksi Suomen lupa- ja rakennusprosessit ovat dokumentoidusti lyhyempiä Ruotsiin verrattuna. Maaottelutunnelmaa lisää se, että Suomen ja Ruotsin valtiot ovat molemmat SSAB:n suuromistajia.

 

Perämeri on tätä taustaa vasten erityisen mielenkiintoi­nen tuulivoimatoimijoille. Sijainti on ihanteellinen, eikä ainoastaan Raahen terästehtaan suhteen vaan myös muiden energia­intensiivisten teolli­suuk­­sien takia, joita ran­nikko­kaupungeissa toimii tai joita niihin on syntymässä.

Ruotsissa merituulivoiman painopiste on eteläisessä Itä­me­ressä ja Västerhavetissa. Sven­ska kraftnät on selittänyt, että Ruotsissa voidaan priorisoida Pohjanlahden merituulivoimaa vasta 2030-luvulla.

Ennen joulua julkistettiin, että Vattenfall on valittu 20 kilpailijan joukosta enemmistöomistajaksi (75 %) Selkämerelle Korsnäsin edustalle suunniteltavaan merituulivoimapuistoon. Puiston kapasiteetiksi suunnitellaan 1 300 megawattia ja sen investoinnin arvioidaan nousevan 2–3 miljardiin euroon. Luvat ovat tavoitteen mukaan valmiina v. 2025 ja tuulivoimapuisto käytössä 2030-luvun alussa.

Perämerellä on meneillään köydenveto oheisen kartan osoittamalla alueella, josta käytetään nimiä Laine, Reimari ja Voima, aivan Ruotsin talousvyöhykkeen rajalla. Valtioneuvosto on antanut kolmelle kilpailevalle yhtiölle luvan tutkia alueen soveltuvuutta merituulivoimalle.

Laine-hankkeen takana on ruotsalainen OX2, Reimarin taustalla Skyborn Renewables Offshore, jonka omistaa kansainvälinen pääomasijoitusyhtiö, ja Voimasta vastaa suomalainen Ilmatar Energy.
Laine-hankkeen kattavuus on 150 tuulivoimalaa á 15–25 megawattia 11 TWh:n arvioidulla vuosituotannolla.

 

Tässä kilpailussa on uutta, että OX2 on hakenut valtioneuvostolta yksinoikeudella hyödyntämisoikeutta Laineen ja Hallan hankkeisiin. Näiden kahden tuulivoimapuiston yhteenlaskettu sähköntuotanto on vuodessa 23 TWh. Kyseessä on 10 miljardin euron investointi.

SSAB ja muu suurteollisuus tukevat OX2:n hakemusta. Vielä huomattavampaa on se, että myös Fingrid puoltaa hyödyntämisoikeushakemusta.

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen allekirjoittamassa asiakirjassa mainitaan, että yhtiö saa runsaasti sähkön riittävyyteen liittyviä kyselyitä. Kyselyillä on kytköksiä mm. vihreän vedyn ja synteettisten polttoaineiden valmistukseen, akkutehtaisiin ja datakeskuksiin. Fingridin ennusteiden mukaan sähkönkulutus kasvaa Suomessa 82 terawattitunnista (v. 2022) 130 terawattituntiin v. 2030 mennessä.

”Fingridin näkökulmasta OX2:n merituulivoimahankkeet vastaavat hyvin tulevaan sähkönkulutuksen kasvuun. Tuotannon ohjaaminen lähelle kulutusta on erittäin järkevää sähköomavaraisuutemme kasvattamisen sekä kantaverkon kehittämisen ja toimivuuden näkökulmista. Tämän takia Fingrid puoltaa ja tukee hakemusta”, asiakirjan lopussa sanotaan.

TEKSTI: Svenolof Karlsson