Aiemmin tänä vuonna järjestetty Almedalenin politiikkaviikko – ruotsalaispoliitikkojen, etujärjestöjen ja yritysten keskustelutapahtuma – tarjosi minulle tilaisuuden puhua useiden toimijoiden kanssa, jotka olivat kaikki yksimielisiä: edessämme on poikkeuksellisia energiahaasteita. Tavoitteenamme on poistaa kasvihuonekaasujen nettopäästöt kokonaan v. 2045 mennessä, minkä lisäksi meidän täytyy vastata yhteiskunnan, kuljetussektorin ja etenkin teollisuuden energiantarpeeseen.
Ruotsissa teollisuuden – mm. teräksen, lannoitteiden ja e-polttoaineiden valmistuksen – odotetaan vaativan 65–100 TWh. Ruotsin nykyinen sähköntuotanto on noin 150 TWh.
Mutta ei siinä kaikki. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, omavaraisuus nousi kaikkien huulille. Fossiilivapaata vihreää vetykaasua voidaan tuottaa useilla tavoilla. Itämeren rannikolla on loistavat edellytykset tuulipuistoille, joissa sähkö voidaan elektrolyysillä muuttaa vetykaasuksi. Myös Suomen ja Ruotsin metsät ovat suuri voimavara, sillä biomassan kaasutus luo vetykaasulle polttoainetta.
Jos käytämme tuulta, metsiä ja myös vesivoimaa vetykaasun tuotantoon, meillä on mahdollisuus päästä suurilta osin omavaraisiksi.
Tätä taustaa vasten ruotsalainen Nordion Energi ja Gasgrid Finland suunnittelevat yhdessä rakentavansa 1 000 km pitkän vetykaasuinfrastruktuurin Perämeren alueelle, Ruotsin Örnsköldsvikistä Suomen Vaasaan. Hankkeen nimi on Nordic Hydrogen Route, ja se voi potentiaalisesti siirtää jopa 100 TWh vetykaasua ja samalla edistää alueen talouskehitystä.
Vetykaasulla on sähköjohtoihin verrattuna useita etuja. Vetykaasun voi varastoida putkiin ja käyttää tarpeen mukaan. Energian kuljettaminen kaasuna on myös 2–4 kertaa kustannustehokkaampaa kuin sähkönä. Lisäksi ympäristövaikutus on minimaalinen: leveiden voimalinjakäytävien sijaan energia kuljetetaan maan alle kaivettua, metrin paksuista putkea pitkin. Maan päällä voidaan jatkaa maanviljelyä ja karjanhoitoa tavalliseen tapaan.
Nordic Hydrogen Route ei ole tulevaisuuden hanke. Se on mahdollista tässä ja nyt. Kaasuinfrastruktuurin rakentaminen on suhteellisen nopeaa, ja suuri osa verkostosta voisi olla käytössä jo v. 2030. Nordion Energillä on Ruotsin kaasuverkoston siirtoverkko-operaattorina tietoa ja valmiudet johtaa rakennushanketta.
Haasteita on tietenkin edessä. Tällä hetkessä Ruotsissa ei ole sääntelyä tai reunaehtoja hankkeen käynnistämiseksi. Tarvitsemme siis viipymättä hallitukselta ja valtiopäiviltä tekoja. Samoin Ruotsin Energimyndighetenin tulee saada valmiiksi pitkän aikavälin kansallinen vetykaasustrategia, jonka hallitus on antanut sille tehtäväksi laatia.
Investoinnit ovat myös mittavat – Nordic Hydrogen Routen osalta kyse on noin 75 miljardista kruunusta. Hanke on ehdolla Euroopan komission ”Projects of Common Interest” -kategoriaan. Jos hakemus hyväksytään, hanke saa huomattavaa rahoitusta. Sitä varten Ruotsin ja Suomen hallituksilta vaaditaan panostukselle selkeää tukea.
Suuret investointikustannukset myös edellyttävät töiden yhteissuunnittelua: tuulipuistojen, infrastruktuurin ja teollisuuden tulee päästä yksimielisyyteen etenemistavasta ja aloittaa rakentaminen samanaikaisesti.
Vetykaasulla on tärkeä rooli Euroopan komission ”REPowerEU”-suunnitelmassa. Suomi ja Ruotsi voivat tiiviin yhteistyön kautta johtaa pohjoismaista kehitystä, mutta on tärkeää, että ryhdymme heti toimiin. Teollisuus tarvitsee energiaa. Yhteiskunta tarvitsee konkreettisia toimia fossiilisista lähteistä irtautumiseen. Pohjoismainen riippumattomuus tarvitsee vakautta ja turvallisuutta.
Vetykaasu yksistään ei ratkaise energiasiirtymää. Jotta voisimme selvitä edessämme olevista haasteista, monien toimijoiden tulee tehdä yhteistyötä ja järjestelmän tulee koostua useista energiamuodoista. Mutta vetykaasun rooli on elintärkeä – ja siitä voi tulla yksi Suomen ja Ruotsin kaikkien aikojen suurimmista energiainvestoinneista.
