Talven alku oli kylmä ja v. 2023 sähköfutuurien hintahuippu saavutettiin joulukuussa. Sähkön markkinahinta (spot) oli joulukuussa keskimäärin 246 €/MWh. Tammikuu oli puolestaan melko lämmin ja tuulinen, minkä takia
markkinahinta oli vain 79 €/MWh. Lisäksi Euroopan ennätyssuuret kaasuvarastot, Olkiluoto 3:een liittyvän epävarmuuden vähentyminen ja suomalaisten sähkönkulutuksen pienentyminen johtivat siihen, että v. 2023 sähköfutuurit laskivat yli 60 %:lla joulukuusta. Helmikuun pitkän aikavälin ennusteiden mukaan vältämme ankaran kylmyyden, joten vielä joulukuussa pahalta näyttänyt tilanne vaikuttaa olevan tältä talvelta ohi.
Tulevan kahden vuoden sähköfutuurit viittaavat 60–110 €/MWh hintatasoon, mikä on 2–3 kertaa v. 2015–2020 keskihintaa (36 €/MWh) korkeampi. Sähköfutuurit eivät kuitenkaan ole ennuste tulevista sähkön hinnoista, vaan luettelo hintatasoista, jotka tulevaisuuden sähkötoimituksilla kauppaa tekevät toimijat hyväksyvät.
Ukrainan sota ja se, miten sota toivottavasti päättyy, ovat ratkaisevia tuleville 1–2 vuodelle. Vasta sodan jälkeen voimme toivoa vakaampia markkinaoloja ja parempia edellytyksiä tulevaisuuden suunnittelulle. Kaukolämmön polttoaineen saanti voi olla Suomessa ensi talvena hankalaa. Metsähakkeen tuonti Venäjältä lakkasi viime vuonna, minkä takia Suomen varastoissa ei ole paljon polttoainetta jäljellä kesän partaalla. Onneksi emme ole Herrforsin lämmöntuotannossa käyttäneet venäläisiä polttoaineita.
Suuret haasteet siintävät hieman kauempana tulevaisuudessa. Fossiilivapaa terästeollisuus, jossa vetykaasu ja valokaariuunit korvaavat masuuniprosessin, vaatii Suomessa ja Ruotsissa valtavia sähkömääriä. Suunnitelmat on nyt tuotu pöydälle; esim. SSAB suunnittelee aloittavansa fossiilivapaan tuotannon jo v. 2026. Jällivaaraan valmistuva HYBRIT-demonstraatiolaitos fossiilivapaan rautasienen tuotantoon tarvitsee yksistään noin 5 TWh sähköä. SSAB:n suunnitelmat merkitsevät 4 TWh lisääntynyttä sähkönkäyttöä v. 2030 asti.
Lisäksi valmisteilla on useita suunnitelmia fossiilivapaaseen sähköntuotantoon perustuvista energiaintensiivisistä teollisuuslaitoksista. Kaikki tämä vaatii sähköntuotannon valtavaa laajentamista. Kysymys kuuluu, miten saamme pääasiassa tuulivoiman laajentamisen kulkemaan käsi kädessä kasvavan sähköntarpeen kanssa. Markkinoiden epätasapainot aiheuttavat rajuja hinnanmuutoksia, mitkä vaikuttavat kaikkiin sähkönkuluttajiin.
Myös pohjoismainen sähköjärjestelmä tarvitsee uutta perusvoimaa. SMR-reaktorit astuvat tässä kuvaan yhtenä vaihtoehtona. Puute säätövoimasta, jonka tarve kasvaa tuulivoiman osuuden lisääntyessä, voidaan teknisesti ratkaista helposti kaasuturbiineilla tai dieselvoimaloilla, mutta nykyinen markkinamalli ei tarjoa kannustimia tällaisille investoinneille. Tilanteeseen tarvitaan ratkaisu, jos haluamme jatkossa välttää sähköpulan.
Katternö-konserni on hyvässä asemassa tarttumaan näihin haasteisiin. Puhurin laajan tuulivoimaportfolion, energian varastointiin ja vetykaasutuotantoon keskittyvän Raahen Monivoima -pilottihankkeen ja NordFuelin biojalostamohankkeen myötä meillä on kaikki mahdollisuudet myös isommassa mittakaavassa saada oma palasemme kakusta sitä mukaa kun energiakäänteeseen löydetään kaupallistettavia ratkaisuja.
