Tekoäly on yksi suurimpia mullistuksia työn historiassa. Konsulttiyhtiö McKinsey arvioi viime vuonna, että tekoälyn omaksuminen työelämässä voi kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta peräti 8–13 miljardilla eurolla vuoteen 2045 mennessä.
Jos työnantajat ottavat uudet tekoälytyökalut rohkeasti käyttöönsä, tuottavuuden parantumisen mahdollistama talouskasvu ratkaisisi useita kansantaloutemme haasteita.
Ei kuitenkaan riitä, että yritysten johtajat tekevät päätöksiä tekoälyn hyödyntämisestä − tarvitaan myös työntekijöitä, jotka osaavat käyttää ja kehittää palveluita. Pula tekoälyn hallitsevista työntekijöistä kehkeytyy todennäköisesti jossain vaiheessa pullonkaulaksi tekoälyn omaksumisessa.
Siksi tarvitaan rohkeita ja kunnianhimoisia avauksia viranomaisten, koulutuksen järjestäjien sekä teknologiaa tarjoavien ja sitä käyttävien yritysten välillä. Yksi esimerkki tällaisesta sitoumuksesta on Taitoja työelämään -hanke, jossa Microsoft, joukko kumppaniyrityksiämme ja koulutuslaitoksia on sitoutunut yhdessä kouluttamaan Suomeen lähivuosina yhteensä 100 000 uutta tai lisä- ja täydennyskoulutettua teknologiaosaajaa.
Hanke osoittaa, että Suomi on koulutusta ja uusia teknologioita arvostava maa, josta löytyy tahtoa sitoutua suuriin ponnistuksiin yhteisten tavoitteiden eteen. Me tarvitsemme osaajia, jotka osaavat kehittää ja käyttää vastuullisia, turvallisia ja toimintavarmoja tekoälyratkaisuja.
Datakeskukset mahdollistavat tekoälyn toiminnan, mutta samalla ne vaativat energiaa. Suomessa meillä on täydellistä hipova yhtälö datakeskusten rakentamiseksi: luotettava kantaverkko, hyvä puhtaan energian saatavuus sekä viileä sää, joka vähentää palvelimien jäähdytystarvetta.
Muun muassa näistä syistä me Microsoftilla olemme rakentamassa Uudellemaalle huipputeknologista datakeskusaluetta. Olemme löytäneet hankkeellemme myös suomalaisen kumppanin, joka rakentaa datakeskusten yhteyteen edistykselliset lämmön talteenottolaitokset.
Datakeskusten käyttämä sähkö on päästötöntä, ja datakeskusten valmistuttua niiden tuottama hukkalämpö tulee kattamaan noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen noin 250 000 kaukolämmön käyttäjän lämmöntarpeesta.
Datakeskusalueemme tuo piristysruiskeen Suomen elinkeinoelämälle ja mahdollistaa esimerkiksi yhä pitemmälle digitalisoituja viranomais- ja pankkipalveluja. On tärkeää, että Suomi pysyy digitalisaation etujoukoissa myös tekoälyn aikakaudella.
Energia-alalla suuri ajankohtainen kysymys on siirtyminen uusiutuviin energianlähteisiin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan.
Energiankulutus ei kuitenkaan katso säätilaa, joten energiamurroksen myötä tarvitaan uusia ratkaisuja energian varastointiin ja kulutuksen joustavuuteen. Irtautuminen venäläisistä fossiilisen energian lähteistä on korostanut kehityksen tarvetta entisestään: joustavuutta voi nyt pitää jopa huoltovarmuuskysymyksenä.
Koska tekoäly pystyy analysoimaan dataa ennennäkemättömällä nopeudella ja tarkkuudella sekä mukauttamaan järjestelmien toimintaa olosuhteiden perusteella, tarjoaa se uudenlaisia ratkaisuja energiantuotannon ennakoimiseen, varastoimiseen ja esimerkiksi suurten sähkönkäyttäjien kulutusjouston mahdollistamiseen.
Kehittyneen, tekoälypohjaisen data-analyysin avulla energiayhtiöt pystyvät varautumaan sään ääri-ilmiöihin yhä osuvammin esimerkiksi ennakoimalla sähköverkkojen mahdollisia tulevia häiriötilanteita, havainnoimalla myrskyvahinkoja ja suunnittelemalla niihin korjauksia mahdollisimman tehokkaasti. Yhtiöt voivat suunnitella päästövähennyksiä sekä analysoida paikkatietoa sähköverkkojen suunnittelemiseksi.
Oletko itse vielä kokeillut tekoälyä esimerkiksi töissä, arjen askareissa tai tiedonhaussa? Rohkaisen jokaista ottamaan arkea helpottavia työkaluja haltuun, ensi alkuun vaikka tulevan viikon ruokalistan tai unelmien lomareissun suunnittelemiseksi. Tekoäly ei ratkaise kaikkia elämämme haasteita, mutta monet rutiinitehtävät sujuvat sen avulla nopeammin ja mukavammin.
