Keväällä 2022 Gasgrid Finland ja ruotsalainen Nordion Energi julkaisivat Nordic Hydrogen Route -hankkeen Vaasasta Örnsköldsvikiin. Hanke tavoittelee laajan vedyn siirtoverkoston ja markkinan luomista Perämeren alueelle vuoteen 2030 mennessä.
Suomen Vetyklusteri arvioi, että jo vuonna 2030 tämä voisi tarkoittaa jopa yli 100 000:aa uutta työpaikkaa Suomeen. EK:n puhtaiden investointien tutkassa on jo tunnistettu hankkeita 140 mrd. euron edestä. Perämeren alueella on vetytaloudelle globaalisti erittäin houkuttelevat olosuhteet. Suomella, Ruotsilla ja monilla EU-mailla on vahva tahto saavuttaa hiilineutraaliustavoitteet.
Nopein, tehokkain ja luotettavin keino on sähköistää kaikki, mikä on sähköistettävissä fossiilisia poltto- ja raaka-aineita korvaamalla. Mutta aivan kaikkea ei voida sähköistää – siksi puhtaan sähkön avulla vedestä tehdyllä vedyllä ja sen jatkojalosteilla on merkittävä rooli. Vedyn siirto on suurissa volyymeissa kustannus- ja maankäyttötehokkaampaa kuin sähkön siirto, sillä putket ovat maan alla.
Lisäksi siirtymä fossiilisista tuontipolttoaineista kohti kotimaisia polttoaineita ja energialähteitä parantaa sekä Suomen ja Ruotsin vaihtotasetta että huoltovarmuutta. Vety ja muut puhtaat kaasumaiset ratkaisut voivat auttaa myös säätövoimakysymyksissä ja tukea energiavarmuutta esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman saannin ollessa sääriippuvaisia.
Perämeren alueella on potentiaalisesti puhdasta sähköä moninkertaisesti yli alueellisten ja valtakunnallisten tarpeiden verran. Alueelta löytyy myös sekä olemassa olevaa teollisuutta että tilaa uudelle kasvulle ja sellaisille teollisuuden aloille, jotka ovat vetytalouden keskiössä, kuten esimerkiksi jatkojalosteiden tuottajat. Vihreä teräs, ammoniakki, metanoli ja synteettiset polttoaineet ovat esimerkkejä vedystä tehtävistä uusista jatkojalosteista.
Yhdistämällä tuulivoimalla tuotettua vihreää vetyä metsäteollisuuden biopohjaiseen hiilidioksidiin voidaan esimerkiksi tuottaa vihreitä laiva- ja lentopolttoaineita tai kemianteollisuuden raaka-aineita. Nyt on aika miettiä paikallisia vahvuuksia, joihin uusi kasvu voi perustua. Lähtökohdat ovat globaalisti kärkiluokkaa!
Energia- ja raaka-ainemarkkinat ovat usein joko globaaleja tai vahvasti aluetasoisia. Tämä on hyvä asia jatkossakin: jos Suomessa tai Ruotsissa ei paista tai tuule, saadaan sähköä ja jatkossa vetyä laajemmilta markkinoilta. Tämän takia kehitämme alueellista vedyn siirtoinfrastruktuuria ja markkinaa.
Se vähentää tuottajien ja käyttäjien riskejä sekä investointitarpeita kiihdyttäen uuden toimialan kasvua. Likvidi markkina tarkoittaa myös kustannustehokkuutta ja kilpailukykyistä energian hintaa asiakkaille. Lisäksi paikallistasolla tämä tarkoittaa ihmisille esimerkiksi mahdollisuuksia paikallisiin puhtaisiin polttoaineisiin, uusiin työpaikkoihin ja verotulojen kautta kestävämpiin julkisiin palveluihin.
Tuottajat, jalostajat ja käyttäjät yhdistävä vedyn siirtoinfrastruktuuri mahdollistaa myös kaikenlaisten ja -kokoisten toimijoiden esiinmarssin ja yhteistyön. Jos verkosta on saatavilla vetyä, voi teollisuusyritys keskittää rahansa ydintoimintansa investointeihin. Vedyn tuottajan riskit vähenevät, kun verkoston kautta löytyy tasapainoinen ja monipuolinen asiakaskunta.
Jos Nordic Hydrogen Route -hankkeen mahdollistamat toimialat saadaan kasvuun, on tarjolla myös erittäin mielenkiintoisia mahdollisuuksia teknologia- ja palvelusektorin yrityksille. Suurimmat tähtäävät varmasti suoraan myös vientimarkkinoille globaalien vetyinvestointien perässä, ja samaan kasvuun pääsevät mukaan myös keskikokoiset ja pienet kumppanit. Luotettava ja toimiva infrastruktuuri houkuttelee kansainvälisiä investointeja koko alueelle.
Tulevan kehityksen avaintekijä on yhteistyö, jota tarvitaan paikallisesti, alueellisesti ja jopa valtakunnan rajat ylittäen. Gasgrid Finlandin ja ruotsalaisen Nordion Energin välinen Nordic Hydrogen Route -hanke on hyvä esimerkki siitä, miten jokainen toimija voi osaltaan mahdollistaa edellä kuvattua positiivista kehitystä.
Hankkeen tavoitteena on edistää Perämeren alueen houkuttelevuutta, talouskasvua ja työllisyyttä – ja sitä kautta kestävää hyvinvointia tuleville vuosikymmenille.
