Litiumin hinnan on jo pitkään odotettu ampaisevan korkeuksiin. Akkuteknologia on kuuma ala, ja litium on sen tärkeä raaka-aine.
”Maailmanmarkkinoilla on muutaman vuoden kuluessa pulaa litiumista, koska tarjonta ei kasva samaa vauhtia kuin kysyntä”, ennakoi vuodesta 2016 Keliberin toimitusjohtajana työskennellyt Pertti Lamberg.
Suuri osa nykyään käytettävästä litiumista tulee Etelä-Amerikasta, mutta litium ei ole maankuoressa mitenkään harvinainen aine.
”Litiumia on monissa maissa, mutta malminlouhinnan ympäristövaatimukset tiukentuvat kaikkialla ja kaivosalalla on korkeat investointikustannukset. Siksi malmilöydöksestä tuotantoon eteneminen vie kauan”, Pertti Lamberg sanoo.
Hän uskoo, että Keliberin tuotanto aloitetaan hyvänä ajankohtana, jolloin kysyntä on kasvussa ja hintataso nousussa.
”Saamme tuotantomme käyntiin kahden, kolmen vuoden kuluttua. Maailmassa on kymmenkunta litiumhanketta, jotka tähtäävät markkinoille suunnilleen samoihin aikoihin, mutta uskoakseni ainakin puolella niistä on liian optimistinen aikataulu.”
Tarvitsee 200 miljoonaa euroa
Ulkopuolisesta tuntuu kuin Keliber olisi jo ikuisuuden jatkanut Kaustisen litiumesiintymien kaupallistamista.
”Tässä palapelissä on uskomattoman monta palaa, jotka pitää saada paikalleen, yksi kerrallaan. Jatkuvasti nousee uusia kysymyksiä, joihin täytyy löytyä vastaukset, ja vaihtoehtoja on monia. Mutta edistymme nyt hyvin ja litiumiin liittyvä hypetys auttaa meitä eteenpäin.”
Keliber on perusteellisen testaus- ja analyysityön jälkeen pystynyt viemään prosessia eteenpäin sitä mukaa, kun yhtiö on saanut uusia osakkaita ja myös vanhat omistajat ovat investoineet lisää, niiden joukossa norjalainen Nordic Mining ASA, Suomen Teollisuussijoitus Oy ja eläkeyhtiö Ilmarinen. Keliber jättää piakkoin ympäristölupahakemuksen ja esittelee tarkan kannattavuuslaskelman vuoden 2018 alkupuoliskolla.
”Nyt kun olemme päässeet prosessissa näin pitkälle, on jälleen aika keskustella eri rahoittajien kanssa. Tarvitsemme pääomaa laitokseen, jonka rakentamisen arvioidaan maksavan noin 200 miljoonaa euroa.”
Pertti Lamberg rekrytoitiin Keliberiin viime vuonna, ja hänellä on taustaa sekä kaivosalan yhtiöistä että yliopistomaailmasta. Hän on väitellyt tohtoriksi Turun yliopistossa ja toiminut apulaisprofessorina Queenslandin yliopistossa Australiassa ja professorina Luulajan teknillisessä yliopistossa Ruotsissa.
”Kun minua kysyttiin Keliberin toimitusjohtajaksi, tehtävä tuntuu kuin luodulta minulle. Tämä on jännittävä vihreän energian ja tulevaisuuden tekniikan hanke. Geologian ja mineraaliteknologian taustani sopii hyvin Keliberiin, jossa on ratkaistavana monta teknistä asiaa.”
Sijoituspaikka epäselvä
Ratkaistaviin asioihin kuuluu kemiantehtaan sijoituspaikka. Rikastamon on oltava Kaustisella, ja kemiantehdastakin suunniteltiin samalle alueelle vielä aivan hiljattain. Nyt vaihtoehdoksi on ilmaantunut Kokkola Industrial Park.
”Molemmissa vaihtoehdoissa on etuja ja haittoja. Kaustisella voisimme rakentaa yhtenäisen tehdasalueen, jossa kaikki toiminnot olisivat samalla paikalla. Kokkolan alueella on jo osa tarvitsemastamme infrastruktuurista ja raaka-ainevaroista.”
Myös sataman läheisyys puoltaa Kokkolaa.
”Laskelmiemme mukaan meillä on malmiesiintymiä 10–12 vuoden tuotantoon. Se on melko lyhyt aika näin laajaan investointiin. Siksi voisi ajatella, että pitkällä aikavälillä tuomme malmia muista kaivoksista ja jalostamme siitä litiumia laitoksessamme.”
Keliber on prosessin aikana pitänyt silmällä markkinoita ja kartoittanut, mitkä myyntikanavat voisivat olla ajankohtaisia tuotannon käynnistyessä.
”Puolaan ja Unkariin rakennetaan akkutehtaita, ja niitä on suunnitteilla Saksaan ja Ruotsiin. Olemme keskustelleet niiden edustajien kanssa, ja he ovat huolissaan litiumin saatavuudesta tulevaisuudessa. Voi hyvinkin käydä niin, että autotehtaat ja muut teollisuusyritykset varmistavat litiumin saantinsa pitkillä toimitussopimuksilla.”
Maine tahriintunut
Teslan ja Northvoltin osoitettua kiinnostusta akkutehtaiden rakentamiseen Pohjanmaalle yleisökin on suhtautunut myönteisesti Kaustisen litiumkaivokseen. Pertti Lamberg näkee pohjoismaisen kaivosteollisuuden maailman parhaana monilla rintamilla.
”Meillä on useita maailman johtavia yrityksiä, esim. Atlas Copco, Outotec, Metso ja Sandvik. Kaivosteollisuus on Pohjoismaissa huipputeknologista verrattuna esim. Australiaan, jossa ensisijaisesti louhitaan malmia ja laivataan se muualle jalostettavaksi.”
Lamberg myöntää kaivosteollisuuden kulkevan PR-mielessä Suomessa vastamäkeä.
”Ihmiset suhtautuvat Talvivaaran jälkeen epäillen koko kaivosalaan. Alan on tehtävä kaikkensa voittaakseen jälleen yleisön luottamuksen. Siksi on erittäin tärkeää, että pidämme huolta suhteista lähiyhteisöön, ja osoitamme, että kannamme sosiaalista vastuuta ja otamme ympäristöseikat huomioon toiminnassamme.”